Apu

Paavo Väyrynen yllättää: Saatan palata eduskuntaan jo 2017

Paavo Väyrynen yllättää: Saatan palata eduskuntaan jo 2017

Ilman ulkoministerin salkkua jääneen Paavo Väyrysen paluu eduskuntaan sekottaisi keskustan pakkaa Arkadianmäellä ja Brysselissä.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat Timo Pyykkö
Mainos

On keskiviikko 20. toukokuuta. Paavo Väyrynen istuu parlamentin kahvilassa Strasbourgissa ja syö leivosta. 

Suomessa ministerisalkut ovat jakamatta, eikä Väyrynen halua makustella etukäteen tunnetta, jos hänestä ei tulisikaan ulkoministeriä Juha Sipilän (kesk) hallitukseen.

– Ei ole mitään muuta, Väyrynen naurahtaa kysymykselle politiikan unelmistaan.

– Se on ykköspaikka Suomen poliittisessa järjestelmässä ajatellen niitä tehtäviä, joita pidän kaikkein tärkeimpinä.

Hän jatkaa vielä: 

– Katson, että minulla on tarvittava asiantuntemus ja kokemus. Näen, että sekä Euroopan että ihmiskunnan tasolla on valtavia haasteita ja haluan olla niitä ratkomassa. Yksi on Välimeren pakolaistilanne.

Väyrysellä on oma ratkaisumalli: salakuljettajien lähtö Afrikan rannikolta estettäisiin ja veneissä olevat palautettaisiin Pohjois-Afrikkaan, lähinnä Libyaan perustettavaan pakolaisleiriin tai -leireihin. Niitä hallinnoisi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR. Se tutkisi, onko pakolaisilla oikeus turvapaikkaan vai ei, ja EU-maat vastaanottaisivat pakolaisstatuksen saaneita kiintiöjärjestelmän puitteissa.  Suomi hoitaisi osuutensa olemassa olevan kiintiön puitteissa. Väyrysen mielestä kaikkien EU-maiden tulisi avata UNHCR:n pakolaiskiintiö.

MUTTA TAKAISIN ulkoministeriyteen. Kun se menikin toiselle puolueelle, perussuomalaisten Timo Soinille, Väyrysen pettymykseltä putosi tavallaan pohja.

Väyrynen kirjoitti blogiinsa, että Soinin valinta ulkoministeriksi oli toiseksi paras tarjolla olleista vaihtoehdoista. Väyrynen tarkoitti, että olisi itse ollut paras.

Nyt Väyrynen katsoo jo eteenpäin. Jatkaako hän ainakin vielä yhden kierroksen kunta-, presidentin-, euro- ja eduskuntavaaleja, hän ei vielä osaa sanoa. 

– Harkitsen sitä, olenko europarlamentissa kauden loppuun saakka. On varteenotettava vaihtoehto, että parin vuoden kuluttua ottaisin kuitenkin vastaan paikkani eduskunnassa ja luopuisin euroedustajan paikastani, Väyrynen yllättää. 

Perimmäistä syytä kotimaan optiolleen hän ei ainakaan vielä kerro. Alun perin vain ulkoministerin tehtävä piti kiinnostaa Väyrystä.

– Onhan 2017 Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi, ja Eduskuntatalon remontti valmistuu.  Varmaa siirtymiseni ei ole, mutta mahdollisuus.

Jos Väyrynen palaisi, enontekiöläinen varaedustaja Mikko Kärnä (kesk) jättäisi paikkansa. Mietittävää tulisi eduskuntaryhmän varapuheenjohtajaksi juuri valitulle Elsi Kataiselle, joka on Väyrysen varaedustaja europarlamenttiin.

Jos Katainen kieltäytyisi, listan seuraavina ovat Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittajana eurovaalien jälkeen aloittanut Mikael Pentikäinen ja kansanedustaja Mirja Vehkaperä (kesk). Myös Kataisen varaedustaja eduskuntaan Eero Reijonen (kesk) vaihtaisi jalkaa.

MONI ON miettinyt, mistä Väyrysen nälkä uusiin asemiin kumpuaa. 

– Jotta voi vaikuttaa, pitää olla sellaisissa tehtävissä, joista voi vaikuttaa, Väyrynen tiivistää.  

Itsekkyydestä ei ole kyse. Sille Väyrynen venyttää pitkän ein.

– Se on todella loukkaava tulkinta, joka jatkuvasti esitetään – siis pannaan ihmisen motiivit kyseenalaisiksi! Jotka tekevät sen, olisi hyvä perehtyä siihen, mitä olen ajatellut, miten olen toiminut, mitä olen tehnyt. 

– Olen uhrautunut valtavan paljon niiden asioiden ajamiseksi, joita pidän tärkeinä ja joutunut hyvin paljon kohtaamaan perusteetonta vastustusta. Se on valtapolitiikkaa, että halutaan syrjäyttää ja luoda tilaa joillekin toisille ihmisille. Se on sellaista valtapolitiikkaa, jota en voi hyväksyä.

teksti Eija Kallioniemi

kuva Timo Pyykkö

Julkaistu: 8.6.2015