Image

Pääkirjoitus: Muuttua vai säilyttää

Pääkirjoitus: Muuttua vai säilyttää
Samaan aikaan kun poikkeusolot pakottavat yrityksiä muuttumaan nopeasti, kasvaa myös pysyvyyden ja siitä huolehtimisen merkitys, kirjoittaa Niklas Thesslund pääkirjoituksessaan.
Kuvat Juha Törmälä

Hesarin Kuukausiliitteen viimeisen sivun Missä hän on nyt -palstalla otetaan selvää, mitä takavuosina taajaan julkisuudessa olleille nykyisin kuuluu. Toukokuun alussa palstalla oli juontaja ja vitsiniekka Simo Frangén, joka puhui tietenkin myös silmälasinpokistaan. Ne ovat olleet samanlaiset jo 33 vuotta: aina kun kehykset ovat menneet rikki, Frangén on teettänyt samanlaiset tilalle.

”Ei kannata poistua mukavuusalueeltaan, kun sen on kerran löytänyt”, Frangén sanoo niin kuin ei kukaan enää.

Frangénia on silti helppo ymmärtää. Kun parhaat farkut kuluvat puhki, ei samanlaisia enää saa. Mallin valmistus on lopetettu, ja uusissa vastaavissa puuvillakankaan sekaan on pantu elastaania. Kun vanha televisio menee rikki, on vaikea löytää uutta, joka olisi yhtä pieni.

Nykyinen poikkeusaika saattaa lisätä ja tuottaa sen kaltaista pienimuotoisuutta, jossa vanhaa mieluummin korjataan ja säilytetään kuin uudistetaan, mutta varmuudella on ainakin yksi elämänalue, johon se ei päde. Työelämä.

Tulevaisuusyhteensopivuus, muutoskyvykkyys ja itseohjautuvuus. Sanat löytyvät Laura Myllymäen artikkelista, jossa työn tulevaisuudesta keskustellaan Ellun Kanojen Kirsi Pihan ja Taru Tujusen kanssa.

Ellun Kanat on julkaissut Tuplarytmihäiriö-nimisen tulevaisuusraportin, eikä se olisi se muutostoimisto joksi se itseään kutsuu, ellei raportin esipuhe alkaisi varsinaisella luulot pois -lauseella: Muutu tai kuole. Vaikka näkökulma on yrityksissä, on se väistämättä myös yksilöissä: ei voi olla muutoskyvykästä organisaatiota ilman muutoskyvykkäitä työntekijöitä. Raportin nimen taustalla on kaksi suurta mullistusta, jotka vaikuttavat työhön nyt yhtä aikaa: älypuhelinten kymmenisen vuotta sitten mukanaan tuoma kommunikoinnin muutos sekä huoli maapallon kantokyvystä. Ne ovat yhtä aikaa reunaehdot ja rakennuspuut.

Tämä kevät on toivon mukaan poikkeusolosuhdetta, mutta nykyhetkestä käsin voi hahmotella esiin piirteitä, jotka yhdistävät tulevaisuuteen hyvin sopivia yrityksiä. Poikkeusoloissa ovat pärjänneet yritykset, joiden liiketoiminta on alun pitäenkin syntynyt reagoimisesta muutokseen, on se sitten kuluttajakäyttäytymistä tai toisenlaista kommunikaatiota. Raja vedetään Woltin ja Stockmannin välille.

Mikä sitten on jatkuvuuden tai säilyttämisen kohtalo, mihin sitä tarvitaan, jos ajan mantra kuuluu ”muutu tai kuole”?

Koronakriisi on ostaltaan näyttänyt myös sen, että jatkuvuudelle ainakin on suuri tarve. Epävarmuuden keskellä tarvitaan tahoja, joiden tärkein tehtävä on pysyvyydellään luoda turvallisuutta. Yksi tällainen on peruskoulu.

Toukokuun puoliväliin kestänyt etäkouluaika pakotti monen opettajan ottamaan digiloikan äkkiä ja kerralla, mutta aina kun näen jommankumman lapseni opettajan luokan videopalaverissa, ajattelen, että hän ei ole palaverissa ensisijassa opettamassa uutta tai käymässä tehtäviä läpi. Opettajat pyrkivät ylläpitämään pysyvyyttä, tuomaan koulun edustamaa vakautta niihinkin koteihin, joista vakaus muuten puuttuu. Täällä me opet yhä ollaan, moni asia on eri tavalla kuin talvella, mutta ei lopullisesti ja koulu ei ole unohtanut teitä.

Pandemia ja poikkeusolot synnyttävät puhetta ja lehtijuttuja, joiden mukaan tarvitsemme tulevaisuudessa ihmiskuntana ja kansakuntana kaikki ”jotain tiettyä”, jotain, joka pelastaa meidät ja vie eteenpäin, on se sitten uudenlainen suhde kulutukseen, matkailuun, asumiseen tai työntekoon. Pidän ajatuksesta samassa veneessä olemisesta ja ehkä olen kaivannutkin tunnetta siitä, mutta koronakriisissä ei ole kyse yhteisestä veneestä. Tarpeet ovat jatkossakin erilaisia. On luotava sekä vakautta että kykyä muuttua.

Tässäkin pätee kuitenkin vanha ohje soveltamisesta ja toisin tekemisestä. Ennen kuin sääntöjä voi rikkoa, ne pitää osata ja ymmärtää. Epävarmuutta parempi lähtökohta muutosten tekemiselle on riittävä vakaus. Liiallinen vakaus on vielä parempi.

Julkaistu: 20.5.2020
Kommentoi »