Onko tässä seuraava suomalainen NHL-päävalmentaja? – Avaa hurjan eron suomalaisen ja kanadalaisen kiekkokulttuurin välillä: ”Eihän Suomessa pelaaja joudu koskaan vastuuseen"

Jussi Ahokkaasta tuli ensimmäinen eurooppalainen päävalmentaja sarjan historiassa toissa vuonna. Viime kausi oli hänen toinen kautensa päävalmentajana Pohjois-Amerikassa, ja se päättyi valintaan vuoden valmentajaksi.

Voidaan todeta, että Ahokkaan osakkeet ovat nousussa rapakon takana – ja juuri paremmin hänen nykyinen pestinsä OHL-seura Kitchener Rangersin peräsimessä ei olisi voinut toistaiseksi sujua.

Suomalaisluotsi solmi helmikuussa kesään 2027 asti ulottuvan jatkosopimuksen seuran kanssa, vaikka ottajia olisi ollut esimerkiksi AHL:n puolella. Poiketen aiempaan, nykyisessä sopimuksessa AHL-ulososto pykälä on poissa ja vain NHL-optio on siinä olemassa.

– Olisi ollut mahdollisuuksia lähteä muualle. Näen, että on parempi olla Kitchenerin päävalmentaja kuin mennä AHL:ään apuvalmentajaksi. Vietin kuitenkin ennen tätä pestiä Kouvolan KooKoossa kaksi vuotta ja Turun Palloseurassa kaksi vuotta, niin tuli ajatus, että mihin helvettiin mulla on kiire, Ahokas sanoo.

– Senkin olen oppinut, että jos on kivaa töissä ja hyvä organisaatio, niin sillä on ainakin itselle iso arvo, Ahokas jatkaa.

Ahokas on joukkueen odotuksiin ja pelaajamateriaaliin nähden tehnyt hyvää työtä Kitchenerissä. Etenkin viime kausi oli vahva, kun joukkue ylsi runkosarjassa 100 pisteeseen ensi kertaa 17 vuoteen. Joukkue eteni aina OHL:n välieriin asti, jossa se taipui mestaruuden voittaneelle London Knightsille.

– Nyt kahden seuraavan vuoden aikana meillä on oikeasti mahdollisuuksia voittaa. Neljännelle vuodelle joukkue rakennetaan niin, että se on parhaimmillaan, Ahokas avaa.

OHL on äärimmäisen arvostettu ja ennen kaikkea kovatasoinen juniorisarja. Kahden vuoden aikana suomalaisluotsi on nähnyt paljon erilaisia tapoja pelata jääkiekkoa ja oppinut sikäläistä kulttuuria. Budjettien puolesta sarjaa voidaan verrata osaan tämän päivän Liiga-seuroista, vaikka pelaajille ei suoranaisesti palkkaa maksetakaan.

– Taitotasoltaan täällä on hyviä pelaajia. Kyseessä on kova kamppailuliiga, mutta pelitapoja on todella paljon erilaisia ja siinä mielessä mielenkiintoista. 25 prosenttia NHL-pelaajista tulee OHL:stä. Se kertoo ehkä jotain siitä sarjan hyvyydestä. Sitä pidetään yleisesti maailman parhaana juniorisarjana, Ahokas luonnehtii.

Myös median suhtautuminen jääkiekkoon on pistänyt Ahokkaan silmään valtameren toisella puolella. Päävalmentaja kantaa isoa vastuuta, mutta myös pelaajat joutuvat vastuuseen peliesityksistä.

– Pohjois-Amerikassa pelaaja joutuu vastuuseen, jos tulosta ei tule ja pysty tekemään pisteitä. Eihän Suomessa pelaaja joudu ikinä vastuuseen, noin karrikoidusti. Vaikka täällä (Suomessa) on kova kilpailu, niin kyllähän tuolla – kun on kilpailuyhteiskunta – se kilpailu on paljon kovempaa.

Ahokkaalla on myös vankistunut kahden vuoden aikana näkemys eroavaisuuksista, kun verrataan eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista valmentajaa keskenään.

– Moni on kysynyt, että millainen on kanadalainen valmentaja ja minkälainen suomalainen valmentaja, niin mehän ollaan todella paljon kiinni siinä pelitaktiikassa ja taktiikan kautta kaikki. Siellä ollaan enemmän kiinni siinä pelitilannetaidossa. Siellä on myös taktiikkaa, mutta ollaan kiinni pienemmissä asioissa, Ahokas pohtii.

– Fyysisyys ja kamppailu on ollut isoin ero. Toki kaukalo on pienempi. Vähän tulee mieleen vanhat ajat Suomessa, kun oli tietty vanha liitto ja se elää vahvana tuolla. Kun menen heidän kulttuuriin valmentamaan, niin en voi kaikkea muuttaa. Sun pitää myös elää sen kulttuurin mukaan.

Kaksi nuorten maailmanmestaruutta (U18, U20) voittanut, ja kertaalleen SM-liigan ja Euroopan parhaaksi (2019-2020) valitulle Ahokkaalle lopulta keväällä 2023 saadut TPS-potkut poikivat sen hetken ja pisteen missä hän tällä hetkellä on. Mutta potkut Turusta ovat jääneet ikuisesti mieleen.

– Onhan se shokki. Kaiken teet ja lyöt sielun peliin, kun valmennat. Kyllähän se laittaa miettimään asiaa. Mielialat menee ja vitutuksen määrä menee vähän aalloissa ennen kuin sen yli pääsee, Ahokas sanoo.

– Onhan se tietyllä tavalla tragedia. Ehkä seuraavalla kerralla osaa käsitellä paremmin. Onneksi oli hyviä ihmisiä, joiden kanssa pystyi juttelemaan ja käymään asioita läpi. Opin siinä todella paljon.

Kuten kävi jo aiemmin ilmi, niin kosiskeluita AHL-apuvalmentajan pestiin on ollut. Mutta keskustelun aikana Ahokas tulee lausuneeksi ajatuksen, että seuraava luonteva askel nykyisen pestin jälkeen voisi löytyä AHL:n päävalmentajan paikalta.

Suhteet ovat Pohjois-Amerikassa kaikki kaikessa, kun työpaikkoja jaetaan. Täytyy oppia tuntemaan oikeat ihmiset. Kahden vuoden aikana Ahokas on verkostoitunut vahvasti ja jo viime kesänä hänet kutsuttiin Toronto Maple Leafsin nuorten pelaajien kehitysleirille.

– Oli onni, että pystyi ja uskalsi lähteä tuonne. Nyt ollaan vielä kaksi vuotta tuolla ja sitten katsotaan mitä tehdään. Sen aika näyttää. Suunnitelmat on, mutta mennään päivä kerrallaan.

Lisää Ahokkaan ajatuksia kuullaan perjantaina julkaistavassa Jutulla -podcast jaksossa.