Tupakka on maailmanlaajuinen synti/ yks pötkylä suussa ja apina oot, lauloi Dave Lindholm jo 1980-luvulla.

Suomen tupakkalaki on vuodelta 1976, mutta sitä on täydennetty usein. Merkittävimmät muutokset tehtiin vuonna 1995, jolloin tupakoinnin alaikäraja nostettiin 18 vuoteen ja työpaikoilla työnantajan oli huolehdittava tupakointikiellosta tiloissa, jotka laki määrää savuttomiksi.

Toinen iso murros oli vuonna 2006, jolloin tupakointia ravintoloissa rajoitettiin merkittävästi. Samana vuonna tavoitteeksi asetettiin tupakkatuotteiden käytön asteittainen loppuminen. Tavoite naulattiin vuoteen 2040 työnimellä Savuton Suomi.

20 vuotta sitten oli käytännössä mahdotonta kuvitella savuttomia ravintoloita. Niihin kuitenkin siirryttiin reilun vuosikymmenen kuluessa. Kokonaan savuttomia suomalaisravintoloista tuli vuonna 2007.

– Lakimääräykset savuttomista tiloista ovat mielestäni suurin tupakoinnin vähenemiseen vaikuttanut tekijä. Muita ovat tupakan hinta ja yleinen asennemuutos, kertaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Antero Heloma.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tupakkatilasto 2013

Tupakan terveyshaitat ovat tuttuja: se vaikuttaa koko elimistöön ja lisää selvästi riskiä sairastua muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin, erilaisiin syöpiin ja keuhkoahtaumaan. 

Tänä keväänä ilmestyneen australialaistutkimuksen mukaan jopa kaksi kolmesta tupakoitsijasta kuolee ennenaikaisesti. Suomessa on arvioitu, että joka toinen tupakoitsija kuolee tupakoinnin aiheuttamaan sairauteen.

EU-tasolla tupakasta on väännetty pitkään. Suomenkin mepit kertoivat taannoin tupakkateollisuuden ja sen lobbarien voimakkaasta painostuksesta, kun reilu vuosi sitten hyväksytty tupakkadirektiivi oli tulossa käsittelyyn.

– Tupakkateollisuus on samoilla linjoilla terveysviranomaisten kanssa, että tupakka on vaarallista. Kyse on siitä, miten alaa tulisi säädellä, tupakkayhtiö Philip Morris Finlandin viestintä- ja yhteiskuntasuhteista vastaava Päivi Mononen-Mikkilä kommentoi.

Tupakkaveron tuotoksi on arvioitu miljardi euroa. Nykyhallituksen kaavaileman tupakkaveron korotuksen on määrä tuoda valtiolle 270 miljoonaa euroa.

– Hinta vaikuttaa tupakointiin etenkin taloudellisesti niukkoina aikoina. Tästä on näyttöä 1990-luvun lamavuosilta, jolloin varsinkin naisten tupakointi väheni.

Kaikkiaan suomalaisten tupakan kulutus laski tuolloin kolmasosalla eli merkittävästi, eikä ole sen jälkeen noussut samalle tasolle, Antero Heloma sanoo.

90-luvun kulutustilastoissa ovat mukana Suomesta ostetut savukkeet ja laillinen matkustajatuonti. 

Päivi Mononen-Mikkilä muistuttaa, että vaikka tupakkateollisuus ei suoraan työllistä suomalaisia, se on merkittävä tulonlähde valtiolle.

– Yleiseurooppalainen trendi ja myös tullin kokemus on, että mitä korkeampi tupakan hinta, sitä enemmän esiintyy laitonta tuontia, salakuljetusta ja väärennöksiä. 

Hän painottaa, ettei Philip Morris Finland ota kantaa parveketupakointiin, savuttomien tilojen rajauksiin tai muihin normeihin ja kiistakysymyksiin. 

– Meidän intresseissämme on vaikuttaa siihen, miten alaa säädellään kansallisella ja EU-tasolla, ja tuoda myös teollisuuden näkemys esiin tärkeille sidosryhmille.

EU:n kiistelty tupakkadirektiivi antaa jäsenmaille mahdollisuuden tuotemerkittömien pakkausten käyttöönottoon, mutta ei velvoita siihen. Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö kannattaa logottomia askeja ja perustelee kantaansa tupakan houkuttelevuuden vähentämisessä, etenkin nuorten silmissä.

Ensimmäisenä merkitsemättömät pakkaukset otti käyttöön Australia vuonna 2012. EU-maista Irlanti hyväksyi lain maaliskuun 2015 alussa, ja Iso-Britannia seurasi perässä. Briteissä merkinnät katoavat pakkauksista ensi vuoden toukokuussa. 

– Australian päätös tarkoittaa yritysten tavaramerkkien sosialisoimista ja immateriaalioikeuksien rikkomista. Myös kuluttajan asema ja valinnanvapaus heikkenevät, Päivi Mononen-Mikkilä korostaa.

Tupakointi ei ole ratkaisevasti vähentynyt Australiassa, mutta väärennökset ja salakuljetus ovat lisääntyneet.

Päätökset tuotemerkittömistä pakkauksista ja tupakkalain muista lopullisista sisällöistä tehdään tällä hallituskaudella. STM:n lisäksi useat kansalais- ja terveysjärjestöt, kuten Suomen ASH (Action on Smoking and Health), Sydänliitto ja Lääkärit tupakkaa vastaan -verkosto, kannattavat logokieltoa osana ennaltaehkäisyä.

– Australiassa nuoret ovat kokeneet merkittömät pakkaukset mitäänsanomattomiksi ja tylsiksi. Merkittömyys on saanut nuoret harkitsemaan vakavammin tupakoinnin lopettamista, mutta kattavia tutkimustuloksia muutoksen vaikutuksista ei vielä ole saatavilla, Antero Heloma sanoo.

Nykyisin suomalaisista tupakoi Heloman mukaan päivittäin arviolta 15 prosenttia työikäisestä väestöstä, satunnaisesti kuusi prosenttia. Yhteensä väestöstä tupakoi siis noin viidennes. 

Vaikka sauhuttelu vähenee kaikissa ikäryhmissä ja etenkin nuorissa, 15 000–

20 000 lasta ja nuorta aloittaa vuosittain tupakan tai muiden nikotiinituotteiden käytön. 

Monia huolestuttaa sähkötupakka, jonka epäillään olevan alaikäisille portti varsinaiseen tupakkaan. Sähkötupakoidessa hengitetään laitteen kautta höyryä, joka on yleensä nikotiinipitoista.

Toisaalta sähkötupakkaa pidetään vähemmän haitallisena, koska sen nikotiinipitoisuudet ovat pienemmät eikä se tuota savua, häkää, tervaa ja muita haitallisia palamisyhdisteitä. Sähkötupakka voi myös toimia apukeinona tupakoinnin lopettamiseen. Sähkötupakkaa käyttää noin kolme prosenttia 15–64-vuotiaista suomalaisista.

THL:stä korostetaan, että sähkötupakka on niin uusi tuote ja käyttäjämäärät niin pieniä, ettei yleispäteviä lausuntoja voi vielä antaa. Todennäköistä on, että se on vähemmän haitallista kuin perinteinen tupakka, mutta esimerkiksi lääkefirmat ovat suhtautuneet sähkötupakkaan vieroitustuotteena varauksellisesti. 

– Nykytila, jossa vaikka 14-vuotias voi tilata netin kautta Kiinasta sähkötupakkanesteitä kenenkään valvomatta, on kestämätön, Päivi Mononen-Mikkilä sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemassa lakiuudistuksessa nikotiinia sisältävän sähkötupakan käyttö on tulossa saman sääntelyn piiriin kuin tavallinen tupakointi. Uudistus myös rajoittaisi sähkötupakointia julkisissa tiloissa.

Philip Morris Finland on perustettu vuonna 2004, mutta amerikkalaisyhtiön Marlboro-merkki aloitti Suomessa jo vuonna 1962. Suomessa yhtiöllä on noin 30 työntekijää, maailmanlaajuisesti 82 000.

Maailman miljardista tupakoitsijasta 80 prosenttia elää kehitys- tai muissa matalan tulotason maissa. Niissä valmiudet hoitaa tupakasta johtuvia sairauksia ovat kehnot, ja myynnin sekä markkinoinnin valvonta usein olematonta. 

Siitä, kun Suomessakaan ei pidetty kasvuikäisten koululaisten tupakointia juuri minään, ei ole edes 30:tä vuotta.

– Mainonta ja asenteet ovat oman aikansa lapsia. Sen maan lakien mukaan toimitaan, missä ollaan, Mononen-Mikkilä muotoilee.

Asennemuutos tupakkaa kohtaan on Suomessa ollut hämmästyttävän nopea. Vain parikymmentä vuotta sitten tupakointi oli arkipäivää, ja täysin hyväksyttyä myös sosiaalisesti.

– Tupakan vaarat on periaatteessa tiedetty 1950–60-luvulta. Riippuvuus nikotiinista voi silti olla niin voimakas, että se ylläpitää tupakointia, vaikka ihminen tietäisi riskit kuinka suuriksi. Uskon, että juuri nikotiiniriippuvuudesta tullaan puhumaan entistä enemmän, Antero Heloma arvioi.

– Ihmiset ovat tietoisempia terveydestään, tutkimusta on tullut lisää ja tupakka nyt on vaarallista, Päivi Mononen-Mikkilä kommentoi.

Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton käynnistämän Yksi elämä -terveyshankkeen tutkimuksen mukaan 56 prosenttia suomalaisista olisi valmis kieltämään tupakan myynnin kokonaan. Alle 25-vuotiaista täyskieltoon olisi valmis 70 prosenttia.

– Minulle on soitellut Tampereelta henkilö, joka on yrittänyt useita kertoja lopettaa tupakoinnin. Hänen viestinsä on aina, että kieltäkää tupakka: ei voi polttaa, jos ei saa myydäkään, Antero Heloma naurahtaa.

– Vakavammin: lopettaminen kannattaa aina, myös yli 50-vuotiaana. Sydän- ja verisuonitautien riski laskee hyvin nopeasti lähelle normitasoa.

Onko kieltolinja ja savuton Suomi 2040 realistinen tavoite?

– Tavoite ei ole mahdoton, mutta se riippuu pitkälti lainsäädännön ja tupakan hinnan kehityksestä. Pelkkää keppiä ei kuitenkaan auta tarjota. Valistus kannattaa, ja nikotiiniriippuvuudesta pääsyn tuki on Suomessa kansainvälisesti kehnolla tolalla. Vain yksi lääkevalmiste on nyt peruskorvattava, ja tiukoilla ehdoilla, Heloma sanoo.

Amerikkalaisasiantuntija Kenneth Warner julisti hiljattain suuressa tupakkakonferenssissa, että tupakkariippuvuuden hoito ja lopettamisen tukeminen on toiseksi kustannustehokkainta toimintaa koko globaalissa terveydenhuollossa. Edelle menevät vain rokotukset. ●

Teksti Susanna Luikku, kuva Fotolia, grafiikka Antti Nikunen