Olympiakomitean organisaatio on kuin jouluhimmeli – aina voi lisätä sekaan yhden oljenkorren
Jääkiekkovalmentaja Jukka Rautakorven määräaikainen pesti Olympiakomiteassa päättyi vuodenvaihteessa, mutta hänet löydettiin yllättäen "ristiinpölyttymästä" hiihtokisoista. Se on vain esimerkkinä jäävuoren huippu organisaation sekavuudesta.
Olympiakomitean organisaatio on kuin jouluhimmeli. Sekava kokonaisuus, joka näyttää kaukaa katsoen kivalta, kun se heiluu hiljalleen ilmavirrassa. Himmeliin voi lisätä olkia mielin määrin, eikä kukaan huomaa sen muuttuneen muodottomaksi.
Yritin selvittää Olympiakomitean organisaatiokaaviota, sillä halusin arvioida organisaation tehokkuutta ja rooleja. Kuka on kenenkin esihenkilö? Entä montako yksikköä tai osastoa talossa on? Onko johtajien ja alaisten suhdeluku järkevä?
Vastausta ei löytynyt kotisivuilta eikä vuosikertomuksista. Organisaatiokaaviota ei näytä olevan missään.
Niinpä kaivoin Olympiakomitean sivuilta yhteystietoluettelon. Ehkä se antaisi jotain selvyyttä?
Käytin puoli tuntia kopioimiseen, taulukoimiseen, laskemiseen, perkaamiseen ja itkun vääntämiseen. Jos lopputulemani on oikea, organisaatio on sekava ja tehoton.
Yksiköitä on ilmeisesti kuusi: hallinto ja talous, huippu-urheilu, liikunnallinen elämäntapa, Markkinointi Oy, seuratoiminta sekä viestintä ja vaikuttaminen. Näistä markkinointi on oma firmansa, vaikka se esitetään yhteystietoluettelossa muiden mukana.
Viestintä ja vaikuttaminen -yksikössä on yksi johtaja, neljä päällikköä ja viisi tiimiläistä – siis viisi esihenkilöä ja viisi alaista. Ei vaikuta kovin tehokkaalta talouden eikä tiedonkulun kannalta, jos kymmenhenkisessä porukassa on kolmiportainen hierarkia ja joka toinen työntekijä on esimiesasemassa.
Toki on mahdollista, että kyseisillä päälliköillä ei ole varsinaista esihenkilövastuuta. Mutta miksi heidän nimikkeissään puhutaan sitten päällikkyydestä? Ja saavatko he päällikkötason palkkaa, vaikkei heillä ole esihenkilövastuuta?
Jokin on nyt vinksallaan. Keksin kolme selitystä:
- Titteli on väärä, eli tyyppi saa normaalia asiantuntijan palkkaa asiantuntijan työstä.
- Palkka on väärä, eli henkilö saa päällikköpalkkaa ilman päällikkövastuuta.
- Vastuualue on väärä, eli joku saa päällikköpalkkaa siitä, että hän on yhden (1) ihmisen esihenkilö.
Eikä tässä vielä kaikki. Kurkataanpa seuraavaa yksikköä. Huippu-urheilun tiimissä on 23 työntekijää, joissa on kolme asiantuntijaa, kolme erityisasiantuntijaa ja kahdeksan huippu-urheiluvastaavaa. Millainen titteli tämä mahtaa olla? Mikä erottaa asiantuntijan ja vastaavan?
Yhdeksi “huippu-urheiluvastaavaksi” on palkattu entinen jääkiekkovalmentaja Jukka Rautakorpi. Rautakorpi pestattiin määräaikaiseen pestiin vuodeksi 2024. Silti toissa viikolla Ilta-Sanomien toimittaja huomasi, että Rautakorpi jatkaa yhä pestissään, joskin yllättäen täysin eri lajin parissa eli hiihtotapahtumassa.
Ilta-Sanomien haastattelussa Rautakorpi selitti jotain epämääräistä ristiinpölyttämisestä ja himmelin palvelemisesta, tietenkin NHL-pipo päässään. Hän on ilmeisesti tehnyt tuiki tärkeää työtä Val di Fiemmessä, jossa tehtävälistaan on kuulunut muun muassa huoltorekan katsominen ja hotellinjohtajan kanssa juttelu.
Rautakorven jatkopestistä ei ollut tiedotettu missään, joten ilmankos toimittajaa ihmetytti nähdä lätkämies hiihdon äärellä. Pian huippu-urheilun yksikönjohtaja Jaana Tulla kiirehti hätäpäissään kertomaan asiasta Linkedin-päivityksessään:
Ilo kertoa, että Jukka Rautakorpi jatkaa Finnish Olympic Committee - Suomen Olympiakomitean palveluksessa vastuualueenaan valmennus- ja johtamisosaaminen yli lajirajojen 🇫🇮 Lajivastuu huippu-urheiluvastaavana luonnollisesti jääkiekossa 🏒
Onhan se hyvä jälkitiedottaa asiasta siinä vaiheessa, kun media ehti jo uutisoida rekryn jatkumisesta. Tyhmempi voisi jo luulla, että tässä on vain ojennettu vaivihkaa oljenkorsi kuusikymppiselle ex-valmentajalle.
Jatketaanpa kierrosta Olympiakomitean organisaatiossa. Jaana Tulla on tällä hetkellä kahden yksikön johtaja. Hän on vastuussa Huippu-urheilun lisäksi myös seuratoiminnan yksiköstä. Hänen kontollaan on siis 60-henkisestä Olympiakomiteasta 32 työntekijää.
Niinpä organisaation muille viidelle johtajalle jää vastuulleen 24 hengen kaitseminen. Onneksi näissä on 11 päällikköä johtamisapuna, jolloin perään katsottavia tiimiläisiä jää jäljelle enää 13.
Karkeasti pyöristäen jokaisella johtajalla on siis apunaan keskimäärin kaksi päällikköä, joista jokaisella on yksi alainen.
Nyt on kyllä julkiset verovarat tehokkaassa käytössä. Vuosikertomuksen mukaan Olympiakomitean henkilöstökulut olivat vuonna 2023 yhteensä 4,5 miljoonaa euroa eli reilut 70 000 euroa per työntekijä. Sillä varmasti tehdään tosi paljon hyvää.
Esimerkiksi palkataan viisi esihenkilöä viidelle ihmiselle. Ja pestataan huippu-urheiluvastaavia, jotka käyvät Italiassa katsomassa rekkoja.
PS. Minutkin saa palkata Olympiakomiteaan huippu-urheiluvastaavaksi. Voin mielelläni kiertää urheilutapahtumia, katsella hotelleja ja jutella valmentajien kanssa. Haluan myös oman henkilökohtaisen esimiehen, kuten tapana näkyy olevan. Yst. vast. tämän lehden konttoriin nimim. “Oljenkorsi Hämeenlinnasta”.
Kirjoittaja on tietokirjailija, kriisiviestinnän kouluttaja ja Aition kolumnisti.
