Olympiakomiteassa on väännetty sisäisesti jo kauan: Huippu-urheiluyksikön toimintavaltaa haluttiin rajata – Vapaavuoren ja Susiluodon aikeita estettiin

Olympiakomitea eli muutoksen tuulia keväällä 2022. Olympiakomitean huippu-urheilujohtaja Mika Lehtimäki erosi virastaan julkisuudessa nousseen suuren kohun saattelemana. Lehtimäki on itse kertonut julkisuudessa lähetelleensä kahdelle naiselle sopimattomia öisiä viestejä.

Lehtimäen lähtö aiheutti Olympiakomiteassa turbulenssia. Se lisääntyi, kun valmennuksen avainpaikoille nostetut aiemmin tehtävissä toimineen viiden lajiryhmävastaavan – Jani Tanskanen (taito-teholajit), Pasi Sarkkinen (kamppailulajit), Olli-Pekka Kärkkäinen (kestävyyslajit), Janne Vuorinen (rinnelajit) ja Kimmo Yli-Jaskari (tarkkuuslajit ja soutu sekä melonta) – määräaikaiset pestit päättyivät, eikä niitä jatkettu. Sarkkinen jätti tehtävänsä itse ja siirtyi Painiliiton toiminnanjohtajaksi syyskuussa 2021.

Pekingin talviolympialaiset menivät Suomelta kohtuullisen hyvin alkuvuodesta 2022. Tuloksena oli kaksi kultaa, kaksi hopeaa ja neljä pronssia.

Kesällä 2022 elettiin jälleen muutosten aikaa. Taina Susiluoto nimitettiin Olympiakomitean toimitusjohtajaksi ja Matti Heikkinen valittiin huippu-urheiluyksikön uudeksi johtajaksi.

Alkusyksystä 2022 Susiluoto lopetti huippu-urheiluyksikön ohjausryhmän. Loppusyksystä tahti kiihtyi, kun Susiluoto irtisanoi huippu-urheilun osaamisohjelman ja samalla yhteistyön huippu-urheilun instituutti KIHUn kanssa.

Aition tietojen mukaan puheenjohtaja Jan Vapaavuori ja toimitusjohtaja Susiluoto alkoivat muuttaa Olympiakomitean sääntöjä ja poistivat huippu-urheilua koskevia kirjauksia eri paikoista, joita esitettiin syksyn 2022 hallituksen kokouksissa.

Aition saamien tietojen mukaan moni Olympiakomitean sisällä koki, että näissä päätöksissä alettiin ajaa huippu-urheilua alas ja huippu-urheiluyksiköltä valtaa pois ja siirryttiin kohti kritiikkiä saanutta uutta suuntaa kohti – eli kansanliikuttamista ja järjestöhimmeliä. Asiaa esitteli Matti Heikkinen tammikuussa 2023, jossa huippu-urheiluyksikköä koskevat kohdat olisi poistettu säännöistä.

Perusteena huippu-urheilun lakkauttamiselle ilmaistiin ”tasavertainen asema” muiden strategisten valintojen kanssa – eli käytännössä seuratoiminnan ja Lisää liikettä -hankkeen kanssa. Edellä mainittu hanke on herättänyt runsaasti kritiikkiä, sillä sen koetaan leikanneen huippu-urheilutoiminnalta kaivattuja resursseja kovalla kädellä.

Muutoksen on nähty tähtäävän huippu-urheiluyksikön vallan vähentämiseen ja Olympiakomitean ”toimiston” – kuten puheenjohtaja Vapaavuori oli sisäisesti asian ilmaissut – päätäntävallan kasvattamiseen.

Olympiakomitean hallitus pysäytti nämä aikeet kuitenkin tammikuussa 2023. Vastustajina toimivat ainakin ensimmäisenä varapuheenjohtajana tuolloin toiminut Sari Multala sekä Tapio Korjus, hallituksen urheilijajäsen Katarina Naumanen sekä varajäsen Erkka Westerlund. Lopulta sääntömuutoksia ei viety Olympiakomitean vuosikokoukseen.

Vapaavuori kommentoi Pariisin olympialaisten jälkeen Olympiakomitean pohtivan suuria muutoksia suomalaiseen urheiluun. Muutoksia saatetaan nähdä jopa henkilötasolla.

– Täytyy ymmärtää, että asiat eivät muutu, jos tehdään samalla tavalla. Tarvitaan isompi muutos, jonka lähiviikot näyttävät, Vapaavuori sanoi Helsingin Sanomissa julkaistussa artikkelissa.

Suomi jäi Pariisin olympialaisissa ilman mitalia kesäolympialaissa ensi kertaa sitten vuoden 1908.

Juttua muokattu 21. elokuuta 2024 kello 16.57: Jutussa väitettiin virheellisesti viiden lajiryhmävastaavan tulleen irtisanotuksi. Tehtävissä olleiden ihmisten määräaikaista työsopimusta ei jatkettu ja Pasi Sarkkinen siirtyi jo syyskuussa 2021 Painiliiton toiminnanjohtajaksi.