Olisiko suomalaisen yleisurheilun lippulaivasta jopa Timanttiliigaan? – "Tosissaan siitä jo ääneen puhutaan"
Paavo Nurmi Games on osoitus siitä, että myös Suomessa osataan järjestää loistavia yleisurheilukilpailuja kirjoittaa Osmo Reima.
Noin sata vuotta sitten Paavo Nurmi voitti kestävyysjuoksussa yhdeksän olympiakultaa ja rikkoi 20 henkilökohtaista maailmanennätystä. Urheilulegendan ennätykset ovat tähän päivään mennessä ehtineet mennä rikki, mutta Nurmen perintö on yhä vahvasti elossa.
Vahvimmin tämä perintö näkyy Turussa vuosittain järjestettävässä Paavo Nurmi Gamesissa. Tänä vuonna paikalla oli tuttuun tapaan suomalaisten yleisurheilutähtien lisäksi myös kansainvälisiä huippu-urheilijoita. 13 000 henkilöä katsomoihin vetävä Paavo Nurmen Stadion oli käytännössä täyteen pakattu ja urheiluinto oli käsin kosketeltavaa. Tapahtumassa oli aitoa urheilujuhlan tuntua.
Tänä vuonna Turun illassa ei nähty suomalaisilta huipputuloksia, Silja Kososen ja Krista Tervon moukarit eivät lentäneet totuttuihin mittoihin. Muissakin lajeissa suoritukset jäivät hieman piippuun, vaikka hienoa yleisurheilua nähtiinkin. Valitettavan moni suomalainen tähti joutui jättämään kisat välistä erilaisten vammojen vuoksi. Ehkä suurin valopilkku oli Toni Keränen miesten keihäänheitossa, joka linkosi lähes 82 metriin yltäneen heiton, mikä oli hänen paras suorituksensa tällä kaudella.
Historian saatossa Paavo Nurmi Gamesissa on nähty huimiakin spektaakkeleja. Kisojen historia ulottuu vuoteen 1957, jolloin PNG järjestettiin ensimmäisen kerran juoksijalegendan 60-vuotissyntymäpäivien kunniaksi. Nurmi itse ei tarinan mukaan saapunut paikalle. Kisat jäivät kuitenkin elämään ja ne on järjestetty sen jälkeen melkein jokaisena vuonna.
Nykyään kisojen taustalla toimii PN Turku oy, joka kisojen järjestämisen lisäksi myös pitää muilla tavoin yllä Paavo Nurmen perintöä. Voittoa tavoittelemattoman yhtiön toimitusjohtajana toimii Jari Salonen, joka kuvailee PNG:n historian pitäneen sisällään niin nousuja kuin laskujakin.
– Oli se kultainen seitsemänkymmentäluku, kun kaikki onnistui. Sitten tuli vähän rauhallisempaa jaksoa, kunnes 2012 päätettiin, että Paavo Nurmi Games täytyy nostaa taas maailmanluokan kisaksi, Salonen muistelee.
PNG:n perustamisen jälkeen seuraava merkittävä muutos kilpailuun tehtiin vuonna 1997, kun Turun urheilupuiston pääareena, jossa kilpailut järjestetään, nimettiin Paavo Nurmen Stadioniksi. Muutos tehtiin kestävyysjuoksijan 100-vuotissyntymäpäivien kunniaksi. Kisat eivät kuitenkaan vielä tuolloin nauttineet nykyisenlaista kansainvälistä suosiota.
PN Turku oy perustettiin järjestämään kisat vuonna 2012, ja Suomen Urheiluliiton, Turun Urheiluliiton, TuTon, Turun Weikot yleisurheilun ja Nurmen perillisten omistama yhtiö on vastannut PNG:stä vuodesta 2013 alkaen. Siitä lähtien kisat ovat tehneet tasaista nousua kohti yleisurheilun kärkeä. Taustalla on hyvä työ yhteistyökumppanien ja televisiointisopimusten hankinnassa. Mitä useammassa maailmankolkassa kisat näytetään ja niitä katsotaan, sitä arvokkaammaksi sen brändi muodostuu. Paavo Nurmi Games on nykyään yksi Kultasarjan osakilpailuista. Kultasarja on yleisurheilun toiseksi korkein sarjataso.
Ei ole epäilystäkään siitä, että PNG on nykyään Suomen laadukkain ja suurin yleisurheilutapahtuma. Nyt kisat ovat kansainvälisenkin vertailun kestävällä tasolla.
– Meidän mielestämme olemme tietenkin top kymmenessä. Urheilullisesti ehkä siellä top 20 paikkeilla, mutta monessa mielessä ollaan ihan siellä parhaassa kymmenikössä, Salonen kartoittaa nykytilannetta kansainvälisiin kilpailuihin verraten.
Tulevaisuuden tavoitteeksi on asetettu Paavo Nurmi Gamesin nostaminen Kultasarjasta yleisurheilun korkeimmalle mahdolliselle tasolle, eli Timanttiliigan osakilpailuksi. Aikahaarukaksi kunnianhimoiselle tavoitteelle Salonen antaa vuoden 2029 kilpailut. Samana vuonna Turun kaupunki täyttää 800 vuotta, joten aika olisi myös juhlavan vuoden myötä sopiva.
– Se on realistinen tavoite ja ihan tosissaan siitä jo ääneen puhutaan, Salonen painottaa.
Timanttiliigan osakilpailuksi pääseminen ei kuitenkaan ole yksinkertainen tehtävä. Timanttiliigaan ei ole olemassa avointa hakua tai edes selkeää polkua osakilpailuksi pääsemiseen. Salonen kertookin, että tavoitteen saavuttamiseksi on tehtävä vielä paljon.
– Tarvitsemme lisää ja isompia kumppaneita ja paremmat olosuhteet. Tämä on mahtava ja upea stadion, mutta käytännössä rajoitteeksi tulee myytävien penkkien määrä, Salonen kertoo.
Stadionin juoksuradalle on juuri tehty uusi pinnoite, mutta puitteiden kanssa on vielä tekemistä. Iso osa stadionin penkeistä on numeroimattomia betonipenkkejä, mikä ei ole enää nykypäivän standardien mukaista. Katsojille tarvitaan lisää tilaa ja laadukkaampia istuimia.
Salonen korostaa, että taitojen puolesta järjestäjäryhmä olisi jo valmis ottamaan askeleen korkeammalle tasolle.
– Meillä on tässä sellainen tekijäjoukko, joka osaamisen puolesta pystyisi järjestämään Timanttiliigan osakilpailun vaikka heti huomenna.
Paavo Nurmi Gamesin nouseminen Timanttiliigan osakilpailuksi olisi valtava harppaus suomalaiselle yleisurheilulle. Norjalla ja Ruotsilla omat osakilpailut löytyvät jo, joten olisi hienoa, että suomalainen urheilutyö saisi saman kunnioituksen. Timanttiliigan osakilpailun järjestäminen Suomessa nostaisi suomalaisen yleisurheilun profiilia kansainvälisesti.
Tapahtuman järjestäjän näkökulmasta tavoitteessa onnistumisesta seuraisi muitakin hyötyjä.
– Yksi keskeinen syy Timanttiliigaan pyrkimisessä on taloudellinen puoli. Korkeimmalla tasolla oikeuskorvaukset ovat paljon suuremmat, Salonen toteaa.
Suuren urheilutapahtuman järjestäminen ei todellakaan ole ilmaista. PN Turku oy:n vuosibudjetti on tänä vuonna noin 1,4 miljoonaa, josta Salosen mukaan 80–90 prosenttia käytetään kisan järjestämiseen. Noin puoli miljoonaa menee osallistuville urheilijoille muun muassa palkintorahoina, esiintymispalkkioina ja kulukorvauksina. Loput rahat kuluu yleisiin järjestämiskustannuksiin.
Tuloja kisojen takana toimiva yhtiö saa yhteistyökumppaneilta, myydyistä lipuista, oikeuskorvauksista ja Turun kaupungilta. Kaupunki tukee kisoja vuosittain noin 300 000 eurolla. Muun muassa televisiointioikeuksien myynnistä koostuvat oikeuskorvaukset eivät Kultasarjassa yllä edes sataan tuhanteen.
Toisin olisi Timanttiliigassa, jossa pelkät televisiointikulut toisivat kassaan satoja tuhansia euroja. Itse kisojen järjestäminen ei kävisi huomattavasti kalliimmaksi, joten taloudellinen hyöty olisi valtava. Muitakin hyötyjä olisi, sillä vaikka Paavo Nurmi Gamesin maine ulkomailla on jo nyt oikein hyvä, kansainvälisten tähtien houkuttelu mukaan on tuottanut haasteita. Paikka Timanttiliigassa tekisi siihen muutoksen.
– Meidän kisamme tunnetaan kiinnostavana ja houkuttelevana jo todella hyvin. Toki se, että emme ole vielä Timanttiliigassa aiheuttaa sen, että urheilijat, joiden ensisijainen tavoite on kilpailla Timantissa katselevat vielä vähän ohi meistä. Se ei ole edes rahakysymys, vaan lähinnä kalenterikysymys, Salonen pohtii.
Suomalaiset urheilijat sen sijaan tulevat Paavo Nurmi Gamesiin oikein mielellään. Monet varmasti nauttivat, kun kotimaassa pääsee kilpailemaan näin korkealla tasolla. Mutta kuten ennen kaikkia urheilutapahtumia, jotkut urheilijat jäivät viime hetkellä sivuun PNG:sta. Kun urheilijat jättäytyvät pois juuri ennen kisoja, korvaajan löytäminen käy hankalaksi. Loukkaantumiset ja sairastumiset ovat harmi kyllä arkipäivää urheilijoille.
– Pois jäämiset ovat tämän meidän harrastuksemme ikävä suola, Salonen harmittelee.
Nimekkäimpänä poissaolollaan loisti estejuoksija Topi Raitanen, joka joutui jättäytymään sivuun loukkaantumisen vuoksi. Raitasen oli tarkoitus avata kautensa Turussa, alkukauden mentyä sivu suun murtuman vuoksi. Erityisesti suomalaisten urheilijoiden kisasta pois jättäytymiset harmittavat Salosta.
– Teemme tätä paljolti suomalaisia varten, joten jokainen suomalaisen urheilijan pois jääminen harmittaa vielä enemmän kuin muiden. Olisi ollut todella kiva nähdä Topi avaamassa kautensa täällä.
Muokattu: Tomi Keräsen oikea nimi on Toni Keränen.
