Apu

Nuoret valtasivat eduskunnan



Nuoret valtasivat eduskunnan

Suomalaiset nuoret ovat huolissaan syrjäytymisestä, eriarvoisuudesta, vähemmistöistä, rasismista ja maapallon tulevaisuudesta. Eduskunnassa kokoontunut Nuorten parlamentti puhui asiaa ja valitsi fleecetakin vuoden turhakkeeksi.
Teksti Juha Heiskanen
Kuvat Hannes Paananen

Eduskuntatalon kuppilassa, käytävillä ja valtiosalissa kaikui nauru ja iloinen puheensorina jo aamukahdeksalta perjantaina 23. maaliskuuta. Joukossa näkyi myös vakavia ja mietteliäitä ilmeitä.

Nuorista yläkoululaisista koostuvaan Nuorten parlamenttiin saapui nuoria kautta Suomen. Täysistuntoon valittujen 199 oppilasedustajan lisäksi paikalla oli toista sataa nuorta tutustumassa eduskunnan toimintaan ja kansanedustajan työhön.

Kouluissa oli tehty valtavasti ennakkotyötä: valittu edustajat, mietitty kysymykset ja perehdytty eduskunnan työhön seuraamalla television täysistuntoja. Nuoret nostivat esiin kipeitä asioita ja haastoivat rohkeasti kansanedustajia ja ministereitä.

Apu seurasi kolmea oppilasryhmää, seitsemää 15–16-vuotiasta nuorta. Espoon Olarin koulua edustivat Suvi Laitinen ja toimittajaoppilas Milla Muhonen. Vesilahdelta, Tampereen kupeesta parlamenttiin tulivat Niklas Joukainen, Ville Nousu ja Samuli Suonsivu. Utajärven koulua Oulun lähistöltä edustivat Saga Honkanen ja Milla Lievonen.

Sanavalmiit nuoret odottivat innostuneesti ja jännittäen päivän antia eduskunnan täpötäydessä kuppilassa.

Suvi Laitinen ja Milla Muhonen olivat valmistautuneet päivään huolellisesti. He olivat tutustuneet eduskunnan työtapoihin, tutkineet valiokuntia ja miettineet sen yhden tärkeän kysymyksen, jonka kyselytunnilla sai esittää.

– Ja hankittu vähän uusia vaatteita, Suvi Laitinen sanoi.

Niklas Joukainen halusi nähdä paikan, jossa hänen ja muiden suomalaisten asioista päätetään. Samuli Suonsivu komppasi Niklasta toteamalla, että on upeaa päästä tällaiseen paikkaan.

Saga Honkanen ja Milla Lievonen valmistelivat eduskuntapäivää oppilaskunnan kokouksissa. Molemmat istuvat Utajärven nuorisovaltuustossa. Saga Honkanen on valtuuston puheenjohtaja ja Milla Lievonen sihteeri.

Oletteko tulevia poliitikkoja?

– Tuskin, mutta nuorten äänen pitää kuulua omassa kunnassa ja koko maassa.

Nuoret kannattavat eutanasiaa.

Nuorten parlamentin päiväohjelma oli todella tiivis. Aamukahvitungoksen jälkeen nuoret jakautuivat hälisten eri puolille entisöityä eduskuntaloa. ”Missä se valiokunta nyt on” -huudot kaikuivat hetken käytävillä, mutta pian kaikki olivat löytäneet paikkansa. Jokaiselle oli tiedossa toimintaa.

Toimittajaoppilaat tekivät yhdessä lehtiä ja videoita päivästä, oppilasedustajat sulkeutuivat valiokuntiin.

Suvi Laitinen ja Niklas Joukainen tutustuivat sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Paikalla oli kaksi lääkärikansanedustajaa, Sari Raassina (kok) ja Pekka Puska (kesk).

Kolmen vartin valiokuntatyön jälkeen Suvi Laitinen oli tyytyväinen.

– Vilkkaassa keskustelussa nostettiin esiin tärkeitä asioita. Sain tuhdin tietopaketin eduskunta- ja valiokuntatyöstä.

Hän puhui valiokunnassa harvinaisesta lihasrappeumataudista, josta hän aikoi kysyä kyselytunnilla.

– Keskustelimme myös aktiivimallista, vapaaehtoistyön lisäämisestä sekä perhevapaauudistuksen aikataulusta. Perhevapaauudistukseen kansanedustajat antoivat toivoa. Aktiivimallia kansanedustajat eivät aio muuttaa.

Niklas Joukainen mietti, miten paljon asioita käsitellään valiokunnissa, ennen kuin ne etenevät eduskunnan täysistuntoon.

Saga Honkanen istui sivistysvaliokunnassa.

– Sain runsaasti tietoa koulutusuudistuksista, joita valiokunnassa käsitellään. Se oli mielenkiintoinen tilaisuus. Kaikki osallistuivat keskusteluun, ja kansanedustajat ottivat kysymykset tosissaan ja vastasivat kuin oikeille kansanedustajille.

Valiokunnissa kysyttiin myös eutanasiasta, oltiin huolissaan muovin lisääntymisestä merissä ja valittiin vuoden turhakkeeksi mikromuovia sisältävä fleecetakki.

Tulevaisuusvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Sari Tanus (kd) kertoi oppilaille, että tulevaisuusvaliokunta on ensimmäinen koko maailmassa. Se on toiminut jo kaksikymmentä vuotta. Vastaavia valiokuntia on vain muutama maailmassa.

– Oppilaat esittivät Suomen ja koko maapallon kannalta tärkeitä kysymyksiä: millaisena näemme Suomen tulevaisuuden, ilmastonmuutoksen, robotisaation sekä lasten ja nuorten uhkakuvat. Kysymykset olivat olennaisia, ja nuoret tivasivat meiltä, mitä aiomme tehdä.

Sari Tanus sanoi, että nuoret ovat yksimielisiä siitä, että meidän on kyettävä keskustelemaan ja toimimaan yhdessä. Erilaisuus on hyväksyttävä.

Eduskunnan työpäivä noudatti kansanedustajan työpäivää. Valiokunnissa, täysistunnossa ja kyselytunnilla noudatettiin eduskunnan normaalia työtapaa. Poikkeuksena oli vain se, että nyt täysistunnon kyselytunnilla äänestettiin. Poikkeus oli myös, että kaikki 191 edustajaa olivat paikalla, salissa käyttäydyttiin hillitysti, kysymykset kestivät tasan minuutin eikä juututtu eipäs–juupas-keskusteluun.

”Tuskin koen tätä tunnetta enää elämässäni.”

Nuoret haastoivat ministerit tiukoilla ja kriittisillä kysymyksillään. Paikalla olleet yksitoista ministeriä joutuivat vastatessaan perustelemaan kantansa.

Varsinainen täysistunto alkoi puhemies Paula Risikon nuijan kopautuksella. Nimenhuudon jälkeen päästiin asiaan. Oppilasedustajien kysymykset liikkuivat laajalla alueella: translaista koulutusleikkausten kautta vaaralliseen rekkaralliin valtatie 21:llä Norjasta Suomeen.

Suvi Laitinen kysyi, miksi harvinaista SMA-lihasrappeumasairautta sairastavia lapsia ja nuoria ei auteta, vaikka lääke on jo olemassa.

– Onko syy siinä, että lääke on kallis?

Ministeri Mika Lintilän (kesk) mukaan hallitus suhtautuu vakavasti asiaan ja aikoo ottaa asian esille EU:ssa.

Puhemies Paula Risikko päätti ensimmäisestä äänestyksestä. Kysymys koski joukkoliikenteen muuttamista maksuttomaksi. Tulos kohahdutti myös lehtereillä olleita kansanedustajia. Jaa-ääniä annettiin 96, ei-ääniä 96, tyhjiä 4, poissa yksi. Normaalisti tällaisessa tilanteessa äänestettäisiin uudelleen.

Eutanasiaa koskeva äänestys oli myös yllättävä. Kysymyksen pohjana oli 60 000 kansalaisen allekirjoittama kansalaisaloite. Nykytilaa kannatti 53 edustajaa, eutanasian kannalla oli 123 edustajaa, tyhjiä 21, poissa kaksi.

Koska edustajien enemmistö kannatti eutanasiaa, puhemies totesi nuorten parlamentin päättäneen, että lakiin otetaan säädös eutanasian sallimisesta, ja löi nuijan pöytään.

Oppilasedustajat esittivät kysymyksensä minuutissa. Kun Sanni Grahn-Laasonen (kok) ja Mika Lintilä ylittivät ajan, puhemies naputteli nuijan varrella ajan ylittyneen.

– Näin täällä naputellaan, jos aika ylittyy, Risikko totesi.

Täysistunnon jälkeen nuoret siirtyivät ulos puhemies Paula Risikon käteltäväksi. Lounaalla valtiosali oli kuin nuijalla täyteen lyöty. Nuoret hehkuivat innostusta, ja puheensorina kaikui kattoon saakka.

Niklas Joukainen tiivisti nuorten tunnot täysistunnosta ja koko päivästä eduskunnassa.

– Uskomaton elämys. En varmaan koe tätä tunnetta enää elämässäni. Sain istua kuin kansanedustaja konsanaan.

Hän istui Tom Packalénin (ps) paikalla, ja hänen vieressään Samuli Suonsivu oli saanut Jani Mäkelän (ps) paikan.

– Käsittämättömän hieno tilaisuus. Täällä olen saanut tuntuman siitä, miten meitä koskevista asioista päätetään, Suonsivu sanoi.

Suvi Laitinen, joka istui Tytti Tuppuraisen (sd) paikalla, oli myös tyytyväinen valtioneuvoston kyselytuntiin. Lihapullalautanen kädessään hän piti vielä nopean ja perusteellisen esitelmän SMA-sairaudesta ja sen ilmenemismuodoista. Esitys oli niin vakuuttava, että se olisi opiksi myös oikeille kansanedustajille.

Utajärven edustaja Saga Honkanen osallistui täysistuntoon Maarit Feldt-Rannan (sd) paikalta.

– Täysistunnon kysymykset olivat samoja, joita nuoret miettivät mielessään. Oli myös hienoa ja vaikuttavaa istua salissa.

Milla Muhosen mielestä koko päivä eduskunnassa oli kiintoisa.

– Meidän nuorisovaltuustossa ei tehdä puoluepolitiikkaa, vaan asiapolitiikkaa.

Täysistunnon jälkeen valtiosalin tungoksessa liikkui myös puhemies Paula Risikko lounaslautanen kädessään.

– Täysistunto oli rauhallisempi ja asiallisempi kuin meidän normaalit istuntomme. Kysymykset olivat aivan loistavia. Tästä otoksesta voi päätellä, että suomalaiset nuoret ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista, he ovat suorapuheisia ja asiallisia. Siitä kannattaa iloita.

Julkaistu: 1.4.2018