Rikollisen elämäntavan fanitus huolestuttaa somepoliisia: ”Nuoret ihailevat sitä ilman filtteriä” – Kuuntele podcast
Katujengit esittelevät somessa hienoja autoja, merkkivaatteita ja aseita. Moni nuori ihailee rikollista elämäntapaa ilman filtteriä. ”Heidät pitäisi saada ymmärtämään, että kaikki ei ole totta”, somepoliisina tunnettu ylikonstaapeli Michela Söderström sanoo.
Muutama vuosi sitten nuori mies mainosti somessa seuraajilleen, että aikoo varastaa helsinkiläisestä tavaratalosta kalliin merkkitakin. Homma ei jäänyt pelkäksi uhoamiseksi, vaan näpistys oikeasti tapahtui – ja siitä kuvatusta videosta tuli viraalihitti. Tekijän seuraajamäärä räjähti.
Ylikonstaapeli Michela Söderström pitää tätä muutaman vuoden takaista tapausta eräänlaisena käännekohtana.
– Noihin aikoihin katujengi-ilmiö lähti nousuun ja rikollisen elämäntavan ihannointi kasvoi aivan valtavasti, Söderström sanoo Poliisin mieli -podcastissa.
Viraalivideon julkaissut mies on tunnettu katujengijohtaja, joka istuu parhaillaan vankilassa pitkää tuomiota. Emme mainitse tässä hänen nimeään, koska Söderström ”ei halua antaa yhtään ylimääräistä julkisuutta näille henkilöille.”
”Enää ei juuri puhuta siitä, että somessa nuorilla on kuvia aseista ja he liikkuvat kaupungilla teräaseet mukanaan.”
Rikolliset esittelevät elämäntapaansa sosiaalisessa mediassa julkaisemalla kuvia ja videoita hienoista autoista, merkkivaatteista ja aseista.
– Annetaan ymmärtää, että päihteiden myynti on siistiä, koska siitä saa paljon rahaa. Nuoret ihannoivat sitä ilman minkäänlaista filtteriä, Söderström sanoo.
– Heidät pitäisi saada ymmärtämään, että kaikki ei ole totta. Rikollinen elämä ei ole niin hienoa.
Söderström ei katso hyvällä myöskään sitä, että mediassa ihannointia lietsotaan monin eri tavoin.
– Rikolliset elävät siitä julkisuudesta. Mitä enemmän nimeä tuodaan esiin, sitä enemmän status kasvaa ja he saavat mainetta ja kunniaa.
Häntä huolestuttaa, että olemmeko yhteiskuntana normalisoineet sen, että rikollista elämäntapaa ihannoidaan.
– Enää ei juuri puhuta siitä, että somessa nuorilla on kuvia aseista ja he liikkuvat kaupungilla teräaseet mukanaan, Söderström sanoo.
”Kotona on erilainen maailma ja sitten on tämä, mitä meidän yhteiskuntamme vaatii. Nuori on siinä välissä, eikä oikein integroidu tai kuulu mihinkään.”
Söderström on tehnyt pitkään töitä nuorten keskellä poliisin ennalta estävässä toiminnassa. Myös 2020-luvulla Suomeen rantautunut katujengi-ilmiö on tullut hänelle tutuksi.
Katujengeillä ei ole selkeää määritelmää. Ne ovat jollain lailla järjestäytyneitä, ne toimivat kaduilla ja niillä on yhteinen identiteetti. Katujengit ovat sekaantuneet tavallista enemmän rikolliseen toimintaan. Poliisin mukaan ne koostuvat pääosin maahanmuuttajataustaisista nuorista miehistä. Mutta kaikki julkisissa tiloissa viihtyvät ulkomaalaisen näköiset nuorukaiset eivät ole jengiläisiä.
– Jos näkee vaikka Oodin edustalla tai Triplan kauppakeskuksessa aikaa viettäviä nuoria, he eivät ole katujengiläisiä, Michela Söderström huomauttaa.
Katujengeihin ajautuu nuoria, jotka tekevät jo nuorena paljon rikoksia ja ihannoivat rikollista maailmaa.
– He elävät kahden maailman välissä. Kotona on erilainen maailma ja sitten on tämä, mitä meidän yhteiskuntamme vaatii. Nuori on siinä välissä, eikä oikein integroidu tai kuulu mihinkään. Häneltä ehkä puuttuu terve malli siitä, miten voi menestyä Suomessa käymällä koulua ja saamalla töitä.
– Sitten tuleekin joku ulkopuolinen, joka sanoo, että hei, tässä olisi helppoa rahaa. Ja nyt sä kuulut meidän porukkaan, kun teet näin ja näin. Kyllä se varmasti houkuttelee.
”Emme me ole mitenkään menettäneet lapsiamme. Jos keskustelun uskaltaa avata, niin aika herkästi ennakkoluulot murenevat.”
Söderström käyttää työssään paljon sosiaalista mediaa, sillä poliisin kuuluu olla siellä, missä nuoretkin ovat. Siksi hän on saanut lempinimen ”somepoliisi”. Ennalta estävää työtä tekeviä konstaapeleita kutsutaan organisaation sisällä myös leikkimielisesti ”halipoliisiksi”, nuoret itse eivät tätä nimitystä käytä.
– Sosiaalinen media on meille työkalu nuorten kanssa asioimiseen. Sitä kautta saamme tietää, mitä ilmiöitä on pinnalla.
Nuorten viestinnän ymmärtäminen ei ole kuitenkaan helppoa edes somepoliisille. Söderström kertoo, että he käyttävät urbaania sanakirjaa ja Googlea yrittäessään pysyä perillä nuorison käyttämästä kielestä.
– Nuoret käyttävät paljon lyhenteitä ja sekoituksia eri kielistä. Siellä on suomea, englantia, kurdia ja somalikieltä, kaikki on yhteistä sekasoppaa.
Mutta poliisin läsnäolo sosiaalisessa mediassa on tärkeää.
– Se on vähän kuin poliisiauto olisi torilla. Työn hedelmä ovat nuorilta tulleet yksityisviestit, joista saamme selville, mitä taustalla tapahtuu. Se ei näy mitenkään ulospäin.
Vaikka katujengi-ilmiö on hankala poliisillekin, Söderström motivoituu edelleen työstä nuorten parissa.
– Jos puhutaan alle 18-vuotiaista, jotka eivät liity katujengeihin, niin kyllä he kuuntelevat meitä. Emme me ole mitenkään menettäneet lapsiamme. Jos keskustelun uskaltaa avata, niin aika herkästi ennakkoluulot murenevat ja sitten sieltä tulee ihan vain lapsi esiin.
Voit kuunnella podcastin myös lataamalla Apu360-sovelluksen AppStoresta tai Google Playsta.
