Numerotkin sen osoittavat: Florida Panthers on ylivoimainen

Florida Panthersista tuli viime yönä Pittsburgh Penguinsin ja Tampa Bay Lightningin ohella tämän vuosituhannen kolmas seura, joka on onnistunut voittamaan Stanley Cupin kahdesti putkeen. Edmonton Oilers jäi lopulta pahasti telineisiin viimeiseksi jääneessä kuudennessa ottelussa, Sam Reinhartin viimeistellessä historialliset neljä täysosumaa, kun edellisen kerran NHL-finaaleissa on ylletty samaan vuonna 1957.

Viimeistään tässä vaiheessa Panthersista voidaan alkaa puhumaan orastavana dynastiana. Tuplamestaruuden lisäksi se on yltänyt finaaleihin kolmena peräkkäisenä keväänä, ja vaikka sen pelaajistossa tullaan näkemään muutamia muutoksia ensi kautta ajatellen, tulee sillä olemaan poikkeuksellisen hyvä sauma lähteä ensi kaudella tavoittelemaan maagista kolmatta perättäistä Stanley Cupia.

Oilersin vastus finaalisarjassa jäi selvästi piippuun

Paperilla finaalisarja Panthersin ja Oilersin välillä vastasi markkinan mukaan kolikonheittoa. Kyseessä oli kevään kaksi parasta joukkuetta, molemmat selvinneet eteenpäin konferenssifinaaleista varsin puhtain paperein viiden pelatun ottelun jälkeen. Molempien osapuolten tasaviisikoin pelaamista koskevat lukemat olivat finaalisarjaan lähdettäessä erinomaiset; sekä Panthers että Oilers olivat hallinneet lähes 55 prosenttia kaikesta luodusta maaliodottamasta ja noin 62 prosenttia kaikista tehdyistä maaleista.

Kuuden ottelun finaalisarjassa Panthers oli kuitenkin kokonaisuutena selvästi parempi joukkue nimenomaan tasaviisikoin. Se hallitsi 52 prosenttia kaikista laukaisuyrityksistä, 54 prosenttia kaikesta luodusta maaliodottamasta ja teki 16 maalia Oilersin kymmeneen verrattuna.

Erityisesti viidennessä ja kuudennessa ottelussa Oilers jäi tasaviisikoin harvinaisen pahasti jyrän alle. Näissä molemmissa otteluissa Panthers hallitsi lähes 68 prosenttia kaikesta tasaviisikoin luodusta maaliodottamasta, antaen Oilersin luoda viidennessä ottelussa maaliodottamaa vain 0,94 maalin ja kuudennessa ottelussa vain 1,33 maalin edestä. Tämä siitä huolimatta, että se siirtyi molemmissa otteluissa useamman maalin johtoon jo ensimmäisten erien aikana.

Oilers ei pystynyt löytämään etua myöskään erikoistilanteista. Molemmat joukkueet pääsivät sarjan mitassa pelaamaan ylivoimalla lähes identtiset minuutit, ja vaikka Oilers pystyi noiden minuuttien aikana luomaan noin yhden maalin edestä enemmän tekopaikkoja, Panthers viimeisteli lopulta yhden ylivoimamaalin enemmän. Tässä tullaan myös siihen, että maalivahtien taistossa Sergei Bobrovski peittosi yksiselitteisesti Oilers-virkaveljensä.

Panthersin superlaadukas vieraspelaaminen

Panthersin pudotuspelikevät jää historiaan monestakin syystä. Yksi näistä on se, kuinka uskomattoman laadukas joukkue oli vierasotteluissa. Koko pudotuspelirupeaman aikana Panthers voitti vieraissa yhteensä kymmenen kertaa, johon on aiemmin pystynyt NHL-historiassa vain kuusi joukkuetta.

Koko kevään mitassa Panthers viimeisteli vieraissa 13 otteluun käsittämättömät 61 maalia, joka on uusi NHL-ennätys ylivoimaisella marginaalilla; aiempi ennätys oli Los Angeles Kingsin 49 vierasmaalia keväällä 1993. Vertailun vuoksi yhden vierasottelun vähemmän pelannut Oilers iski kevään aikana 39 maalia vieraissa.

Kuten arvata saattaa, tällaisessa maalimäärässä on mukana myös aimo annos Panthersin kannalta suotuisaa varianssia. Maaliodottamaa Panthers loi vieraissa yhteensä noin 41 maalin edestä, jonka se siis ylitti lopulta 20 maalilla. Panthers viimeistelikin vieraissa kevään ajan huikealla 17,28 prosentin tehokkuudella.

Erityisen mielenkiintoisen Panthersin kevään vierasdominanssista tekee se, ettei floridalaisjoukkue ollut runkosarjassa erityisen kaksinen vierasjoukkue. Sen pisteprosentti vierasotteluissa oli sarjan 15. paras, maaleja se teki myös 15. eniten. Viimeistelytehokkuudeltaan se oli myös alempaa keskikastia, laittaen kiekot pussiin noin 10 prosentin tehokkuudella.

Kolmosketju oli erottava tekijä

Anton Lundellin, Eetu Luostarisen ja Brad Marchandin muodostama Panthersin kolmosketju oli yksi pudotuspelien merkittävimmistä tarinoista.

Ketju laitettiin yhteen jo runkosarjan loppumetreillä, jolloin se ei vielä dominoinut mutta voitti silti omat minuuttinsa maaleissa mitattuna. Pudotuspeleissä trio oli kuitenkin maagisessa vedossa alusta alkaen: yhteensä yli 210 tasaviisikoin pelatun minuutin aikana se hallitsi pelitapahtumia suvereenisti, voittaen maaliodottaman yli 55 prosenttisesti ja viimeistellen keskimäärin naurettavat 2,64 maalia vastustajiaan enemmän jokaista 60 peliminuuttia kohden.

Henkilökohtaisella tasolla ketjun jokainen osapuoli mahtui kevään osalta Panthersin kahdeksan tehokkaimman pelaajan joukkoon. Luostarisen 19 tehopisteen kevät mahtuu kymmenen parhaan suorituksen joukkoon, kun tarkastellaan tämän vuosituhannen tehokkaimpia pudotuspelirupeamia suomalaispelaajien toimesta. Kultaakin arvokkaammaksi siirtotakarajahankinnaksi osoittautunut Marchand viimesteli finaalisarjassa yhteensä kuusi maalia; edellisen kerran samaan on kyennyt Esa Tikkanen Oilers-paidassa keväällä 1988.

Tällaista etua joukkueelleen ei pystynyt tarjoamaan yksikään toinen nimellinen kolmosketju.

Lundellin kehityskaari kevään peleissä on ollut huikea

Lundellilla on vasta 23-vuotiaaksi pelaajaksi täysin poikkeuksellinen pudotuspelihistoria. Paitsi että hänellä on nyt jo kaksi voitettua mestaruutta merkittävässä roolissa, on hän nyt myös jaetulla viidennellä sijalla, kun katsotaan pelattujen pudotuspeliotteluiden määrää (77) U24-ikään mennessä NHL:n historiassa.

Vielä ensimmäisen pudotuspelikeväänsä aikana Lundellin rooli jäi pieneksi, tehot yhteen pisteeseen yhdeksässä ottelussa ja tasaviisikoin hän oli paikoin helisemässä. Jo toisen keväänsä aikana hän kuitenkin pääsi tasaviisikoin plusmerkkiseksi pelaajaksi maalierotusta katsottaessa, joskin tästä isoin kiitos kuului Bobrovskin huikealle suoritukselle tolppien välissä.

Viime keväänä Lundell otti jälleen selkeän harppauksen, petraten niin tehojen kuin kokonaisvaltaisen pelaamisen osalta. Hänen tasaviisikoin pelaamiensa minuuttiensa aikana Panthers hallitsi lähes 54 prosenttia kaikesta maaliodottamasta, maalieron ollessa erittäin suotuisa 16-10.

Tänä keväänä Lundellin maaliero tasaviisikoin oli jo koko pudotuspelien paras, yhteensä 16 maalin edestä plussalla, kun kymmenen edellisen pudotuspelikevään aikana parempaan ovat pystyneet ainoastaan Nikita Kutšerov keväällä 2020 (+18) ja Jonathan Marchessault keväällä 2023 (+17).

Tasaviisikoin Lundell ylsi yhdessä Luostarisen kanssa 5v5-pistepörssissä jaetulle kakkossijalle 17 tehopisteellään; parempaan kykeni ainoastaan Connor McDavid 18 tehopisteellään.

Kysymys kuuluukin: voiko Lundell vielä parantaa tästä? On hyvin mahdollista, että hänestä yritetään ensi kauden aikana leipoa Panthersin kakkossentteriä Aleksander Barkovin takana, ja tällöin häneltä odotetaan myös runkosarjassa enemmän tehoja.

Sam Bennettin Conn Smythe -voitto oli ansaittu

Pudotuspelien arvokkaimmaksi pelaajaksi oli tänä vuonna harvinaisen paljon tasaväkisiä kandidaatteja.

Panthers teki kevään aikana tulosta laajalla rintamalla; yhteensä viisi joukkueen tehokkainta hyökkääjää teki pudotuspeleissä joko 23 tai 22 pistettä. Bobrovskin valintaa ei olisi myöskään voinut pitää suurena vääryytenä. McDavid ja Leon Draisaitl tekivät molemmat kevään aikana yhteensä kymmenen pistettä enemmän kuin Panthersin tehokkaimmat yksilöt, mutta etenkin kuudennen ottelun esityksen jälkeen heidän kummankaan valintaa olisi toki ollut vaikeaa – ei ehkä mahdotonta, mutta vaikeaa – perustella.

Lopulta valinta osui Sam Bennettiin, johon osuvalla tavalla kiteytyi myös Panthersin kevään tarina: vieraskaukaloissa hän oli nimittäin täysin pitelemätön. 13 vierasotteluun Bennett kirjautti käsittämättömät 13 maalia, jolla hän rikkoi aiemmin Mark Scheifelen hallussa olleen ennätyksen yhden kevään aikana tehdyistä vierasmaaleista.

Tehdäkseen nämä 13 maalia Bennettin tuli toki viimeistellä todella tehokkaasti, mutta 29 prosentin laukaisuprosentti ei näin tulikuumalle pätkälle ole mitenkään astronomisen korkea. Bennett pääsikin myös vierasotteluissa tekopaikoille poikkeuksellisella tahdilla, luoden maaliodottamaa 7,05 maalin edestä, kun Panthersin toiseksi korkein noteeraus näissä otteluissa oli Marchandin 4,38. Tämän lisäksi hän myös kirjautti vieraissa enemmän taklauksia kuin kukaan toinen Panthers-pelaaja.