”Miksi tuota ihoa pitää näyttää?” – Nooralotta Neziri on somessa, sillä urheilulla ei elä

Nooralotta Neziri, 31, on saapunut haastatteluun Porin Puuvillaan lähes suoraan aamupäivän treeneistä. Urheilija on ehtinyt nopeasti käydä nauttimassa yhden päivän viidestä ateriasta, ja parin tunnin päästä olisi vielä lihashuoltoa LPG-hoidossa.

Hektinen viikko on päättymässä SM-hallikilpailuun Tampereelle. Aitajuoksija Nooralotta on tyytyväinen, että koko talvikausi on päästy ilman vammoja ja pitkästä aikaa harjoittelu on sujunut suunnitelmien mukaan.

– En edes muista, koska viimeksi minulla olisi ollut sellainen harjoittelukausi, etten olisi jo tässä vaiheessa reväyttänyt reittäni tai saanut jotain muuta vammaa, Nooralotta naurahtaa.

Ihan ilman sairauksia ei tämäkään hallikausi ole mennyt. Ranskassa juostun voittoisan kisan ja 60 metrin aitojen kotimaisen kärkiajan jälkeen iski kuume, joka pakotti urheilijan Suomeen lepäämään. Paluu Ranskaan tapahtui vajaa viikkoa myöhemmin ja Ranskan Lyonissa Nooralotta aitoi kolmanneksi kovassa seurassa.

– Oli aika raskas viikko, kun jouduin sairaana kolmen pompun kautta lentämään Suomeen ja muutaman lepopäivän jälkeen lähdin takaisin Ranskaan. Onneksi flunssa on kuitenkin nyt selätetty ja pystyn keskittymään täysillä SM-kisoihin, Nooralotta kertoo kisoista, joista lopulta oli kotiin tuomisena SM-hopea.

Hän sanoo harjoittelevansa noin kaksi, kolme tuntia päivässä ja loppuajan viettää normaalia nuoren naisen elämää. Hän kertoo tekevänsä ruokaa, viettävänsä rauhallisia koti-iltoja ja käyvänsä silloin tällöin kynsihuollossa ja kampaajalla. Saattaapa hän laittaa tavallisista arkiaskareistaan somepäivityksen.

Nyt Nooralotta miettii Avun haastattelussa ääneen, voiko hänen kohdallaan aitajuoksua oikeastaan kutsua ammatiksi, koska elämiseen tarvittavat eurot pitää hankkia muilla tavoin.

Nyt on puhuttu urheilusta. On aika puhua rahasta, joka liittyy yhä enemmän huippu- urheilun maailmaan.

Katsotaanpa.

Loukkaantumisten vuoksi Nooralotta Neziri ei ole saanut pariin vuoteen urheilija-apurahaa, mutta oma seura ja liitto antavat hieman tukea matkoihin ja harjoitusmaksuihin. Alkuvuodesta Nooralotta sai Silver-tason hallikilpailujen ykkös- ja kolmossijoista palkintorahoja Ranskassa sai noin 1 300 euroa. Lentolippuihin hän sai korvausta, joka ei kokonaan vastannut kallistuneiden lippujen hintoja.

Nooralotan uuden valmennustiimin muodostavat Samir Demnati ja Nooralotan puoliso Ville-Matti Rantala, joka vastaa myös urheilijan lihashuollosta. Demnati valmentaa Nooralottaa puolipäiväisesti ja urheilija maksaa omasta pussistaan valmentajan palkan.

Nooralotan kihlattu on päivätöissä muualla, sillä urheilijatuloilla ei Suomessa pysty maksamaan kokopäiväistä valmentajaa.

On siis saatava rahaa ja tukea muilla keinoin. On oltava aktiivinen ja onnistuva myös somessa.

Somessa Nooralotta Neziri on yksi seuratuimmista suomalaisurheilijoista lähes 86 tuhannella Instagram-seuraajallaan. Seuraajista 56 prosenttia tulee Suomesta  ja loput eri maista ympäri maailmaa. Nooralotan postaa kuvia ja videoita pääasiassa harjoituksista ja kisapaikoilta, mutta esillä on muutakin elämää.

Nooralotta ihmettelee, että vieläkin on olemassa ihmisiä, jotka kuvittelevat, että urheilija ei ota ammattiaan vakavasti, kun tällä on aikaa ottaa itsestään kuvia ja laittaa niitä sosiaaliseen mediaan. Kuvat ja videot ovat kuitenkin Nooralotalle keino hankkia yhteistyökumppaneita, joiden maksamat palkkiot mahdollistavat urheilijan kokopäiväisen keskittymisen harjoitteluun.

Sosiaalisen median seuraajien määrät ja tykkäykset ovat tärkeitä, sillä niillä mitataan urheilijan kiinnostavuutta ja seuraajilla on merkitystä yhteistyökumppaneiden kanssa neuvoteltaessa.

Nooralotta Nezirin viime vuoden ansiotulot olivat 60 000 euroa. Ne koostuivat pääasiassa yhteistyökumppanuuksista, joihin kuuluvat yhä useammin myös läsnäolo ja mainostus urheilijan omassa sosiaalisessa mediassa. Kahden viime vuoden loukkaantumiset eivät ole helpottaneet kumppanuuksien hankkimisia, mutta useita vuosia mukana olleet isoimmat sopimuskumppanit ovat pysyneet matkassa ja mahdollistaneet urheilu-uran jatkumisen.

Kauppatieteiden maisteriksi opiskellut urheilija ymmärtää yritysten tarpeet, ja yleensä Nooralotta lähestyy firmoja valmiin yhteistyöehdotuksen kanssa.

– Jos laittaa meiliin vain, että haluatteko sponsoroida minua, todennäköisesti viesti ei herätä positiivista vastakaikua. Minä esitän yleensä mahdolliselle yhteistyökumppanille idean, johon yhteistyömme voisi perustua ja miten sitä olisi paras toteuttaa. Aina ehdotukseni eivät mene läpi, eikä sopimusta synny, mutta jos ei ole itse aktiivinen, mitään positiivista ei välttämättä tapahdu, Nooralotta kertoo.

Nooralotta hankkii nykyisin yhteistyöyritykset pääosin itse, mutta isoimmissa sopimusneuvotteluissa mukana on manageri Jukka Virtanen.

Aika oli toinen, kun Nooralotta hankki itse ensimmäisen autosponsorinsa 17-vuotiaana soittamalla eri autoliikkeitä läpi. Lähes viimeinen listalla ollut firma suostui sopimukseen, vaikka nuoren Nooralotan nimi ei ollut silloin vielä valtakunnallisesti kovinkaan tunnettu.

Urheilijoista on tullut yhä useammin omia somepersooniaan, jotka päivittävät kuulumisiaan ja harjoittelunsa etenemistä. Heitä somesponsoroidaan, someseurataan, somefanitetaan, someparjataan ja heidän treenaustaan, ratkaisujaan, kehoaan ja vaatteitaan somekommentoidaan.

– Varsinkin niinä vuosina, kun olin loukkaantumisten vuoksi sivussa kisoista, sain viestejä, että laita vähemmän kuvia ja treenaa enemmän. Kun menestystä tulee, puskista huutelijat vähenevät. Lähes kaikki postaamani materiaali syntyy harjoitusten ja kisojen aikana eikä se ole mitenkään pois minun harjoittelustani. Kilpailuvideot ja yleisön silmissä vaikeat treenijutut keräävät eniten katsojia. Puolisoni kuvaa paljon treeneissä, ja minä tykkään leikata materiaalia esityskuntoon. Se on ihan mukavaa ja kehittävää puuhaa, Nooralotta kertoo.

Aina ei sosiaalisessa mediassa menestymiseen tarvita arvokisamitaleja tai maailmanennätyksiä. Riittää, että palikat ovat kohdillaan. Täytyy olla urheilullisesti vakuuttava, mutta olla myös somehäikäisevä.

Somessa maailman suosituimpiin yksilöurheilijoihin kuuluu 25-vuotias saksalainen pikajuoksija Alica Schmidt, jota Nooralottakin seuraa. Saksan alle 20-vuotiaiden viestijoukkueessa juosseella Alicalla on yli viisi miljoonaa seuraajaa Instagramissa. Schmidtin somesuosio alkoi vuonna 2017, kun australialaisjulkaisu Busted Coverage nimesi hänet maailman seksikkäimmäksi urheilijaksi. Valinta nosti somefanien määrän muutamassa päivässä 12 000:sta miljooniin. Scmidt ei ole kertonut julkisuuteen some­tulojaan, mutta hänen on arvioitu saavan yhdestä Instagramiin postatusta kuvasta noin 5 000 euroa.

Monen asiantuntijan mielestä tuo luku on arvioitu selvästi alakanttiin.

Omissa somekuvissaan Nooralotta on pääasiassa urheiluvaatteissa, paljasta pintaa ei ole näkyvillä enempää kuin urheilukuvissa yleensäkään. Silti urheilija saa aina välillä negatiivista palautetta kuvistaan ja ihon näkymisestä kuvissa. Arvostelijoiden mielestä urheilijan ei pitäisi esitellä itseään somessa, vaan keskittyä harjoitteluun. Maailma vain on muuttunut.

– Minusta tuntuu, että niitä urheilijoita, jotka käyvät säännöllisessä päivätyössä, arvostetaan jotenkin enemmän. Minun työtäni on huippu-urheilun lisäksi edustaa sosiaalisessa mediassa yhteistyökumppaneitani ja olen ollut siitä onnellisessa asemassa, että olen saanut hienoja kumppaneita taakseni. Maailma muuttuu ja pyrin olemaan itse vahvasti muutoksessa mukana, Nooralotta miettii.

Miltä tuntuu olla kehollaan julkisuudessa, toisten arvioinnin alla? Sitä Nooralottaklin on joutunut usein miettimään.

Ulkoa päin tuleva arvostelu voi satuttaa kovaa. Somessa jokainen kuva asettuu myös muiden katsottavaksi ja kommentointi kehosta on toisinaan julmaa.

Nooralotta onkin puhunut julkisuudessa kehonkuvastaan ja siitä, kuinka oli välillä syömishäiriön rajalla – tarkkaili syömistään ja painoaan koko ajan. Ulkopuolisten, ja jopa oman valmentajan, antama kritiikki oli kovaa ja se satutti, eikä ruuasta voinut nauttia. Ruoka siirtyi lautaselle vasta vaa’an kautta, eivätkä tulokset parantuneet tarkasta kontrollista huolimatta.

Nykyisin hän kertoo olevansa sinut kehonkuvansa ja some-

kuvansa kanssa. Nooralotta syö normaalisti tavallista kotiruokaa, karkkipäiviäkin on, mutta niistä ei oteta enää stressiä. Nooralotan mielestä aiheesta pitäisi keskustella enemmän. Vääränlaiset kommentit voivat aiheuttaa nuorille turhia paineita omasta kehonkuvasta, vaikka olisi huippu-urheilija.

– Aitajuoksu ei ole fitness-laji, mutta hyvässä kunnossa pitää tietenkin olla, Nooralotta toteaa.

Nooralotalle tämä vuosi on urheilun kannalta erittäin tärkeä. On EM-kisat Roomassa ja Pariisin olympialaiset.

Suomessa naisten aitajuoksussa on herkullinen kilpailutilanne, sillä kisapaikoista kilpailee neljä kovaa naista. Nyt on onnistuttava. Nooralotalla ei ole vielä kisarajaa saavutettuna, mutta hallikauden rankingpisteissä hän mahtuisi jo listoille. Kisapaikoista tullaan käymään kovat karsintakilpailut eikä terveydellisiä takaiskuja voisi enää tässä vaiheessa kovin paljon tulla.

Siksi on hyvä, että urheilun ulkopuoliset asiat ovat Nooralotalla juuri nyt hyvin balanssissa. Yksityiselämässä kaikki on hienosti ja treenit uuden valmentajan kanssa ovat sujuneet suunnitelmien mukaan. Kaikki on siis mahdollista. Vain yhdestä asiasta Nooralotta kertoo olevansa pahoillaan – hän on harjoituskaudella välillä aika hankala kumppani puolisolleen.

– Jos meillä joskus jotakin känää on, se liittyy aina urheiluun. Olen ehkä liian vaativa itselleni ja välillä aika raskas puolisolleni. Muita kuin urheilemiseen liittyviä riitoja meillä ei juuri ole. Välillä oikein ihmetyttää, että miten Ville-Matti jaksaa minua, Nooralotta sanoo ja räjähtää nauramaan.  

Jutun kuvat on ottanut valokuvaaja Mika Toivanen. Kuvat otettiin Mika Toivasen Porilaiset-kirjan kuvauksien yhteydessä. Kirja ilmestyy syyskuussa 2024.