Nykyajan noidat, ufokansa, parantavat kivet ja mestattujen esi-isien jälkeläiset kohtasivat Pohjanmaalla
Sadat ihmiset kokoontuvat joka kesä Kuortaneen urheiluopistolle yliluonnollisen äärelle. Ultrapäivillä ei juuri skeptikkoja kohtaa.
Kuortaneen Urheiluopiston pallohalli on täynnä yleisöä, kun noita astelee lavalle turkoosissa mekossaan. Hän on Suomen vanhimman rajatietotapahtuman, Ultrapäivien, pääpuhujia ja kertoo kuulijajoukolle noituuden ja noitien historiasta. Peloista, valheista ja vainoista, jotka koituivat noidiksi nimitettyjen kiduttamisiin ja kuolemiin.
Nykynoidaksi esittäytyvä Kuparikettu puhuu ja on kirjoissaan kertonut nykynoidista, joista esimerkiksi kybernoita voi käyttää työvälineinään tietokoneohjelmia.
Kuparikettu itse on kolmekymppinen somepersoona, jonka Youtube-videoita on katsottu yli 16 miljoonaa kertaa. Henkisyys, uuspakanuus ja noituus kiinnostavat myös nuoria.
– Uuden sukupolven edustajat ovat avoimia ja avarakatseisia. Noituus puhuttelee kenties siksi, että se ei tarjoa selviä sääntöjä eikä tapoja, jotka ovat kaikille samoja – kuten vaikka Raamatussa ja kristinuskossa. Noituus sallii monenlaiset elämänkatsomukset ja -tavat.
Kuparikettu ei julkisesti esiinny oikealla nimellään, sillä kaikki eivät noituutta hyväksy. Häirintä ulottuu jopa kotiin ja perheeseen, ellei pidä varaansa. Noitavainot ovat siis yhä totta, joskaan ne eivät ole verisiä kuten satoja vuosia sitten.
– Tulin luutakaapista viisi vuotta sitten ja olen siitä asti ollut vaihtelevasti ryöpytyksen kohteena. Noitien demonisointi järkytti alussa aika lailla.
Noidista on käytetty ihmiskunnan historiassa monia nimiä. He ovat shamaaneja, parantajia, oraakkeleita, papittaria, näkijöitä. Heidän tehtävänsä on ollut auttaa ihmisiä, mutta etenkin uskonnolliselle väestölle noituus näyttäytyy demonisena ja pelottavana.
”Ihanaa, että on alettu herätä siihen, ettei kristinusko olekaan jotakin aitoa perisuomalaisuutta. Se on vain syrjäyttänyt edeltäneet uskonnot ja tavat.”
Ikävästä palautteesta huolimatta nykynoita on halunnut kertoa noituudestaan avoimesti.
– Tunnen olevani tienraivaaja, kun melkein parikymppisestä saakka olen avoimesti kertonut itsestäni. Nykyään yhä useampi nuori uskaltaa kertoa henkisestä polustaan ja myös noituudestaan.
Tienraivausta Kuparikettu harjoittaa esimerkiksi täällä Ultrapäivillä luennoidessaan noituuden historiasta ja nykyisyydestä.
– Ihanaa, että on alettu herätä siihen, ettei kristinusko olekaan jotakin aitoa perisuomalaisuutta. Se on vain syrjäyttänyt edeltäneet uskonnot ja tavat. Ihmiset kaipaavat juurilleen, oman kansanperinteensä äärelle. Noituus on osa sitä.
Rajatiedolla tarkoitetaan paranormaaleja ilmiöitä, okkultismia ja yliluonnollisuutta, mutta myös perinteisten uskontojen ja tieteen ulkopuolella olevia aatteita, filosofioita ja henkistä toimintaa.
– Ufojuttuja on Ultrapäivillä aina oltava, siitähän tämä koko homma lähti, kertoo Ultra-lehden päätoimittaja Marko Kananen.
Nelipäiväistä tapahtumaa järjestää neljänsadan osakkaan Kustannus Oy Rajatieto. Sen päätuote tapahtuman lisäksi on Ultra-lehti.
Ultrapäiviin osallistuu yleensä 500–1 000 kävijää. Tapahtuma sai alkunsa vuonna 1976 ufotutkija ja tietokirjailija Tapani Kuninkaan aloitteesta. Tapahtumapaikaksi vakiintui vuonna 1985 Kuortaneen Urheiluopisto, vaikka Etelä-Pohjanmaan melko uskonnollista seutua ei ensimmäiseksi miellä rajatiedon tyyssijaksi.
”Ihmisen tietämys on rajallista. Se koskee elämän kaikkia osa-alueita. Ultrapäiville kokoontuu ihmisiä, jotka ymmärtävät ihmisen tietämättömyyden.”
Jo edesmenneen Tapani Kuninkaan puoliso ja tapahtuman järjestäjä Arja Kuningas kertoo:
– Tapahtumapaikka on hyvä, on riittävästi tilaa, majoitusta ja kaunis järvimaisema. Saattaa olla, että paikallisista moni ei käy tapahtumassamme, mutta suurempia ennakkoluuloja emme ole kohdanneet. Päinvastoin, tänä kesänä ilahdutti, kun Urheiluopiston entinen rehtori lähetti terveisiä. Alueen lehdet ovat julkaisseet tapahtumasta juttuja. Meidät on otettu hyvin vastaan.
Arja Kuningas kuvailee Ultrapäiviä rajattomaksi rajatietotapahtumaksi.
– Ihmisen tietämys on rajallista. Se koskee elämän kaikkia osa-alueita. Ultrapäiville kokoontuu ihmisiä, jotka ymmärtävät ihmisen tietämättömyyden. He haluavat katsoa asioita laaja-alaisemmin. Kyse ei ole mistään huuhaasta, vaan uteliaisuudesta elämälle. Jalat maassa ja pää pilvissä, niin minä sen näen.
Ultrapäivien pääluentosalia kiertää kymmenien metrien mittainen kirjapöytä täynnä kirjallisuutta. Otsikoissa vilahtelevat astraalitasot, ufot, paranormaalit ilmiöt, enkelit, noidat, salatut teknologiat, transhumanismi, sähkömagneettisen säteilyn vaarat sekä korkeampi tietoisuus.
Yhtä pöytää koristaa elokuvista tuttu klassinen Alienin pää. Ihmisten puheensorinaa kuunnellessa huomaa, ettei huumorikaan ole tapahtumassa kielletty. Vaikka tosissaan ollaankin.
Ultrapäiviltä puuttuu useimpiin muihin suomalaisiin kesätapahtumiin liittyvä markkinahumu. Kristalleja, hoitavia kiviä ja kirjoja myydään, mutta metrilakua ja muuta markkinatavaraa ei näy.
– Myyjiä kyllä olisi tulossa, mutta olemme halunneet pitää tapahtuman sellaisena, ettei jatkuvasti tarvitse olla kukkaro ojossa. Myös kaikki tapahtuman workshopit ja palvelut kuuluvat pääsylipun hintaan.
Arja Kuningas paheksuu kulutuskeskeisyyttä ja haluaa tapahtuman mahdollisimman kauas siitä.
– Tämä on ennen kaikkea yhteisöllinen tapahtuma. Täällä on eri-ikäistä porukkaa, ei vain meitä keski-iän ylittäneitä. Täällä kaikki kohtelevat toisiaan kuin he tuntisivat toisensa entuudestaan. Täällä saa olla sitä, mitä kukin on.
”Minulla on ollut voimakasta niskakipua. Sillä oli yhteys kauan sitten mestattuun sukulaiseeni.”
Erkki Tuomalan energiahoito on yksi tapahtuman palveluista. Energiahoito on ikivanha luontaishoitomuoto, jonka avulla yritetään hoitaa monenlaisia vaivoja, niin fyysisiä kuin henkisiäkin. Hoidon olemusta on kuulemma vaikea selittää, mutta Tuomala yrittää:
– Minä avaan kanavan, mutta hän on se varsinainen tekijä, Tuomala viittaa hoidon saajaan.
Tuomala kertoo omasta polustaan henkimaailmaan. Hän sai vuosikymmeniä sitten eräänä tavallisena arkipäivänä voimakkaan tunteen: mene kotiin. Kotona odotti tulikuuma hellanlevy. Pian olisi uusi omakotitalo syttynyt tuleen.
Tapauksen jälkeen Tuomala hakeutui energiahoitajalle. Hän reagoi hoitoon voimakkaasti. Hoitaja ”kanavoi” eli toimi ”viestintuojana henkimaailmasta”. Tuomala sanoo saaneensa sessiossa yhteyden aikoja sitten kuolleeseen äitiinsä.
Tuomala sanoo kanavoineensa yhteyden sukuunsa monen sukupolven taa ja ”puhdistaneensa karmansa”. Hän uskoo ihmisen vaivojen juontuvan menneisyydestä.
– Minulla on ollut voimakasta niskakipua. Niin rajua, ettei pää ole juuri kääntynyt. Sillä oli yhteys kauan sitten mestattuun sukulaiseeni, Tuomala uskoo.
Uusi asiakas jää Tuomalan kanssa huoneeseen. Saksasta saakka saapunut vieras ei ole koskaan kokeillut energiahoitoa eikä tiedä, mitä odottaa.
– Kokemus on jokaiselle ihmiselle erilainen, Erkki Tuomala sanoo.
Kivikahvila on tapahtuman olohuone. Ihmiset kokoontuvat sinne levähtämään, keskustelemaan ja kuuntelemaan luentoja.
Hoitavia kiviä esittelevä Jan-Mikael Maros on käynyt Ultrapäivillä jo neljällä vuosikymmenellä. Hän sanoo, että kivikauppa ei ole mitään pakkomyyntiä. Jokaiselle on löydettävä juuri oikea kivi kulloisenkin hetken tarpeeseen.
Maros on erikoistunut parantaviin kiviin ja esoteeriseen psykologiaan.
– Parhaimmillaan kivet ohjaavat ihmisen tämän itsensä luo. Oma sisin on monella kadoksissa. Kun se löytyy, vastaukset kumpuavat ihmisen sisältä. Ei tarvitse mennä selvännäkijälle kysymään, mitä minun nyt kuuluisi tehdä, Maros väittää.
Tapahtumassa on myös musiikkiohjelmaa. Moni on ottanut mukaansa soittimia, huiluja, rumpuja, erilaisia perinnesoittimia.
Palloiluhallin ovensuussa udua soittaa Petri Loues. Udu on nigerialainen ruukkurumpu, mutta Loueksen käsissä siitä on syntynyt moderni versio. Hän esittelee toinen toistaan hämmästyttävämpiä soittimia, kaikki 3D-tulostettuja.
– Tulin tänne illan musajamien toivossa, etnomusiikista kiinnostunut Loues sanoo.
Rajatietoaiheisiin Loues sanoo suhtautuvansa uteliaana agnostikkona.
– Tulin enemmän nauttimaan ilmapiiristä. Täällä on hyväntahtoisia, avoimia ihmisiä.
Kun väki iltayöllä kokoontuu järvenrantaan meditoimaan, juttelemaan ja soittamaan, Loueksella on arsenaalinsa valmiina.
