Nivelrikossa hoidetaan ensin oireita – Tästä syystä leikkausta ei tehdä vielä taudin alkuvaiheessa

Nivelrikko eli artroosi on maailman yleisin nivelsairaus. Suomessa sitä sairastaa jopa noin miljoona ihmistä. – Nivelrikko on ruston kulumatauti. Siinä kaikki ruston ainesosat häviävät vähitellen, minkä vuoksi sen alla oleva luu paljastuu. Tällöin nivelen liukuominaisuudet on kulutettu loppuun, ja nivelrikko voi aiheuttaa mekaanisia oireita, kuten lukkiutumista, narinaa ja lonksumista, sanoo johtava ylilääkäri Jukka Huopio Tekonivelsairaala Coxasta.

Rusto ei korjaudu vaurion jälkeen, kuten esimerkiksi luukudos tekee. Taudin perimmäistä syytä ei tunneta, mutta ikääntyminen on sen merkittävin riskitekijä. Nivelrusto kuluu ja vanhenee vuosien saatossa samaan tapaan kuin muutkin kudokset. Kulumisen määrä on yksilöllistä, ja yleensä suurimmalle rasitukselle altistuvat nivelet kuluvat eniten.

– Kulumista tapahtuu iän myötä kaikilla, mutta kaikilla se ei aiheuta oireita. Naisilla nivelrikko on selvästi yleisempi kuin miehillä.

Nivelten kulumisriskiä voivat lisätä perinnölliset syyt, runsas ylipaino tai hyvin kuormittava fyysinen työ. Nivelkuluma voi olla seurausta myös sekundaarisesta eli toissijaisesta syystä, jolloin jokin traumaattinen tapahtuma on vaurioittanut nivelpintaa. Sellainen voi olla esimerkiksi nivelen lävistävä murtuma tai niveltulehdus.

– Periaatteessa nivelrikko voi tulla mihin tahansa niveleen, mutta ylivoimaisesti yleisintä se on polvissa ja lonkissa. Sitä on usein myös olkapäissä ja nilkoissa sekä sorminivelissä.

Nivelrikon tyypillisin oire on rasituksessa ilmaantuva kipu. Aluksi sitä tuntuu ajoittain, ja kipu voi aaltoilla päivien ja viikkojen aikana. Lonkassa kipua on yleisesti nivustaipeen seudulla, lonkan sivulla tai pakaran alueella. Polvessa särkyä tuntuu ensin useimmiten sisäsivulla, mutta sairauden edetessä se leviää koko polven alueelle.

– Kun tauti pahenee, kipu muuttuu jatkuvammaksi ja siihen liittyy usein leposärkyä. Särkyä on siis silloinkin, kun niveltä ei kuormiteta.

Pikkuhiljaa nivel voi myös jäykistyä, mikä aiheuttaa toiminnallisia oireita. Esimerkiksi alaraajan nivelrikossa kävely vaikeutuu sekä tasaisella että rapuissa. Nousu tuolista, sängystä, vessanpytyltä ja autosta on hankalaa. Pitkälle ehtineessä nivelrikossa sukkien ja housujen pukeminen sekä kenkien jalkaan laitto voivat vaikeutua.

– Tauti usein pahenee ajan myötä, mutta muutosten nopeus voi olla hyvin yksilöllistä. Joskus nivelrikko voi aiheuttaa myös luukuolion eli paikallisen verenkiertohäiriön nivelruston alla olevassa luussa. Silloin ilmaantuu äkisti pahenevaa kipua, johon liittyy nivelpinnan nopeasti kehittyvä virheasento tai painuminen, Jukka Huopio kertoo.

Lääkärin puoleen on syytä kääntyä, kun nivelkipu alkaa haitata jokapäiväistä elämää tai huonontaa selvästi liikkumis- tai toimintakykyä. Diagnoosi syntyy nivelrikolle tyypillisten oireiden ja röntgentutkimusten perusteella. Useimmiten tavallinen eli natiiviröntgenkuva riittää, mutta joskus harvoin voidaan tarvita magneettitutkimusta.

– Nivelrikkoon ei ole toistaiseksi kehitetty parantavaa lääkehoitoa. Siksi sen konservatiivinen eli ei-leikkauksellinen hoito on oireiden hoitoa. Tulehduskipulääkkeet ja parasetamoli auttavat etenkin rasituksen jälkeen ilmaantuvaan jomottavaan särkyyn, mutta eivät niinkään rasituksen aikaiseen kipuun.

Rasituskipua voi usein ehkäistä ja helpottaa käyttämällä apuvälineitä, kuten kävelysauvaa tai -keppiä tai kyynärsauvaa. Niitä käytetään kipeän nivelen vastakkaisella puolella. Pukeutumista voidaan avittaa tarttumapihdeillä, sukanvetolaitteella ja pitkävartisella kenkälusikalla. Polvituella voidaan joskus keventää nivelrikossa vaurioituneiden nivelpintojen kuormitusta polvessa. Tuki saattaa parantaa myös polven liikkuvuutta.

Alkuvaiheen nivelrikossa osa potilaista saa apua niveleen pistettävistä hyaluronaattivalmisteista. Hyaluronaatti on nivelnesteessä luontaisesti esiintyvä aine.

– Näiden valmisteiden tehoa ei kuitenkaan ole aukottomasti pystytty todistamaan tutkimuksissa, Jukka Huopio sanoo.

Vakuuttavaa näyttöä ei ole myöskään glukosamiinin ja kondroitiinisulfaatin tehosta. Näillä aineilla on rustoa voitelevia ja elastisuutta ylläpitäviä vaikutuksia. Niitäkin on nivelissä luonnostaan, ja ne vähenevät iän myötä. Jotkut kokevat, että glukosamiinia ja kondroitiinisulfaattia sisältävät valmisteet helpottavat nivelrikon oireita.

– Näitä valmisteita voidaan kokeilla lievässä ja keskivaikeassa nivelrikossa. Lyhytaikaista apua voi saada myös kortisonipistoksesta. Se rauhoittaa usein ärtyneen, turvonneen nivelen.

Tärkeä lääke nivelrikon hoidossa on liikunta. Hyvä lihaskunto voi merkittävästi lieventää taudin oireita. Siksi nivelrikkoa sairastavalle saatetaan suositella fysioterapiaa. Fysioterapeutti laatii yksilöllisen harjoitusohjelman, joka vahvistaa niveliä ympäröiviä lihaksia sekä parantaa liikkuvuutta ja liikehallintaa.

– Pelkkä fysioterapeutin antama ohjaus ja harjoitteet eivät riitä, vaan liikunnan ja harjoittelun tulee olla jatkuvaa, säännöllistä ja nousujohteista, Jukka Huopio korostaa.

Laihtumisesta on ylipainoisella nivelrikkopotilaalla selkeää hyötyä. Painon putoaminen yleensä lievittää alaraajanivelen kuormituskipua. Lisäksi se saattaa vähentää jäljellä olevan nivelruston rappeutumista.

– Painonhallinnan ja liikunnan avulla voidaan lievittää oireita varsin pitkäkestoisesti. Itsensä hoitaminen terveillä elintavoilla onnistuu parhaiten, kun ymmärtää, mistä nivelrikossa on kyse ja mitkä tekijät hankaloittavat tai helpottavat oireilua. Siksi on tärkeää, että potilas saa taudista riittävästi tietoa.

Leikkaustulokset ovat jatkuvasti parantuneet nykyaikaisten proteesien ja etenkin kestävämpien liukupintojen myötä.

Kirurgiset hoidot tulevat kyseeseen vasta, kun muista keinoista ei ole tarpeeksi apua. Kirurgisen hoidon edellytys on röntgenkuvassa näkyvä nivelkuluma.

– Tosin potilaan oireiden ja röntgenkuvien välillä ei aina ole selkeää yhdenmukaisuutta. Joskus oireet voivat olla hankalia, mutta röntgenkuvissa näkyy vain lievä nivelkuluma – tai päinvastoin. Siksi tilanne on aina arvioitava tapauskohtaisesti, Jukka Huopio sanoo.

Tavallisin kirurginen toimenpide on tekonivelleikkaus. Sitä harkitaan, jos nivelrikkokipu ei ole muutoin hallittavissa, niveleen on kehittynyt merkittävä liikerajoitus tai virheasento tai kyky selviytyä päivittäisistä toimista on olennaisesti huonontunut nivelrikon takia.

– Tekonivelleikkauksen tavoite on palauttaa toimintakyky ja poistaa nivelkuluman aiheuttama kipu. Tekonivelen kanssa voi elää täysin normaalia elämää. Myös paluu liikuntaharrastuksiin käy usein ongelmitta.

Tekoniveliä voidaan laittaa lähes kaikkiin niveliin, mutta yleisimpiä ovat suuret kantavat nivelet eli lonkka sekä polvi, ja niiden jälkeen olkapää.

– Muihin niveliin, kuten nilkkaan, kyynärpäähän tai sormiin, tekoniveliä laitetaan huomattavasti vähemmän.

Vuonna 2022 Suomessa tehtiin hieman alle 23 000 tekonivelen ensileikkausta. Lisäksi tehtiin uusintaleikkauksia, mutta niiden osuus on koko ajan vähentynyt.

– Leikkaustulokset ovat jatkuvasti parantuneet nykyaikaisten proteesien ja etenkin kestävämpien liukupintojen myötä. Proteesit kestävät suurimmalla osalla monta vuosikymmentä. Myös potilaiden tyytyväisyys tekoniveleen on yleensä erittäin hyvä tai hyvä.

Edelleen on mahdollista, että proteesissa tapahtuu ajan mittaan kulumista. Se voi johtaa jossain vaiheessa tekonivelen uusimiseen.

– Leikkauksen komplikaationa voi myös tulla tekoniveltulehdus. Se johtaa lähes aina uusintaleikkaukseen, Jukka Huopio sanoo.

Muita kirurgisia hoitovaihtoehtoja ovat osteotomia ja nivelen luudutusleikkaus. Osteotomiassa pyritään vähentämään nivelen kuormitusta siirtämällä sitä nivelen terveeseen puoliskoon. Se tapahtuu katkaisemalla ja kääntämällä niveleen yhdistyvää luuta.

– Osteotomia voi tulla kyseeseen etenkin nuorilla potilailla. Nivelen luudutusleikkaus taas on esimerkiksi nilkan tai käden alueen nivelrikossa hyvä ja tehokas hoito.

Kirurgisille toimenpiteille ei ole varsinaisesti yläikärajaa, mutta potilaan perussairaudet ja muu kunto ratkaisevat leikkauskelpoisuuden.

– Tekonivelleikkauksessa olleet pohtivat usein, olisiko leikkaukseen pitänyt lähteä jo aiemmin. Leikkaus on kuitenkin hyvä tehdä vasta siinä vaiheessa, kun vaivat ovat merkittävät ja potilas on varauksetta motivoitunut siihen. Lieväoireisen nivelrikon hoitaminen tekonivelellä ei aina tuota toivottua tulosta, Huopio sanoo.

Asiantuntija: johtava ylilääkäri Jukka Huopio Tekonivelsairaala Coxa.