Puheenaiheet
Apu

Nimettömät

Nimettömät

Anonymous. Maailmanparantajia, pilailuhaluisia ilkimyksiä vai poliisin jahtaamia rikollisia? Apu lähti Anonymous-hakkeriyhteisön jäljille. Teksti Heikki Valkama, kuvat Timo Mänttäri
Teksti Heikki Valkama
Mainos

Tiistaina, huhtikuun neljännen päivän iltana, Rehtaeh Parsons lukittautui kotinsa kylpyhuoneeseen, pujotti köyden kaulalleen ja hirttäytyi.

Pitkähiuksinen, seitsemäntoistavuotias Parsons oli silmälaseineen ja valloittavine hymyineen kuin kuka tahansa kanadalainen teini. Hän kävi paikallista lukiota ja piti koirista. Vielä tiistaiaamuna hän suunnitteli poikaystävänsä kanssa viikonloppua.

Kolme päivää myöhemmin, 7.4.2013 Parsons kuoli sairaalassa.

Parsonsin kuolemaan johtaneet tapahtumat alkoivat vuonna 2011. Tuolloin viisitoistavuotias Parsons lähti kotibileisiin ystävänsä luo. Juhlissa neljä samanikäistä poikaa raiskasi hänet.

”Ota kuva, ota kuva”, joku pojista huusi Kanadan yleisradioyhtiön mukaan.

Seuraavana päivänä kuva raiskauksesta levisi koulussa. Parsonsia alettiin kiusata: ystävät haukkuivat lutkaksi. Tuntemattomat pojat lähettivät tekstiviestejä ja Facebook-viestejä, joissa he ehdottivat seksiä – olihan tyttö harrastanut sitä jo heidän kaverinsa kanssa.

Meni muutama päivä, ennen kuin Parsons sai kerrottua asiasta vanhemmilleen. Nämä ottivat yhteyttä poliisiin ja lääkäriin.

Raiskaustapauksen tutkinta päättyi alle vuodessa. Poliisin mukaan todisteita ei ollut riittävästi, oli vain sana sanaa vastaan sekä huhuja. Viranomaisen mukaan edes kuva ei ollut riittävä todiste: seksi saattoi olla vapaaehtoista.

Kiusaaminen ja tytön kokemusten vähättely jatkui. Tytön perhe ei kokenut saavansa oikeutta.

Rehtaehin äiti, Leah Parsons, päätti tytön kuoleman jälkeen tulla julkisuuteen. Hän kertoi tytön tarinan lehdistölle, perusti Facebook-sivuston tyttärensä muistoksi ja ryhtyi kampanjoimaan saadakseen oikeutta kuolleelle tyttärelleen.

Tapaus herätti Internetissä raivon. Yksi heränneistä raivoajista oli Anonymous-nimeä kantava hakkeriaktivistien ryhmä.

Anonymous aloitti kampanjan, joka sai nimen Operation Justice for Rehtaeh, operaatio Oikeutta Rehtaehille.

Kampanja alkoi kaksi päivää Rehtaehin kuoleman jälkeen. Kahdessa tunnissa Anonymous hankki todisteet, joita poliisi ei ollut löytänyt vuodessa.

Huhtikuun puolivälissä poliisi ilmoitti aloittavansa tapauksen tutkinnan uudelleen.

Useita ruotsalaissivustoja nurin – ”Suurin verkkohyökkäys koskaan” (llta-Sanomat 5.10.2012)

Verkkohyökkäys sotki Microsotfin sivut Israelissa (It-viikko 20.11.2012)

Verkkohyökkäys kaatoi Visan ja Mastercardin verkosta (Digitoday 9.12.2010)

Poliisi pidätti Anonymous hakkeriryhmän jäseniä (Hs 29.2.2011)

Kun suomalaislehtien uutisia etsii hakusanalla Anonymous, vastaan tulee enimmäkseen verkkohyökkäyksiä ja pidätyksiä.

Mikä ihme on Anonymous, joka selvittää koulutytön raiskausta ja hyökkää yritysten ja valtion virastojen, kuten Yhdysvaltain avaruushallinnon ja poliisin, kimppuun?

Anonymousta voi kuvailla sanoilla liike, brändi, verkosto tai vaikkapa aate. Jotkut puhuvat kulttuurista tai heimosta: Anonymous on tiettyjen arvojen pohjalta toimita joukko ihmisiä, hakkeri- ja aktivistiryhmä, jolla on omat arvonsa ja omat tapansa.

– Anonymous on haktivistiliike. Se on löyhä yhteenliittymä ihmisiä, jotka haluavat ajaa erilaisia asioita. Se on kuin ameeba, jolla ei ole selkeää struktuuria, ei selkeitä johtajia, F-securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen määrittelee.

Liike organisoituu erilaisten operaatioiden ympärille. Eri operaatioissa ovat mukana eri ihmiset. Esimerkiksi Israelia ja Sonya koskevissa operaatioissa ei ole yhtään yhteistä tekijää, saati yhteisiä tavoitteita.

– Ainoa yhtenäisyys löytyy toimintatavassa ja look and feelissä eli siinä, miltä toiminta näyttää ja tuntuu. Siellä on se Anonymous-logo, päätön kaveri ja Guy Fawkes -naamiot, Hyppönen kuvailee.

Erilaisiin operaatioihin osallistuvat ihmiset uskovat asiaansa, tosin usein jää epäselväksi, mikä tuo asia kulloinkin on. Ryhmän keskeisin arvo on jokinlainen ihanne vapaudesta: verkossa kaiken pitäisi olla sallittua.– Anonymousin arvoja ovat individualismi, ihmisoikeudet, naisten oikeudet, eläinten oikeudet, jonkinlainen suuryritysten kritiikki… Osa arvoista on ristiriitaisia: ja koska Anonymousin nimissä voi toimia kuka tahansa, voivat tavoitteet olla jopa vastakkaisia.

Haktivistit eivät aja omia etujaan. Se erottaa heidät rikollisista.

Anonymousin määrittely on yhtä hankalaa kuin terroristiverkosto Al-Qaidan: Kuka tahansa voi ilmoittaa olevansa Anonymousin tai Al-Qaidan edustaja. Silti sekä Al-Qaida ja Anonymous vaikuttavat maailman tapahtumiin: molemmat verkostot voivat panna maailman sekaisin. Anonymousiin tosin kuuluu enemmän pilailuhaluisia teinejä kuin Al-Qaidan kannattajiin. Eivätkä hakkerit ole terroristeja.

Anonymous-liikettä ymmärtää paremmin, jos tietää, miten se on syntynyt.

Verkosto kasvoi internetin anonyymista 4chan-nettiyhteistöstä. Sen perusti japanilaisesta animaatiosta ja pornosta kiinnostunut amerikkalaisteini Christopher Poole vuonna 2003. Japanissa toimi vastaava japaninkielinen 2chan-niminen yhteisö, jonka hän kopioi englanninkieliseen maailmaan.

4chanin pääajatus on, että siellä jokainen käyttäjä on anonyymi, siis nimetön. Jäsenet käyvät keskusteluja ja jakavat asioita ilman, että heidän henkilöllisyyttään tietää kukaan. Vastaava suosittu suomenkielinen anonyymipalsta toimii nimellä Ylilauta (ylilauta.org).

Heti alusta alkaen nettinörttien 4chan-yhteisössä jaettiin kuvia, keskusteltiin asioista ja pian myös tehtiin käytännön piloja. Ensimmäisten Anomymous-iskujen voikin sanoa olleen kepposia: pilasoittoja, pitsatilauksia kiusan vuoksi sekä erilaista internetkiusaamista – joku keksi hauskan pilan ja muut anonyymit tekivät perässä.

4chanin kaltaisten anonyymiyhteisöjen ohella järjestäytymispaikkoja ovat IRC-kanavat. IRC (Internet Relay Chat) on internetin pikaviestipalvelu, jossa käyttäjät voivat keskustella reaaliaikaisesti.

Anonymousin edeltäjien ensimmäisenä yhteiskunnallisesti kantaaottavana iskuna pidetään suomalaiseen Habbo hotel -palveluun tehtyä kampanjaa. Habbo hotellissa voi luoda hahmoja ja jutella muiden käyttäjien kanssa. Erityisesti 2000-luvun ensimmäisinä vuosina se oli suosittu palvelu.

Vuonna 2006 levisi huhu, jonka mukaan hotellin ylläpitäjät estivät tummaihoisten hahmojen osallistumisen sivustolle. Joku 4chan-sivustolla keksi idean: luodaan kaikki samanlainen tummaihoinen hahmo ja vallataan sivusto. Pian tummaihoiset, afrohiuksiset hahmot estivät pelaajien pääsyn moneen Habbo hotellin huoneeseen. Joukko 4chanin käyttäjiä jatkoi pilaprotestiaan noin viikon ajan.

Vaikka 4chanin käyttäjät kiusasivat välillä esimerkiksi uusnatseja, varsinaisena haktivismiliikkeenä Anonymous syntyi vuonna 2008. Silloin 4chan-yhteisössä organisoitiin isku skientologeja vastaan. Tom Cruisen esiintyminen skientologien mainosvideolla oli juuri vuotanut julkisuuteen, ja joku 4Chan-keskustelijoista keksi vaatia, että epäilyttävä kultti oli patava koville.

 

Yksittäisestä viestistä lähti liikkeelle lumivyöry: Verkkoon syntyi nimettömien massaliike, Anonymous, mielenosoitus skientologeja vastaan. Keinoihin kuuluivat perinteiset pilat, kuten pilapuhelut sekä pitsojen ja taksien tilaaminen skientologien toimistoihin, mutta myös iskut, joissa lamautettiin palvelunestohyökkäyksin skientologikirkon nettisivut. Verkossa levisi video, jossa julistettiin Anonymousin nimissä sota skientologiaa vastaan. Viestiin kuuluivat Anonyymin motoksi nousseet lauseet:

Me olemme Anonymous

Me olemme legioona

Me emme anna anteeksi

Me emme unohda

Voit odottaa meitä

Anonymous levisi myös kaduille. Mielenosoittajat heiluivat kyltteineen skientologikeskusten edessä. Massaliikkeessä kohtasivat niin vannoutuneet lahkon vastustajat kuin uudesta innostuneet aktivistit ja pilailevat teinit.

Skientologihyökkäysten aikana Anonymous otti käyttöön nykyisen symbolinsa, V niin kuin verikosto -elokuvasta napatun Guy Fawkes -naamion. Guy Fawkes osallistui 1600-luvun alussa Iso-Britanniassa niin kutsuttuun ruutisalaliittoon. Hänet hirtettiin. Ruutisalaliitto yritti syöstä kuningas Jaakko I:n vallasta.

Hyökkäys skientologeja vastaan kuivui lopulta kokoon, kun suurin osa osallistujista kyllästyi touhuun. Toiminta Anonymous-nimen alla hiipui toviksi, mutta uusi tapa toimia verkossa oli syntynyt.

Muutaman vuoden aikana Anonymous on ylittänyt Suomessakin lukuisia kertoja uutiskynnyksen. Hakkerit ovat varastaneet Sonyn Playstationin pelaajien tietoja ja sulkeneet Visan ja Mastercardin sivut – esimerkiksi. Operaatio Darknetissa haktivistit sulkivat 40 lapsipornosivustoa ja julkistivat yhdeltä sivustolta yli 1500 käyttäjän tiedot.

Anonymous osallistui myös arabikevääseen: haktivistit auttoivat monin tavoin sekä Egyptin että Tunisian kapinallisia. Runsas vuosi sitten Anonymousin nimissä hakkeroitiin Syyrian hallinnon sähköposteja, kaadettiin CIA:n sivut ja kaapattiin Kreikan oikeusministeriön verkkosivut.

Kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Anonymousin nimissä kaadettiin Turkin valtion sivustoja osana hallituksen vastaisia mielenosoituksia. Lisäksi hakkerit tarjosivat Turkin mielenosoittajille modeemipalveluja: kun Turkin hallitus esti mielenosoittajilta pääsyin verkkoon, Anonymous tarjosi "varajärjestelmän".

Vaikka maailmalla Anonymous on aktiivinen, Suomessa on ollut hiljaista. Meillä sen nimissä tehtiin isku viimeksi syksyllä 2011. Silloin paljastui joukko tietomurjoja, joissa tuhansien suomalaisten netinkäyttäjien tiedot oli hakkeroitu julkiseksi.

Keskusrikospoliisin rikoskomisario Timo Piiroisen mukaan toiminta Suomessa ei vaikuta järjestelmälliseltä. Anonymousin nimissä ei ole hänen mukaansa vuoden 2011 jälkeen aiheutettu meillä ongelmia.

Suomen Anonymous-toiminta rajoittuu asiantuntijoiden mukaan alle kymmeneen aktiiviseen toimijaan. Anonymous-liikkeen kannattajia on parisen sataa. Kaikki eivät kuitenkaan ole tietokoneneroja.

Vuoden 2011 loppupuolen tietomurtojen ryntäys oli yhteensä alle kymmenen hengen vastuulla. Osa heistä toimi yhdessä, osa yksin. Niiden seurauksena 16 000 suomalaisen henkilötiedot sosiaaliturvatunnuksineen levisivät verkkoon. Yhdestä tapauksesta keskusrikospoliisi on antanut kansainvälisen etsintäkuulutuksen, sillä tekijän tiedetään olevan Keski-Euroopassa.

Suomessa laki on hakkerien kannalta suotuisa: siinä missä murtautumisesta palvelimelle voi Yhdysvalloissa saada vuosien vankeustuomion, selviää Suomessa maksimissaankin pienellä vankeustuomiolla.

Poliisilla on rikoskomisario Piiroisen mukaan tiedossa ainakin osan suomalaisen Anonymous-väen henkilöllisyys.

Toisaalta hän myöntää, että poliisin osaaminen, resurssit ja työkalut ovat ajasta jäljessä – oli kyseessä sitten haktivismi tai nettirikollisuus.

– Poliisin tilannekuva tällä sektorilla on onneton, Piiroinen sanoo.

– Suomessa hakkeritoiminta kanavoituu enemmän henkilökohtaisiin intresseihin. Kyse on seksuaalimotiivista: tavallisessa tapauksessa nuori mies yrittää saada naisten koneita haltuunsa tai päästä käsiksi kuviin.

Suomalaisia hakkereita kuitenkin on. Avun saamien tietojen mukaan Suomesta on osallistuttu ainakin peliyhtiö Sonyn ja tiedusteluyhtiö Stratforin palvelimille kohdistuneisiin tietomurtoihin.

Hakkeritoiminta on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja läntiseen Suomeen. Viime aikoina on ollut hiljaista, koska osa tekijöistä on poistunut maasta ja osa säikkynyt – suomalaishakkerit olivat vaarassa jäädä kiinni, eivätkä siksi halua ottaa riskejä.

Suomea voi pitää jonkinlaisena haktivismin kehitysmaana.

– On maita, jossa kansalaiset ovat tyytyväisiä ja tyytyvät tapaan, jolla heitä johdetaan, sanoo AnonymousOwn3r -nimimerkkiä käyttävä henkilö. Hän kertoo olevansa Brasiliasta ja iäkseen 25 vuotta. Apu jututti ”miestä” salatulla IRC-kanavalla.

Anonymous-yhteisö suhtautuu AnonymousOwn3r -nimimerkkiin ristiriitaisesti, sillä tämä käyttää itsestään nimitystä Anonymousin turvallisuusjohtaja. Joukko, joka korostaa johtajattomuutta, ei tästä pidä.

Mutta AnonymousOwn3r on kiistatta taitava. Viime syksynä hän murtautui amerikkalaisen GoDaddy -verkkopalveluntarjoajan nimipalvelimille. GoDaddy hallinnoi kansainvälisesti 55 miljoonaa verkko-osoitetta, ja jokainen verkko-osoite tarvitsee toimiakseen nimipalvelimen.

Hyökkäys oli tehty taitavasti.

– GoDaddyn kanssa on kivaa leikkiä. Toukokuun alussa ne eivät edes tajunneet, että heitä vastaan hyökättiin kun palvelimet kaatuivat uudestaan ja uudestaan, AnonymousOwn3r sanoo.

Muita hänen kohteitaan ovat olleet Instagram-kuvanjakopalvelu sekä Facebook.

– Facebookin pääjärjestelmä oli kumossa kolmesta neljään tuntia, AnonymousOwn3r kehuskelee.

Facebookin kaatamisesta saisi hakkeripiireissä sulan hattuun. Väitettä on kuitenkin mahdotonta tarkistaa. Luulisi, että maailma olisi huomannut katkon.

– Varajärjestelmät, ystäväiseni, varajärjestelmät, AnonymousOwn3r kirjoittaa ja höystää viestinsä hymiöllä.

Jonkinlaisiksi puolihumoristisiksi Anonymoysin säännöiksi voisi kutsua the Rules of The Internet – eli Internetin sääntöjä, jotka syntyivät 4Chan-yhteisössä.

Säännöt 4–7 määrittelevät Anonymousin:

”4. Anonyymi on legioona.

5. Anonyymi ei koskaan unohda.

6. Anonyymi voi olla hirvittävä, tunteeton, välinpitämätön monsteri.

7. Anonyymi voi silti toimittaa.”

Säännöt ovat osaksi huumoria. Osa niistä on nettiin liittyviä toteamuksia:

”20. Mitään ei tule ottaa tosissaan.

29. Internetissä kaikki naiset ovat miehiä, ja lapset KRP:n peitetehtävässä olevia poliiseja.

30. Internetissä ei ole tyttöjä.

34. Jos jokin on olemassa siitä on tehty pornoa.”

Vaikka Anonymousilla ei ole virallista organisaatiota tai johtajia, sen sisältä löytyy löyhiä ja tiiviitä ryhmiä, hakkeriliittoutumia, jotka osallistuvat erilaisiin operaatioihin. Osa näistä on ryhmittynyt jonkin tietyn kansallisuuden alle. Nimimerkkien takana voi olla yksi tai useampi henkilö.

Muutama vuosi sitten toiminut, nyt jo lopettanut AnonymousFinland oli yksi henkilö, kun taas esimerkiksi Anonymous Korea näyttää olevan useampien hakkerien joukko.

Tunnettuja ryhmiä ovat olleet Team Hacker Argentino, TeamPoison ja LulzSec, jonka neljä jäsentä sai toukokuun puolivälissä parin vuoden vankeustuomioita kyberrikollisuudesta. Tuomiot tulivat Iso-Britanniassa muun muassa Sonyn ja Rubert Murdochin omistaman News Corporationin sivujen murtamisesta.

Eri ryhmien vaikutusvalta riippuu taidoista, siis siitä, kuinka hyviä hakkereita joukkoon kuuluu. Toisaalta arvovaltaa voi saavuttaa muillakin keinoin, esimerkiksi viestimällä. YourAnonNews on keskittynyt uutisoimaan Twitterissä Anonymous-toiminnasta. Sitä seuraa yli miljoona ihmistä.

Anonymousista on tullut maailmanlaajuinen ilmiö. Jos joku saisi tarpeeksi ison osan porukkaa liikkeelle, se voisi kaataa vaikka kokonaisen pienen valtion internetissä.

Toisaalta liike voi myös kadota koska tahansa. F-securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen arvioi, että liikkeen häviäminen on jopa todennäköistä: ilman johtoa ja täysin erilaisin tavoittein toimivilla haktivisteilla ei ole lopulta mitään yhteistä.

Jotkut arvioivat, että Anonymousin seuraava iso juttu olisi naisiin kohdistuva väkivalta – nimettömien nettipalstojen historian perusteella on kuitenkin vaikea uskoa, että tästä tulisi haktivismin suuri linja.

Toisten mukaan Anonymous on jo nyt täysin mahdoton. Siitä on tullut eräänlainen aktivismin Hello Kitty – yleisbrändi, jonka voi lyödä minkä tahansa verkkokampanjan, aktivismin, pommiuhkauksen tai mielenosoituksen kylkeen. Esimerkiksi Kreikan kaduilla myydään jo Anonymous-t-paitoja ja -mukeja. Guy Fawkes -naamarin voi Suomessakin ostaa ainakin kahdesta kaupasta.

Suomen Anonymous-toiminta riippuu pitkälti kansainvälisistä esikuvista. Rikoskomisario Timo Piiroinen arvelee, että jos Suomen hallitus tai jokin suomalaisyritys onnistuu suututtamaan haktivistit, liittyy kansainväliseen joukkoon enemmän suomalaisia aktivisteja. Muuten toiminta täällä jatkuu nykyisellään, hiljaisena.

Mikä olisi suomalaisille kannustin suuttua? Olisi helppoa ajatella, että mitä suurempi on vääryys, sitä voimakkaammin Anonymous reagoi. Yhteisö itse käyttää suuntansa ohjautumisesta ilmaisua ”hive mind”. Hive tarkoittaa mehiläispesää. Anonymous toimii kuin mehiläisparvi: iskee joukkona kokiessaan uhan.

Raiskatun tytön, Rehtaeh Parsonsin tapaus, kuvaa paljolti Anonymousin nykytilaa.

Toukokuun puolivälissä tapauksen tutkinta jatkui, kuten myös Anonymousin operaatio, johon kuuluivat mielenosoitukset ja verkkokampanja.

Yllättävää kyllä, Anonymoys ei raiskausta ratkaistakseen joutunut hakkeroimaan tietokoneille tai rikkomaan lakia: sen ei tarvinnut murtautua Facebook-sivuille tai sähköposteihin.

Todisteiden hankkimiseen riitti kampanja. Kun Anonymous-aktiivit tai -aktiivi aloitti operaation, se levisi nopeasti muun muassa Twitterissä.

Sähköpostiviestejä alkoi tulvia välittömästi. Ne todistivat, että raiskaajat olivat retostelleet teollaan ja näyttäneet monille ihmisille kuvia teostaan. Pian koko tapaus oli Anonymousin selvillä. Hakkeriryhmä välitti todisteet poliisille.

Toisinkin olisi voinut käydä: ainakin liikkeen ensimmäisinä vuosina Anonymous olisi levittänyt tekijöiden tiedot netissä, tilannut näille kasan pitsoja ja aloittanut henkilökohtaisuuksiin menevän hyökkäyksen.

Twitter: @heikkivalkama

Lähteitä:  Jutun tekoon on osallistunut Anonymousia hyvin tuntevia suomalaislähteitä. Lisää luettavaa löytyy Parmy Olssonin kirjasta We Are Anonymous: Inside the Hacker World of LulzSec, Anonymous, and the Global Cyber Insurgency.

Anonymousista kertoo dokumentti We are legion:

Julkaistu: 28.5.2013