Ruusuruoho kertoo, että niitty voi hyvin – Pikkulaukku taas voi auttaa niittykasveja imemällä elinvoiman vahvemmilta lajeilta
Avainlaji
Ruusuruoho kertoo, että niitty voi hyvin – Pikkulaukku taas voi auttaa niittykasveja imemällä elinvoiman vahvemmilta lajeilta
Jos kaupunkiniityllä kasvaa ruusuruoho, asiat ovat hyvin. Kaunis ja monimuotoinen pala luontoa ei pärjää ilman ihmistä.
28.10.2023
 |
Apu

Niittyjä on viime vuosina perustettu moneen kaupunkiin vasiten sulostuttamaan maisemaa.

Iso osa kaupunkiniityistä on jo kuitenkin valmiiksi olemassa: vanhoissa perinneympäristöissä, tienvarsilla, kesantopelloilla ja kallioilla, kertoo väitöskirjatutkija Pasi Pouta Helsingin yliopistosta.

– Monia niittyjä uhkaa umpeen kasvaminen rehevöitymisen takia, tai koska niitä ei niitetä oikein.

Perinteiset niittykasvit viihtyvät karussa maaperässä, eivätkä pärjää kilpailussa monia heinäkasveja tai ravinteista hyötyviä nokkosta, koiranputkea ja pelto-ohdaketta vastaan. Siksi niittyjä pitää niittää säännöllisesti.

Yksi kaupunkiniittyjen tärkeistä lajeista on kuusamien heimoon kuuluva ruusuruoho Knautia arvensis. Kauniin siniliiloin mykeröin kukkiva ruusuruoho on tärkeä mesikasvi. Sen medestä, lehdistä ja juurista elävät monet perhoset, kaksisiipiset, pistiäiset ja pieneliöt. Muurahaiset tykkäävät kuljettaa ruusuruohon rasvalisäkkeellisiä siemeniä.

Ruusuruoho paljastaa hyvinvoivan niityn. Jos ruusuruohoa löytyy, paikalla on yleensä monimuotoisesti muitakin niittylajeja.

– Pääkaupunkiseudulla ruusuruoho kasvaa juuri vanhoilla arvoniityillä, vaikka voi sitä tienpientareillakin tavata, Pouta sanoo.

Hyvinvoivista niityistä on paljon iloa: niillä kasvaa harvinaisia lajeja, ne sitovat hiiltä, ovat tärkeitä pölyttäjille, pidättävät vettä – ja tietenkin ne ovat kauniita.

Jos ruusuruohoa löytyy, paikalla on yleensä muitakin niittylajeja.

Joskus niittyjä halutaan lisätä esimerkiksi nurmikoille. Se voi kuitenkin olla hankalaa, kallista ja epäekologista. Heinäkasvit ovat sen verran kovia kilpailijoita, että karuista oloista pitäville ja hidaskasvuisille niittykasveille ei meinaa jäädä tilaa.

Tutkija Anna Oldén Helsingin yliopistosta tutkii, miten puolinloiskasvi pikkulaukku, Rhinanthus minor, voisi auttaa niittykasveja. Pikkulaukku varastaa imujuurillaan vettä ja ravinteita heiniltä ja hernekasveilta kuten apiloilta. Näin voitaisiin heikentää vahvoja kilpailijoita ja tehdä tilaa niittylajeille.

– Pikkulaukku on varsin kaunis kasvi. Laukkujen suomenkielinen nimi tulee kukan tyven verhiön muodostamasta pussukasta, Oldén sanoo.

Pikkulaukun vaikutuksia on tutkittu Euroopassa lupaavin tuloksin entisillä viljelysmailla, mutta Oldénin tutkimus on ensimmäinen, joka tarkastelee käyttöä nurmikoiden niityttämisessä.

Ensitulokset ovat lupaavia. Pikkulaukku on vähentänyt heinäkasvien peittävyyttä ja kukintojen määrää jo ensimmäisellä kasvukaudella, mikä voisi hyvinkin antaa tilaa niittykasveille kukoistaa.

Kommentoi »