NHL-superlupauksen valinta on varoitus Liigalle ja vasta alkua suuremmalle uhkakuvalle – "Nyt ei voi nukkua enää"
Suomalainen jääkiekko elää vaarallisessa harhassa. Samaan aikaan, kun huippulupaavat pelaajat valitsevat NCAA:n NIL-rahat ja koulutuspolun, Liiga kaavailee konferenssimalleja ja unelmoi kasvusta. Todellisuus on karumpi: pelaajat eivät riitä nytkään – ja virran kiihtyminen toiseen suuntaan on jo varteenotettava uhka.
Kun maailman puhutuin jääkiekkolupaus Gavin McKenna valitsi Penn Staten yliopiston NHL-varauskautensa joukkueekseen, kyse ei ollut vain yhden pelaajan valinnasta. Kyse oli viestistä, jota kannattaisi kuunnella suomalaisessa jääkiekossa herkällä korvalla.
McKennan 700 000 euron NIL-paketti (name, image, likeness -korvaus, joka on käytännössä palkkaa ilman palkka-nimitystä) on kova raha. Ylipäätään NIL-raha takaa pelaajille mahdollisuuden ansaita merkittäviä summia yliopistoliigassa samalla, kun he hankkivat urheilustipendin turvin ilmaisen koulutuksen.
Yhtälö on yksinkertainen: miksi juniorisarjat läpi pelannut pelaaja tulisi Suomeen pelaamaan pienemmällä palkalla, kun voi saada sekä koulutuksen että paremman korvauksen vieläpä lähempänä NHL-kykyjenetsijöiden silmiä?
Tämä kaikki on huolestuttavaa myös Liigalle, sillä nuorten pelaajien virta Pohjois-Amerikkaan voi kiihtyä entisestään.
Sekään ei helpota, että ulkomaalaislaki teki SM-liigaan siirtymisestä urheilujohtajien silmissä byrokraattisen painajaisen, jossa pelaajasiirrot kestävät kuukausia aiemman viikon sijaan. Kolmen viikon odotus tarkoittaa kymmenen pelin menetystä – kuudesosaa kaudesta. Työperäinen maahanmuutto kiristyy juuri kun kilpailu huippulahjakkuuksista on kireämpää kuin koskaan.
”Suomalaiset huippulupaukset agentteineen eivät ole tyhmiä – he näkevät, mihin suunta on menossa.”
Murheet eivät jää tähän. U20 SM-sarja on lahonnut. Harva pelaaja nousee sarjasta suoraan tästä sarjasta pelaavaan rooliin puhumattakaan aidosti vahvistamaan liigajoukkueita.
Ennen kuluvaa kautta U20 SM-sarja oli kuitenkin hyödyllinen paikka niille pelaajille, jotka tavoittelivat NCAA-kiekon kautta ilmaista koulutusta. Viime marraskuun NCAA:n sääntömuutos muutti kaiken: yliopistot voivat nyt rekrytoida Kanadan parhaista juniorisarjoista (OHL, WHL, QMJHL) pelaajia urheilustipendeillä. Ennen tätä heitä kohdeltiin ammattilaisina.
Nuorilla on nyt kova kysymys esitettäväksi: miksi lupauksena pysyä U20 SM-sarjassa? Siis sarjassa, josta ei ole välttämättä tarjolla nousua Liigaan eikä realistista mahdollisuutta tavoitella koulutuksen turvaavaa tulevaisuutta, kun NCAA-yliopistot tarjoavat sekä koulutuksen että NIL-rahat ensisijaisesti maailman tasollisesti parhaimmille pelaajille, jotka yleensä Kanadan juniorisarjoissa pelaavat? Jatkossa lupaavimmat eurooppalaisjuniorit siirtyvät entistä aikaisemmin näihin sarjoihin ja sieltä joko NHL:ään tai NCAA-yliopistoihin ansaitsemaan elantonsa.
Suomalaiset huippulupaukset agentteineen eivät ole tyhmiä – he näkevät, mihin suunta on menossa. Kun nuoret lahjakkuudet lähtevät sankemmin joukoin, mitä Liigaan jää?
Jo nyt on kuultu Liigasta hätähuutoja: pelaajat eivät riitä. Sarja on enenevissä määrin ulkomaalaispelaajien varassa, mutta kun heidänkin hankkimisensa on vaikeaa, tulevaisuuden yllä on synkeitä pilviä.
”Jos jatketaan unten mailla, suomalaisen jääkiekon kirkkaimpia helmiä katoaa yksi kerrallaan.”
Missä ovat Liigan toimenpiteet? Onko NCAA:n kanssa selvitetty yhteistyömalleja? Onko yritetty miettiä mallia, jossa olisi erityinen palkkausmalli junioripelaajille erityistä palkkausmallia junioripelaajille, mikä sallisi Kanadan juniorisarjojen tavoin rekrytoinnin liigajoukkueista NCAA-yliopistoihin?
Viesti sisäpiiristä on karu: ei näy merkkejä.
Sen sijaan on saatu ihmeteltäväksi Jarmo Kekäläiseltä tilattua paperia, jossa ehdotetaan esimerkiksi konferenssimalleja – ikään kuin jääkaapin uudelleenjärjestely muuttaisi sen sisältöä.
Nyt ei pitäisi nukkua. On toisiakin vaihtoehtoja, kuten kilpailla muuttuneessa ympäristössä. Lääkkeitäkin olisi tarjolla: A- ja B-liiga suoralla nousijalla ja putoajalla sekä joukkuemäärien kutistaminen. Sen sijaan kaavaillaan Liigan kasvattamista ja U20 SM-sarjan yhdistämistä Mestikseen. Farssin ainekset ovat olemassa.
Ongelma on monisäikeinen, onhan seurojen talouskin on vaarassa. NHL-korvausrahat ovat kriittisiä tulonlähteitä monelle seuralle. Kun huippulupaavat pelaajat lähtevät Kanadan juniorisarjojen kautta NCAA:han, korvauksetkin häviävät, jos pelaajat eivät tule sieltä takaisin.
McKennan valinta on puhututtanut Kanadassa, mutta sen pitäisi puhuttaa myös Suomessa. Liigankin olisi syytä herätä.
Jos jatketaan unten mailla, suomalaisen jääkiekon kirkkaimpia helmiä katoaa yksi kerrallaan. Kerrannaisvaikutukset eivät olisi pienimmästä päästä.
