NBA on vahvasti perustamassa liigaa Eurooppaan, ja lisää saatetaan kuulla pian

Merkit osoittavat, että NBA tulee Eurooppaan. Mutta vielä ei tiedetä, millaisessa muodossa ja milloin. Vai tuleeko lopulta ollenkaan. Viimeistä – tai edes toiseksi viimeisintä – sinettiä asialle ei ole vielä lyöty.

Todelliset puheet laajentumisesta alkoivat tammikuussa, kun NBA:n komissaari Adam Silver lausui Pariisissa järjestettyjen Indiana Pacersin ja San Antonio Spursin välisten otteluiden yhteydessä, että on todennäköistä, että NBA luo Eurooppaan oman ja itsenäisen sarjan.

Vertailukohtana voidaan käyttää afrikkalaista BAL-sarjaa. BAL on perustettu vuonna 2019 ja on NBA African ja Kansainvälisen koripalloliiton (FIBA) yhdessä perustama ja järjestämä.

SIlverin sanoin NBA:n tavoitteena ei ole tuhota olemassa olevaa, vaan pikemminkin luoda uusia ympäristöjä, jotka tukevat eurooppalaisen koripallon kehittymistä.

– Etenemme hitaasti, jotta voimme olla varmoja, että kaikki tekemämme on nykyisen koripalloekosysteemin hyväksymää. Meillä on ollut suoria keskusteluja sidosryhmien kanssa. Haluamme kunnioittaa eurooppalaisen urheilun perinteitä riippumatta siitä, minkä lähestymiskulman valitsemme, hän kertoi.

Tammikuussa pian Silverin puheiden jälkeen BasketNews kertoi omiin lähteisiinsä perustuen, että NBA:n suunnitelmat Euroopassa keskittyvät ensisijaisesti taloudellisesti vahvoihin eurooppalaisiin markkinoihin. Eli etusijalla on taloudellinen potentiaali ennemmin kuin olemassa olevat koripallofanikannat.

Maantieteellisesti puheet ovat keskittyneet Ranskan, Iso-Britannian, Saksan ja Espanjan markkinoihin, joissa NBA:n kerrotaan näkevän suurimman potentiaalin.

ESPN:n Brian Windhorst raportoi sen sijaan, että NBA:n tulee saada projektilleen vahvistus kaikilta 30 nykyiseltä seuralta. Huolta seuraomistajien keskuudessa on herättänyt taloudelliset mahdollisuudet, sillä NBA:n muut kansainväliset sarjat eivät ole olleet jättimenestyksiä taloudellisesti.

Huhtikuussa NBA:n varakomissaari Mark Tatum kertoi ja vahvisti, että NBA:n perimmäinen tavoite ei ole korvata nykyistä Euroopan kärkisarjaa Euroliigaa, vaan vauhdittaa eurooppalaisen koripallon kasvua taloudellisesti kestävällä pohjalla olevalla liigalla.

NBA:n pyrkimykset ovat luonnollisesti herättäneet keskustelua Euroopan päässä.

Euroliigan toimitusjohtajan, liettualaisen Paulius Motiejunasin ensimmäiset kommentit Silverin ilmoitukseen olivat epäileväiset eikä hän täysin ymmärtänyt NBA:n aikomuksia.

– Meillä on jo neljä eri liigaa. Meillä Euroliigalla on paras tuote mahdollista. Koen, että se on jotain, mitä ei pitäisi olla arvostamatta ja ymmärtämättä, koska kaikki se, mitä seurat ja liiga ovat saavuttaneet 25 vuodessa, on upeaa.

Motiejunas kuitenkin kokee ymmärtävänsä NBA:n lähestymistavan, mutta ei pidä siitä, että muualta tullaan Eurooppaan ikään kuin opettamaan, kuinka asiat tulisi tehdä paremmin.

– Totta kai kaikki haluavat kuunnella NBA:ta tai haluavat tietää mitä heillä on tarjota. Mutta viiden liigan ylläpitäminen merkitsisi fanien unohtamista. Sitä laittaisi television päälle, eikä tietäisi, mikä joukkue pelaa missäkin.

Soraääniä hankkeelle on antanut muun muassa Panathinaikosin päävalmentaja, turkkilainen Ergin Ataman. Hän ei ole nähnyt NBA:n tavoitteita realistisena ja on suhtautunut ylipäätään asiaan skeptisesti.

Hän on nostanut esille, että riittävän hyviä pelaajia ei todennäköisesti riittäisi kaikille sarjoille. Samalla hän on muistuttanut Euroliigan ja FIBAn pitkästä ja kivikkoisesta suhteesta. Uusi tekijä soppaan mahdollisesti vain hankaloittaisi asioita entisestään.

– Euroliiga on viihdyttävimpiä sarjoja katsoa – jopa NBA:han verrattuna. Se ei kuitenkaan ole pystynyt luomaan samanlaista arvoa taloudellisesti. Joukkueiden budjeteissa on vakavia ongelmia. Tässä vaiheessa koen, että NBA:n markkinointivoima olisi eduksi Euroliigalle. Jos siis NBA tukisi Euroliigaa vain markkinoinnin osalta.

– Mutta en usko erillisen liigan perustamisen olevan perusteltua.

Euroliigaseurat pitivät huhtikuussa kokouksen, jossa selvitettiin tarkemmin seurojen sitoutumishaluista Euroliigaan – tai NBA:n liigaan.

Virallisessa tiedotteessa Motiejunas vannoi nykyisten Euroliiga-osakkaiden pitävän yhtä. Siitä huolimatta varsinkin suurseura Real Madrid on ollut vahvasti huhuttuna yhdeksi pääpalaseksi NBA:n omaan eurooppalaiseen sarjaan.

Saksalainen Euroliiga-joukkue Alba Berlin sen sijaan jätti paikkansa liigassa ja siirtyi pelaamaan FIBAn järjestämään Mestarien liigaan (BCL). Tätä liikettä on pidetty ensiaskeleensa Alban tavoitellessa pääsyä osaksi NBA:n liigaa.

Kesäkuussa NBA-finaalien alkajaisiksi Silver tuli ja antoi tilannepäivityksen hankkeen osalta.

Lähtökohta on se, että NBA Europe onkin vielä vuosien päässä toteutumisestaan. Potentiaalinen aikaikkuna liigan polkaisuksi käyntiin on Silverin mukaan vuoden 2028 olympialaiset Los Angelesissa. Alunperin puheena oli, että liiga voisi nähdä paivänvalon jo vuonna 2026.

Tämänhetkinen suunnitelma käsittää 12 pysyvää joukkuetta, joita täydentää neljä joukkuetta, jotka karsivat vuosittain paikastaan sarjaan. Suunnitelmaa odotetaan käsiteltävän tarkemmin NBA:n seuraavassa hallituksen kokouksessa heinäkuussa Las Vegasissa.

– Vaikka haluamme edetä harkiten, haluamme myös varmistaa, että kuulemme kaikkia olennaisia sidosryhmiä: nykyistä Euroliigaa, sen joukkueita, eurooppalaisia pelaajia, mediayhtiöitä ja markkinointikumppaneita. Edessä on siis paljon työtä, Silver tarkensi.

Vaikka Euroopassa suhtautuminen on vähintäänkin osittain ollut epäileväinen, on NBA:n pyrkimykselle myös tukijansa.

Espanjalainen koripallolegenda Paul Gasol nosti esiin, että halusi tai ei, kansainvälinen seuratason kilpailumalli Euroopassa on taloudellisesti kestämättömällä pohjalla. Hän näkeekin NBA:n laajentumisen yhtenä ratkaisuna ongelmaan.

Samalla Gasol muistutti, että yhä useampi eurooppalainen nuori valitsee yhdysvaltalaisen college-koripallon eurooppalaisten verrokkien tilalle. Tämä on yksi FIBAn suurimpia huolenaiheita, ja siksi Gasol kokeekin, että Euroopassa pitäisi tehdä pitkäaikaisia investointeja, jottei kuilu Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä kasvaisi liikaa.

NBA-supertähti Kevin Durant sen sijaan on ostanut osuuden Pariisilaisesta PSG:stä, jota pidetään yhtenä tulokkaana mahdolliseen uuteen liigaan.

Myös Euroliigan suunnalta nuotti on muuttunut.

Tattum vahvisti keväällä, että NBA on järjestänyt tapaamisen Euroliigan johtohenkilöiden, FIBAn ja Euroliigan osakkaiden eli seurojen kanssa. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun nämä tahot istuivat yhden pöydän ääreen. Keskusteluun osallistui myös Euroliigan osakasseura Moskovasta.

Euroliigan kerrotaan hylänneen ajatuksen virallisesta kumppanuudesta NBA:n ja Euroliigan välillä. Siitä huolimatta huhut kertovat osapuolien suhteiden vahvistuneen.

– On entistä selvempää, että meidän pitää tehdä töitä yhdessä. Uskon tämän olevan ensimmäinen tapaaminen monista, joissa meidän tulee löytää tapoja kasvattaa koripalloa. FIBAn toiveet ovat selviä ja yksinkertaisia. Kyse onkin nyt siitä, kuinka molemmat liigat löytävät tavan kehitykselle, Euroliigan Motiejunas kommentoi.

Yhteistyöstä on todellakin kyse, sillä heinäkuussa FIBAn pääsihteeri Andreas Zagklis vahvisti, että tällä hetkellä työtä liigan eteen tehdään ainakin osittain kaikkien kolmen osapuolen kesken.

– Olemme kaikki kolme osapuolta saman pöydän ääressä. Ja se onkin meidän (FIBAn) tehtävä: koota kaikki osapuolet yhteen. Sitä en voi kertoa, mihin tämä yhteistyö johtaa, sillä prosessi on vielä kesken.

Seuraavan kerran sarjasta saatamme kuulla heinäkuun aikana NBA:n johtoportaan kokouksen jälkeen. Kokous järjestetään NBA:n kesäliigan yhteydessä Las Vegasissa 10.–20.7.

Korupuheet ovat aina mitä ovat, mutta ei käy kieltäminen, että NBA:n tavoite vaikuttaa todelta ja tulevaisuudessa tapahtuvalta. Kuitenkin liigan aloitusvuoden lykkääminen vuodesta 2026 vuoteen 2028 kertoo, että vielä on paljon epävarmuustekijöitä, jotka on selvitettävä ennen kuin mitään saadaan toteen.

Euroliiga on 25 vuotensa aikana osoittanut, kuinka vahvan sarjan se on onnistunut luomaan urheilullisesti ja kulttuurillisesti. Se ei kuitenkaan poista tosiasiaa, että taloudellisesti se on kaikkea muuta kuin kannattava. Vähän kuin jääkiekon CHL:kin.

Siksi Euroliigalle on tärkeää yhteistyö NBA:n kanssa. Tai oikeastaan voisi sanoa, ettei sillä ole muuta vaihtoehtoa.

Sama tilanne on oikeastaan NBA:lla. Se voisi luoda yksin oman sarjansa, mutta siitä saattaisi tulla vain eräänlainen nukkeliiga suurimpien kannattajakulttuurien jäädessä Euroliigan puolelle. Siksi yhteistyö on toistaiseksi rationaalisin tie.

Euroliiga kasvaa ensi kaudeksi, ja liigaan liittyy joukkue Arabiemiraateista. Se asettaa mielenkiintoisen lähtökohdan myös NBA:n ja Euroliigan projektille, sillä kumpikin taho on varmasti kiinnostunut arabirahasta. Pelattiinhan Euroliigan finaalit tällä kaudella Abu Dhabissa. Samassa paikassa nähdään myös NBA-otteluita lokakuussa.

Vielä ei ole kuultu pelaajayhdistyksien tai kansallisten sarjojen kantoja saati selvitetty, kuinka NBA:n toimintamallit istuisivat EU:n kilpailulainsäädäntöön. Paljon on siis vielä auki.

Mutta yleisesti NBA:n tähänastiset sanat ja teot ovat osoittaneet, kuinka urheiluorganisaatiot voivat ylitsevuotaa Pohjois-Amerikasta myös Eurooppaan. Se ei ole mikään yksinkertainen ponnistus, ja siksi vielä NBA:kin antaa odotuttaa omien tavoitteidensa toteutumista.

Lopulta niin NBA:n, Euroliigan ja FIBAn istuminen samassa pöydässä on hyvä merkki ja antaa uskoa projektin onnistumiselle. Voidaan jopa puhua poikkeuksellisesta sopusoinnusta.

Samalla herää kysymys siitä, että olisiko samanlainen kasvu mahdollista myös NHL:lle? Ei ole mikään salaisuus ja näin NHL:lle PR-viestintää tehneenä voin vielä vahvistaa, että NHL:llä on tavoitteinaan saada kasvatettuaan rooliaan Euroopassa. Onhan Euroopan osuus jääkiekossa lajina valtava, ja kun katsoo NHL:n televisiolukuja Yhdysvalloissa, on selvää, että merkittävä osa sarjan kuluttajista tulee Euroopasta, kuten myös pelaajista.

Toistaiseksi NHL:n toimet ovat rajoittuneet medianäkyvyyden kehittämiseen ja yksittäisten tapahtumien ja otteluiden järjestämiseen. Voitaisiinko tulevaisuudessa nähdä esimerkiksi CHL:n ja NHL:n yhteistyötä? Tai sitten NHL:n aivan oma sarja tai seurajoukkueturnaus Euroopassa?

Nämä ajatukset tuntuvat vielä utopistisilta, mutta NBA:n antama esimerkki voi avata väyliä myös muille liigoille laajentaa toimintaansa.