Nato hyötyy Suomen jäsenyydestä jopa meitä enemmän – jo kerran ”aivokuolleeksi” julistetussa järjestössä alkaa iso remontti, joka voi laittaa Suomen aseman kokonaan uusiksi
Suomesta tuli huhtikuussa Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton 31. jäsenmaa. Nyt on aika katsoa, miltä näyttää maailman mahtavimman sotilasliiton ja Suomen välinen suhde. Yllättäen Suomella saattaakin olla enemmän annettavaa Natolle kuin Natolla meille, kirjoittaa Avun valtakirjeenvaihtaja Markus Leikola analyysissaan.
Vielä kolme vuotta sitten Ranskan presidentti Emmanuel Macron nimitti Natoa ”aivokuolleeksi”. Kolme vuosikymmentä kylmän sodan päättymisen jälkeen läntinen puolustusliitto oli etsinyt itseään. Donald Trumpin uhattua supistaa amerikkalaista rahoitusta jotkut kysyivät, oliko Natolla enää mitään virkaa.
Helmikuu 2022 muutti kaiken: kun Venäjä aloitti suursodan länsirajallaan, alun perin Neuvostoliiton saartorenkaaksi Eurooppaan perustettu sotilasliitto palasi tekemään sitä mitä ennenkin. Viides artikla – jos yhtä kohtaan hyökätään, muut antavat sille tukeaan – taas ajankohtaiselta. Aggressiivisen Venäjän vieressä nököttävät Suomi ja Ruotsi alkoivat hakeutua täysjäseniksi oltuaan jo sitä ennen Naton kyljessä kiinni.
Uudet jäsenet ovat kuitenkin vain pieni osa niistä muutoksista, joita Venäjän hyökkäys käynnisti Natossa. Sen komentorakenne on uusittu parinkymmenen vuoden välein, ja remontin aika olisi ollut näihin aikoihin muutenkin edessä. Nyt strategisia esikuntia on kaksi, toinen Euroopassa ja toinen Amerikassa. Operatiivisia esikuntia taas kolme: Pohjois-Atlantille laivastopainotteinen Yhdysvaltain Norfolkissa, Keskiseen Eurooppaan maavoimapainotteinen Hollannin Brunssumissa ja eteläiselle Euroopalle kolmas Italian Napolissa.
Kommentit