Nämä tekijät johtivat Jymyjussien uhoon ja tuhoon – vauhtisokeuden hinta osoittautui arvaamattoman suureksi

Viime viikolla – juuri ennen pudotuspelikarsintojen alkua – pesäpallon ystävät heräsivät yllätykseen. Pesäpalloliitto tiedotti Seinäjoen Jymyjussien kauden loppuvan siihen paikkaan ja seuran menettävän superpesispaikkansa myös ensi kaudeksi.

Jos se oli järkytys lajin seuraajille, niin epäilemättä se oli vielä suurempi Jymyjussien joukkueelle, joka oli matkalla kohti Kiteetä pelaamaan paikasta puolivälierissä. Hiljaisten miesten linja-auto kääntyi takaisin Jyväskylässä, kunhan joukkue oli hetken käynyt pohtimassa tilannetta Jyväskylän satamassa ohi lipuvia veneitä tuijotellen.

Kukaan tuskin kiistää sitä, etteikö liiton päätös olisi ollut oikea ja perusteltu. Vuosikausia talousvaikeuksissa rypenyt seura on ollut jokaisena syksynä liiton tarkkailun alla, mutta löyhän talouskurin takia saanut sarjalisenssin seuraavalle kaudelle. Ei Jymyjussit ainoa seura ole joka on tarkkailun alaisena ollut. Muutamien muidenkin seurojen tulevaisuus on ollut vaakalaudalla.

Sen sijaan ajankohta, jolloin tieto julkaistiin, yllätti. Lopputulos oli varmasti tiedossa jo edelliselläkin viikolla, joten seuralle olisi voinut ilmoittaa että pelit loppuvat jatkosarjan viimeiseen peliin. Monelta ylimääräiseltä työtunnilta eri tahoilla olisi vältytty.

Seinäjokea on pidetty jonkinlaisena pesäpallon pääkaupunkina ja siksi onkin jo vuosia ihmetelty, miten kaupungin miespesäpallo voi niin huonosti.

Vuosien aikana on varmasti tehty virheitä monella taholla. Siksi lopputulos on näin surullinen.

Jymyjussien tarina alkaa vuodesta 2012. Tuolloin kauden päätteeksi menestysvuosien raunioilla ollut Nurmon Jymy ja Seinäjoen Maila-Jussit löivät paikallisen liikemiehen Ossi Viljasen johdolla hynttyyt yhteen. Fuusion ensimmäinen virhe tehtiin jo ennen ensimmäistäkään peliä. Jymy ja Jussit kohtasivat superpesiskarsinnassa syksyllä 2012 ja koko kaupunki kuhisi otteluparin ympärillä.

Ennen kuin sarja ehti alkaa, vuodettiin ulos tieto siitä, että peleillä ei ole mitään merkitystä, koska ensi vuonna pääsarjaa ei tule pelaamaan Jymy eikä Jussit, vaan Jymyjussit. Pesämunaa uuden seuran alkuun oli tarjolla kymmeniä tuhansia euroja, mutta tieto yhdistymisestä teki kiihkeästä paikallistaistelusta sarjapaikasta pakkopullaa, jota tulivat katsomaan vain pelaajien sukulaiset.

Kun yhteistyöstä tiedotettiin virallisesti kauden jälkeen, puheet olivat suuria. Seuran tavoitteena oli pelata loppuottelussa kolmen vuoden päästä. Ensimmäisellä kaudella seurassa olivat niin superpesisjoukkue, kuin akatemiana toimiva ykköspesisjoukkue. Seuran organisaatiosta ei juuri puhuttu. Kahden huonossa jamassa olleen seuran yhdistymisen oletettiin tekevän jätteestä kultaa automaattisesti.

Tämä oli virhearvio, jonka seurauksena Jymyjussien kausi 12 vuotta myöhemmin loppui kabinettipäätöksellä juuri ennen huipennusta. On kuitenkin todettava, että Seinäjoella mies pesäpallo olisi loppunut jo kymmenen vuotta sitten ilman fuusioseuran syntymistä. Se oli syksyllä 2012 ainoa mahdollisuus, koska Jymy oli konkurssin partaalla ja sen pelillinen menestys pahassa syöksykierteessä. Jussit puolestaan pelasi ykköspesiksessä erittäin laihan lompakon kanssa. Päätös yhdistymisestä tehtiin sen hetkisen tilanteen perusteella ja hyvin tarkoitusperin.

Ensimmäisinä vuosinaan Jymyjussit satsasi pelaajiin merkittävän määrän rahaa. Se yhdistettynä siihen, että ensimmäisellä kaudella he joutuivat maksamaan merkittävästi myös niille ykkössarjajoukkueen pelaajille, kenellä oli vielä voimassa olevia sopimuksia emäseuroistaan jäljellä, johti siihen että kulurakenne kasvoi liian suureksi, eikä seura noista tappioista toipunut enää superpesistaipaleensa aikana. Vauhtisokeuden hinta oli arvaamattoman suuri.

Ajatuksen tasolla se, että seuralla on joukkueet sekä superpesiksessä että ykkösessä on erinomainen nuorten pelaajien kehittämiseksi, mutta sen hintalappu on liian suuri lähes jokaiselle seuralle. Siksi esimerkiksi Sotkamon Jymyllä ei jatkuvasti ole omaa ykköspesisseuraa, vaikka pelaajamateriaali sen mahdollistaisi.

Toinen merkittävä tekijä taloudellisten ongelmien taustalla Jymyjussien kohdalla muodostui siitä, että seuraorganisaatiota ei todellisuudessa edes yritetty kehittää kestomenestyjän tasolle. Nyt sylkykupiksi joutunut Ossi Viljanen teki valtavan ja kunnioitettavan päivätyön seinäjokelaisen miespesäpallon eteen.

Viljasen ongelmaksi kuitenkin koitui se, että hän ei luottanut muihin, vaan halusi oman työnsä ohella hoitaa myös kaikki mahdolliset seuran asiat. Siinä on yhdelle miehelle liikaa tehtävää. Hänellä oli myös mahdollisuus rakentaa liike-elämästä luomiensa suhteiden avulla seuralle taustaorganisaatio, joka olisi turvannut seuran tulevaisuuden. Nyt näin ei tehty ja vähitellen koko seura muuttui yhden miehen hankkeeksi, päätyen siihen, että tällä hetkellä seuran hallituksessa on yksi jäsen, Ossi Viljanen.

Kun yhdistelmäseura aloitti toimintansa oletettiin, että Nurmon Jymyn ja Seinäjoen Maila-Jussien kannattajat ottavat seuran omakseen. Ensimmäisellä kaudella yleisö löysikin mukavasti katsomoon. Sekä Seinäjoen pesäpallostadionilla että Nurmon Hyllykalliolla pelattuja kotiotteluita seurasi keskimääri 1700 silmäparia.

Käytännöllisyyden takia Nurmossa pelatut ottelut jäivät nopeasti pois ohjelmasta ja viimeistään siinä vaiheessa satunnaiset nurmolaiskannattajat hylkäsivät seuran. Kuten usein, ei yhdistelmäseura ollut kenenkään oma ja kun pelillinen menestys kovista odotuksista huolimatta jäi vaisuksi, oli Jymyjussit helppo hylätä ja siirtyä tuossa vaiheessa kovassa nosteessa olleen Seinäjoen Jalkapallokerhon faniryhmään. Tällä viimeisellä Jymy-Jussien kaudella Seinäjoen pesäpallostadionille löysi keskimäärin enää 868 katsojaa per ottelu.

Aitio tavoitti entisiä Jymyjussien pelaajia muistelemaan aikaansa Jymyjusseissa. Viesti pelaajilta oli yhteneväinen. Paljon luvattuja asioita, joita ei seuran puolelta pystytty lunastamaan. Pelaajapalkkioiden osalta joillain pelaajilla on edelleen saatavia seurasta, vaikka joukkue on vaihtunut jo hyvän aikaa sitten.

Suurin osa pelaajista on palkkionsa jotain kautta myöhemmin saanut, mutta luvattuina päivinä sovittuja palkkoja ei ole tullut oikeastaan koskaan. Sarjalisenssin uusiminen seuralle on vaatinut pelaajilta uskomatonta venymistä, sillä he ovat luottaneet seuraan ja siirtäneet maksamattomia palkkioita seuraavien vuosien sopimuksiin ja näin lisenssivaliokunnalle on saatu annettua kuva, että palkkiot olisi maksettu. Todellisuudessa on oltu kierteessä, mistä ulospääsy osoittautui lopulta mahdottomaksi.

Nykyaikana kun tiedonkulku pelaajien välillä on nopeampaa ja yhteydenpito tiiviimpää kuin vaikka kaksi vuosikymmentä sitten, ei seuroilla ole varaa menettää mainettaan, jos he mielivät saada joukkuettaan vahvistettua. Jymyjussien maine pelaajien keskuudessa luotettavana toimintaympäristönä koki vuosien varrella useita iskuja, eikä loppuvaiheessa kokeneita pelaajia ollut edes mahdollisuutta saada joukkueen riveihin.

Aitio tavoitti myös Jymyjussien seurajohtaja Ossi Viljasen kommentoimaan viime aikojen tapahtumia. Erittäin harmissaan tilanteesta ollut Viljanen kertoi, että näkee Jymyjussien sulkemisen sarjasta isona iskuna sekä paikalliselle pesäpallolle, mutta myös koko Seinäjoen kaupungille. Yksi merkittävä toimija kaupungin vahvasta palloilukulttuurista on nyt pois.

Viljanen allekirjoittaa näkemyksen siitä, että seuran alkuaikoina tehdyt virhearviot, mitkä tässä jutussa kerrotaan, koituivat lopulta sen kohtaloksi. Hän kuitenkin korostaa sitä, että seurojen yhdistyminen tehtiin pakon edessä ja sillä turvattiin miesten pääsarjapesäpallon jatkuminen Seinäjoella. Koska tavoitteet olivat alusta alkaen huipulla, kaikki ratkaisut tehtiin myös sen mukaisesti.

Suurinta harmitusta Viljaselle on viime aikoina aiheuttanut käsitys siitä, että Jymyjusseissa ei olisi yritetty tilannetta korjata. Seuran liikevaihto on kasvanut merkittävästi muutaman viimeisen vuoden aikana, vaikka joukkuetta on halvennettu runsaasti. Tulovirtoja on alkanut kertyä urheiluliiketoiminnan ulkopuolelta ja taloudenpitoa on tarkennettu.

Maailmanlaajuiset ongelmat korona, Ukrainan sota ja talouskriisi ovat kuitenkin vieneet pohjan suuremmalta kasvulta, jota seura olisi kipeästi kaivannut. Pöytää vanhoista veloista ei saatu koskaan putsattua. Suurin osa seuran tuloista meni vanhojen sotkujen hoitamiseen, eikä talouskurimus koskaan helpottanut.

Mitään tai ketään ulkopuolista tahoa Viljanen ei Jymyjussien kaatumisesta halua syyttää.

Hän myöntää suoraan, että tähän tilanteeseen päädyttiin sen takia, että seurassa on tehty virheitä, joiden vaikutuksia ei saatu rajattua. Ne suistivat seinäjokelaisen miespesäpallon lippulaivana reilun vuosikymmenen toimineen seuran tilanteeseen, mistä nousua ei enää ole.