Itsensä sivistäminen on ollut minulle aina itsestään selvä asia, sanoo Eero Tarasti.

Todella: Tarastin kiinnostus kirjallisuuden klassikoihin alkoi jo varhaisteini-iässä.

– Minua kiehtoivat Richard Wagner ja Johann Wolfgang von Goethe. En harrastanut minkäänlaista populaarikulttuuria. Parhaillaan soitan Schumannin Fantasian C-duuria, Lisztin Vallée d'Obermannia ja Ernst Chaussonin Pianokvartettoa, pianistinakin tunnettu Tarasti luettelee.

Opiskeluaikoina Tarastille kehittyi ”kaksoisidentiteetti”: hän opiskeli sekä musiikkia Sibelius-Akatemiassa että teoreettista filosofiaa ja musiikkia Hel­singin yliopistossa. Väiteltyään musiikkitieteestä Tarasti sai välittömästi professuurin Helsingin yliopistosta vuonna 1978.

– En edes tiedä, mitä on olla olematta professori. Ei minulla ollut mielessä mitään muuta uravaihtoehtoa.

Ihmisen sivistyneisyys liittyy Tarastin mukaan paitsi lukeneisuuteen myös oman kulttuurin tuntemukseen.

– Sivistyneen ihmisen ympärillä ilma on aina kevyttä hengittää. Hän ei koskaan huomauttele toisille. Paljon pahempi virhe on huomautella toisille virheistä kuin syyllistyä itse virheisiin.

Tarasti on Suomen tunnetuimpia professoreista maailmalla. Hänen teoksiaan on käännetty useille kielille, etenkin englanniksi, italiaksi ja ranskaksi. Uransa aikana hän on huomannut, että professorien arvostus on muuttunut.

– Nykyisin professuurit ovat usein määräaikaisia. Se hieman vähentää tehtävän painavuutta. Minun kaltaiseni elinikäinen professori on suuressa vastuussa tieteenalasta pitkällä aikavälillä.

Monessa yliopistossa yleistyneet hallintomallit herättävät Tarastissa ristiriitaisia ajatuksia.

– Jos tehdään vain soveltavia tilaustutkimuksia, tulokset jäävät lyhytjänteisiksi.

Tarasti on jättänyt jäljen moniin yliopisto-opiskelijoihin. Nuoria hän neuvoo panostamaan sivistykseen.

– Se auttaa ilman muuta ihmistä eteenpäin uralla. Sivistynyt ihminen osaa suhtautua toisiin ihmisiin oikein ja tehdä heihin vaikutuksen. Vinkkini nuorille on, että lukekaa klassikkoteoksia ja nimenomaan alkuperäistekstejä. Platonia, Aristotelesta, Goethea ja Marcel Proustia. Sivistys on kirjoissa.