Vaaleissa romahtanut Liike Nyt ylsi hurjaan tulokseen uudessa ”pääkaupungissaan” – Voiton takaa löytyy mies, jolla on poikkeuksellinen taito

Pöydälle oli katettu hanaviiniä, Pirkka-olutta ja Domino-keksejä. Liikemies Harry ”Hjallis” Harkimon Helsingin-kodissa järjestettyjen vaalivalvojaisten kotikutoinen tarjoilu sopi hyvin tunnelmaan. Liike Nytin vaalituloksesta huhtikuun kunta- ja aluevaaleissa tuli odotetun surkea: puolue sai kunnanvaltuustoihin aiemman 49 paikan sijaan vain 19 edustajaa. Aluevaltuutettujen määrä putosi 16:sta neljään.

Mutta yhdessä kaupungissa tapahtui jotain erikoista. Savonlinnassa Liike Nyt keräsi kuntavaaleissa peräti 15,7 prosenttia äänistä, sai yhden lisäpaikan valtuustossa ja nousi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Aluevaaleissa puolue menetti yhden paikan, mutta sai silti neljä edustajaa Etelä-Savon hyvinvointialueen aluevaltuustoon – ainoat aluevaltuutettunsa koko maassa.

Sekä kunta- että aluevaalien ääniharavaksi Savonlinnassa nousi 54-vuotias erikoislääkäri ja hammaslääkäri Panu Peitsaro, joka toimii myös Liike Nytin varapuheenjohtajana. Lähdimme Savonlinnaan selvittämään, minkälainen ihmemies hurjan paikallisen tuloksen takana häärää. Ja mikä Peitsaron puheissa ja olemuksessa vetoaa niin hyvin itäsavolaisiin äänestäjiin, että nämä päättävät antaa äänensä valtakunnallisesti mitättömän pienen puolueen ehdokkaalle?

Yksi syy saattaa löytyä siitä, ettei Peitsaro ole itse savolainen vaan syntyjään vaasalainen. Hän on ylpeä pohjalaisuudestaan, ja pukeutuu rohkeasti Jussi-paitaan Savonlinnassa, jossa pohjalaisuus ei ole niin kovin suosittua. Tästä huolimatta hän arvioi pohjalaisen suorapuheisuuden miellyttävän savonlinnalaisia.

– Pohjalaisena sanon yleensä mitä tarkoitan, Peitsaro naurahtaa.

Ahkera elämänasenne on peruja kolmivuorotyötä tekeviltä vanhemmilta sekä Hiitolasta ja Sortavalasta kotoisin olevilta isoisiltä. Peitsaro oppi tee-se-itse -miehiksi luonnehtimiltaan isoisiltä paljon, esimerkiksi rakennellen ”kaikenlaisia juttuja”.

Peitsaro omistaa ratsuhevosen ja bostoninterrierin. Harrastuksiin kuuluvat ratsastus, murtomaahiihto ja yleisurheilu. Lapset Matilda ja Benjamin ovat molemmat SM-tason käsipalloilijoita. Siviilisääty on naimisissa.

Sairaala-alan työt Peitsaro aloitti kuultuaan lukion abivuonna, että oli aikeissa reputtaa lukion ja jätti koulun siltä seisomalta kesken. Kotona murjottaessa nuorukaisen isä totesi, että töitä on tehtävä, ja niitä löytyi sairaalan huoltomiehenä, jossa Peitsaro esimerkiksi ajoi sairaalan ruoka-, pyykki- ja jätekärryjä. Lukion hän suoritti loppuun myöhemmin.

Ennen valmistumistaan hammaslääkäriksi ja lääkäriksi Peitsaro ehti käydä laboratoriohoitajan koulutusta noin vuoden verran. Hän on työskennellyt myös vartijana.

Peitsaron keräämä 3184 ääntä ei ollut mikään pieni saalis, sillä se ylitti monen valtakunnallisestikin tunnetun poliitikon äänimäärän – myös 1828 ääneen jääneen Harkimon. Äänisaalista ja suosiota selittänevät myös vahvat paikalliset verkostot sekä asiantuntemus sosiaali- ja terveyspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä.

Savonlinnalaistunut pohjalaislääkäri on ollut aktiivisesti esillä Itä-Suomen paikallismedioissa erityisesti kaupungin keskussairaalaa koskevissa asioissa. Sairaalan kohtalo on luonnollisesti kiinnostanut savonlinnalaisia, ja Peitsaron kommentit sen puolesta ovat vedonneet äänestäjiin.

Lisäksi Peitsarolta on aina löytynyt aikaa äänestäjien kohtaamiseen. Omien sanojensa mukaan hän on lääkäri, poliitikko ja ihminen.

– Tykkään aidosti jutella ihmisten kanssa. Mun kauppareissutkin aina venyy, kun jään suustani kiinni. Mulle elämä on jatkuvaa vuorovaikutusta. En pakene ihmisiä, ja mulle saa aina soittaa. Moni soittaakin ja soittelen myös takaisin, jos en ole päässyt vastaamaan.

Peitsaro on tosiaan verkostoitunut. Hän on kaupunginvaltuutettu, kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja ja paikallisen urheiluopiston hallintoneuvoston varapuheenjohtaja. Hän on Punkaharjulla sijaitsevan Kruunupuiston kuntoutuskeskuksen hallituksen jäsen ja vastuulääkäri sekä Savonlinnan seudun Maanpuolustuskillan puheenjohtaja.

– Puoluekuviokin vie aikaa, mutta haluaisin täsmentää, että olen kokopäivälääkäri. En kokopäiväpoliitikko, hän selittää.

Verkostoitumista Peitsaro on harrastanut myös kiertämällä puhumassa esimerkiksi seniorijärjestöjen ja urheiluseurojen tilaisuuksissa.

– Kuuntelen ihmisten huolia siitä, miltä heistä muutokset oman sairaalan yöpäivystyksen lakkauttamisesta tuntuvat. Lääkärinä mä olen huolissani, sillä ajattelen, että kyllä monen henki on aidosti vaarassa.

Hallitus päätti kevään kehysriihessään, että ympärivuorokautinen leikkaustoiminta Savonlinnan keskussairaalassa lakkaa vuoden 2026 alusta lähtien. Perusterveydenhuollon yöpäivystys saa toistaiseksi jatkaa, mutta paikalliset terveyspalvelut ovat tulevaisuudessakin vaarassa.

Peitsaron nähdään olevan oikea henkilö taistelemaan näiden palvelujen puolesta. Savonlinnalaiset tuntevat hänet entisenä Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosterin johtajana. Nykyisin Peitsaroilla on terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä yritys. Peitsaro on myös tunnettu omalääkärimallin kannattaja, ja näkee siinä tervettä järkeä sekä mahdollisuuksia säästöihin.

Kuntapuolen työt Peitsaro sanoo jo tehneensä – tietäen hyvin, että se on ehkä ”hieman rumasti sanottu”. Yrittäjän vapaudessa hän näkee tervetulleita puolia: laajentamista on voi suunnitella sinne, missä tarvetta on.

Peitsaron entinen työkaveri ja Sosteri-ajoilta tuttu hallintoylihoitaja Maijaterttu Tiainen, Liike Nytin uusi aluevaltuutettu itsekin, kehuu Peitsaroa yhdeksi harvoista suomalaisista, jotka osaavat katsoa sotealan isoa kuvaa.

– Tämä ei ole mitään ylimaalaamista, mutta minusta meidän Panumme on erityinen. Ei vain asiantuntijuuden kautta, vaan hänellä on aina aikaa kohdata ihmiset tasavertaisena. Ei ole väliä, onko kyseessä työhuonetta siivoava henkilö vai ison organisaation johtaja – Panulle kaikki ovat saman arvoisia.

Liike Nytin puoluesihteeri Petteri Redsven luonnollisesti iloitsee Etelä-Savon vaalivoitosta eli ”isosta nytkystä”, joka oli pitkälti Peitsaron ansiota. Redsven luonnehtii tätä lämminsydämiseksi Savonlinnan puolustajaksi, joka taistelee niin paikallisen uimahallin kuin keskussairaalan puolesta.

– Hän jaksaa tehdä politiikkaa savonlinnalaisille ja on erinomainen verkostoituja.

Suorapuheinen pohjalainen toivoisi poliittiseen keskusteluun enemmän puhetta säästöjen ja muutosten merkityksestä ihmisten elämään ja palveluihin. Ja haluaisi välttää turhaa poukkoilua eri hallitusten välillä. Yhteisen maalin tulisi olla sama, vaikka tie perille poikkeaisikin eri hallituskausina.

Peitsaro vaikutti aiemmin kokoomuksen listoilla, mutta erosi puolueesta hyvinvointialueisiin liittyvän kiistan seurauksena. Peitsaro olisi halunnut Savonlinnan liittyvän Mikkelin sijasta Kuopioon, jolloin Savonlinnan sairaala olisi voinut toimia Kuopion yliopistollisen sairaalan satelliittisairaalana. Peitsaron mukaan se olisi mahdollistanut Etelä-Savolle esimerkiksi tutkimusta ja nuorten lääkärien koulutusta.

– Näin siinä pitkän listan etuja, mutta sitten linjattiin, että Etelä-Savon maakunta pitäisi pitää yhtenäisenä. Mikkeliä ei haluttu jättää liian pieneksi. Se harmitti.

Puolue-eron jälkeen Peitsaro jatkoi vaikuttamista ensin sitoutumattomana samanhenkisten ja samoja asioita tärkeänä pitävän porukan kanssa ja myöhemmin Liike Nytin Savonlinnan osastossa. Alkutaivalta hän kuvaa talkootyön riemuvoitoksi – telttaa teltan perään pystyttämiseksi ja turnauskestävyyttä vaativaksi ruohonjuuritason vaikuttamiseksi.

Lähtökohtana savolaisvaikuttajilla oli kerätä kasaan ihmisiä, jotka yhdessä haluavat edistää Savonlinnan asioita. Kollektion intohimona on edelleen parantaa myös esimerkiksi pienyrittäjien asemaa sekä puhua huoltovarmuuden ja ruokaomavaraisuuden tärkeydestä – nyt Liike Nytin linjan mukaisesti.

Viime vuosina tärkeään rooliin noussut maanpuolustus on lähellä Peitsaron sydäntä. Epävakaa maailmantilanne on monella mielessä, mutta näkyy erityisesti itärajanpuoleisessa Suomessa, ja painaa epäilemättä myös itäsuomalaisten äänestäjien vaakakupissa.

– Työskentelin Sotilaslääketieteen keskuksessa hallintoylilääkärin virassa ja olin virkani puolesta mukana puolustusvoimien lääkinnän suunnittelussa. Sotilasvirka päättyi, kun lähdin eduskuntavaaliehdokkaaksi. Laki kieltää, ettei sotilas voi olla ehdokas. Valinta oli silloin tosi vaikea, sillä nautin aidosti työstäni.

Kriisiin ajautuneessa Liike Nytissä Peitsaroa on pidetty tulevaisuuden nimenä ja myös vaihtoehtona uudeksi puheenjohtajaksi – jos puolueen tarina kantaa Harkimon jälkeiseen aikaan. Edellisissä vaaleissa puolueen ehdokasasettelu tahmasi pahasti, ja muutosta tarvitaan. Peitsaron mukaan kasvun siemen tulee kansanedustajien kautta.

– Politiikka on joukkuepeliä, jossa olennaista on saada hyviä tyyppejä ehdolle. Puolueen mietinnässä on nyt ydinviestin kirkastaminen sekä uusi strategia, jolla tähdätään seuraaviin eduskuntavaaleihin. Kasvun siemen tulee kansanedustajien kautta, hän sanoo.

Peitsaron mukaan tyypillinen hänelle esitetty kysymys on, kuinka erottautua kokoomuksesta. Kysymykseen hän kertoo yleensä vastaavansa, että ajaa tärkeäksi katsomiaan asioita – täydellä sydämellä.

– Sen pitää riittää.