Japaninsypressistä rakennettu hinokipuuamme on täytetty noin 40-asteisella vedellä. Se tuntuu tulikuumalta, mutta kun iho tottuu, kylvystä ei halua tulla pois. Kylpyhuoneeseen leviää kostean puun tuoksu.

Amme on yksi Pukkilassa toimivan majatalo Yado Oikawan erikoisuuksista.

Paikka on tehty Porvoonjoen rannan rivitalohuoneistoon ja se tuntuu japanilaiselta kodilta. Olohuoneessa voit katsoa japanilaisen elokuvan, yöllä nukutaan tatamilla, ja keittiössä pääsee kokkaamaan sukiyaki-aterian: jääkaapissa on valikoima pilkottuja vihanneksia ja lihasiivuja, joita kypsennetään voimakkaan makuisessa kastikkeessa.

Koska huoneistoon mahtuu yksi seurue kerrallaan, Yado Oikawa on buukattu täyteen kuukausien päähän. ”Japanin-loma” kannattaa varata hyvissä ajoin etukäteen.

Yöpyminen ja ruuat kahdelle 340 euroa, yadooikawa.fi

Suomalaisille metsässä liikkuminen on arkista, mutta japanilaiset ovat tehneet siitä ilmiön, joka leviää maailmalla.

Shinrin-yoku eli metsäkylpy tarkoittaa tietoista liikkumista luonnossa. Tutkimusten mukaan se edistää terveyttä, ja Japanissa lääkäri voikin määrätä potilaalle hoidoksi metsäkylvyn. Kävelyn lisäksi shinrin-yokuun kuuluu harjoituksia, joiden tarkoitus on herättää aistit.

Aiheesta on julkaistu opaskirjoja, ja yritykset järjestävät ohjattuja metsäkylpyjä.

Sushi saattaa olla suomalaisten uusi kansallisruoka: K-ryhmä myi sitä jo pari vuotta sitten enemmän kuin kalapuikkoja. Nykyään kaupasta voikin saada yhtä hyviä makeja ja nigirejä kuin ravintolasta. Trendin aloitti Järvenpään K-Citymarket, jonka työntekijät kävivät Japanissa opettelemassa sushien tekemistä.

Olennaista on tuoreus. Sushi ei kestä säilytystä, sillä riisi kadottaa ilmavuutensa ja raaka-aineet nahistuvat. Siksi yhä useammassa kaupassa näkee tiskejä, joiden takana pyöritellään herkkuja myyntiin pitkin päivää.

Jos haluat oppia ymmärtämään japanilaisia, lue Minna Eväsojan kirja. Hän asui Japanissa useita vuosia ja tuntee kulttuurin kuin paikallinen.

Melkein geisha (Gummerus 2016) kertoo hauskojen tarinoiden ja sattumusten kautta japanilaisten suhteesta muun muassa sumopainiin, tohveleihin, palvelukulttuuriin – ja suomalaisiin.

Shoshin – aloittelijan mieli (Gummerus 2018) taas on katsaus elämänfilosofiaan. Sen viisaudet sopivat myös suomalaiselle lukijalle, kuten lohdullinen ajatus siitä, että jokainen päivä on paras päivä.

”Japanilaisessa ajattelussa uskotaan, että elämässä vallitsee harmonia, kun siihen kuuluu kohtuudella sekä koettelemuksia että arjen iloa. Vaikeat hetket korostavat hyvien hetkien merkitystä, mutta toisaalta pelkkä onnistuminen ei opeta arvostamaan saati tunnistamaan arkista, pienimuotoista, onnea.”

Ikebana on japanilainen taidemuoto, joka keskittyy kukkien asetteluun. Se jakautuu useaan tyylisuuntaan, joilla on omat sääntönsä.

Ikenobō-koulukunnan edustajat käyttävät asetelmissaan vain kolmea elementtiä, kun taas Rikka-tyylisessä sommitelmassa voi olla yhdeksää eri materiaalia. Ne pitää kuitenkin asetella juuri oikeanlaisiin kulmiin ja muotoihin.

Suomeksi on julkaistu ikebana-oppaita, mutta parhaiten alkuun pääsee kursseilla, joita järjestetään muun muassa Helsingissä, Espoossa ja Tampereella.