Näin muoti on muuttunut kautta aikojen antiikista tähän päivään

ANTIIKKI. Antiikin Kreikassa pukeuduttiin usein malliltaan yksinkertaisiin, väljiin mekkoihin, jotka oli valmistettu villasta tai puuvillasta. Vyö piti puvun koossa ja antoi sille muotoa. Roomassa suosittiin myös kaukaa Kiinasta tuotua silkkiä.

KESKIAIKA. Varhaisella keski-ajalla suosittiin voimakkaita värejä. Naisten pukuihin tuli uusi muodikas asuste, huppu. Gotiikan aikakaudella (n. 1200- 1480) suosittiin usean mekon pukemista päällekäin, mikä olikin käytännöllistä kylmissä taloissa.

RENESSANSSI. 1500-luvun tienoilla pellavainen aluspaita päästettiin näkyviin. Päällysvaatteissa kuviot tulivat muotiin yksiväristen kankaiden sijaan. 1600-luvulla moninkertaiset kankaat antoivat muotoa naisten runsaille helmoille.

ROKOKOO. 1700-luvulla muotiteollisuus kukoisti eteenkin Ranskassa. Kireässä korsetissa ja leveässä hameessa olo saattoi käydä tukalaksi. Kevyt ja paljastava empiremekko 1800-luvun alussa oli rokokoon vastakohta.

BIEDERMEIER. 1800-luvun puolivälin tienoilla pukeutuminen korosti vyötäröä ja varsinkin naisilla tiimalasivartaloa. Vuosisadan vaihteessa muoti oli edelleen juhlavaa, eivätkä yläluokan vaatteet olleet kovin käytännöllisiä.

MODERNI AIKA. Vihdoinkin vaatteista alkoi tulla mukavia ja käytännöllisiä. Uudet keksinnöt vetoketju ja tekokuituiset kankaat vauhdittivat muutosta. 1920-luvun naistenvaatteissa vyötärölinja tipahti lantiolle.

1940-1950. Toisen maailmansodan ja taloudellisen laman aikana muoti oli toissijaista. 1950-luvulla helmat lyhenivät entisestään, värit palasivat ja kengät ja hanskat täydensivät tyylin.

NUORISOMUOTI. 1960-luvulla nuorison vaikutus alkoi näkyä pukeutumisessa. 1970-luvun tunnistettavaan hippityyliin kuuluivat polvesta levenevät trumpettilahkeiset housut.

NYKYAIKA. Muoti lainaa usein ideoita menneisyydestä. Esimerkiksi moni tämän hetken nousevista trendeistä, kuten koripallokengät tai takatukka, olivat muotia jo 1980-luvulla.