Poliisi ja päihdetyöntekijä ohjeistavat: Näin kohtaat peukkuhuumeen käyttäjän

Oletko kohdannut voimakkaasti päihtyneen henkilön kadulla, bussissa tai omassa rappukäytävässä, etkä ole tiennyt miten toimia? Pyysimme Helsingin poliisilaitoksen valvontatoiminnoista vastaavalta ylikomisario Hanna Kiiskiseltä sekä YAD ry:n päihdetyöntekijä Jemina Niemeltä ohjeita, miten toimia erilaisissa tilanteissa.

Peukku eli alfa-PVP on tuonut suomalaisen yhteiskunnan uudenlaisen tilanteen eteen. Täällä ei ole aiemmin ollut näin laajasti käytössä vastaavaa huumetta. Psykoottisiin ja harhaisiin peukun käyttäjiin voi törmätä missä tahansa. On tärkeä tietää, miten heidät voi kohdata mahdollisimman turvallisesti ja inhimillisesti sekä milloin pitää varoa ja poistua paikalta.

Kiiskinen ja Niemi muistuttavat, että päihteiden sekakäyttö on niin yleistä, että vain harva käyttää ainoastaan peukkua. Päällepäin on vaikea arvioida, kuka on käyttänyt mitäkin ainetta ja kuinka arvaamaton, aggressiivinen ja harhainen hän on.

– Sellaisten henkilöiden kanssa tulee välttää viimeiseen asti kaikkea provosointia ja provosoitumista. Erityisesti, jos he käyttäytyvät muista poiketen, eivätkä ole orientoituneet tähän aikaan ja paikkaan. Parasta on pysyä etäällä ja soittaa hätäkeskukseen, Kiiskinen neuvoo.

Hälytyskeskuksesta annetaan ohjeita ja lähetetään tarvittaessa apua. Poliisi on päihteiden käyttäjien kanssa lähes päivittäin tekemisissä.

– Meidät on koulutettu siihen ja meillä on välineitä, joilla vaarallinen henkilö saadaan otettua kiinni. Kansalaisilla ei ole koulutusta eikä välineitä, Kiiskinen muistuttaa.

Päihteitä käyttävillä on usein hallussa teräaseita, ja se nostaa riskejä heidän kanssaan. Poliisille he selittävät kantavansa niitä oman turvallisuutensa vuoksi.

– Se voi pitää paikkansa. Huumausainekaupat sovitaan usein yleiselle paikalle, koska sekä ostaja että myyjä kokevat yleisen paikan turvalliseksi. Mutta jos henkilö on erittäin sekava, hän ei tiedä mitä tekee ja on turvallisuusuhka itselleen, sivullisille ja poliisille, Kiiskinen toteaa.

Peukkua käyttävät voivat olla erityisen arvaamattomia ja aggressiivisia. Aineen aiheuttamat harhat ja psykoosi voivat vaikuttaa siihen, että he kokevat myös auttamisyritykset uhkaksi.

– Kun ihminen on todella sekaisin, hän ei ole oma itsensä eikä pysty reagoimaan niin kuin haluaisi. Häneen ei pysty silloin myöskään vaikuttamaan korjaavasti ja auttavasti, Niemi opastaa.

Hän on tehnyt kahdeksan vuotta päihdetyötä ja siitä kolme vuotta jalkautumistyötä. Nykyään hän kouluttaa YAD ry:ssä vapaaehtoisia nuoria, jotka jalkautuvat kaduille auttamaan ja tukemaan päihteitä käyttäviä. YAD ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnallinen järjestö. Sen tavoite on ehkäistä huumeiden käyttöä ja päihteistä aiheutuvia haittoja. Toiminta perustuu nuorten vapaaehtoistoimintaan.

Niemi opastaa jokaista vaihtamaan kadulla puolta, poistumaan kaupasta tai junasta tai vaihtamaan vaunua, jos tilanne ei tunnu turvalliselta.

– Suosittelen myös aina varmistamaan mahdollisen poistumisreitin valmiiksi, jos on tekemisissä voimakkaasti päihtyneen kanssa. On tärkeää suojata itsensä kaikissa tilanteissa, Niemi painottaa.

Hän jatkaa, että ei kannata mennä kokeilemaan, miten päihtynyt ja harhainen henkilö käyttäytyy.

Tilanteissa, joissa voimakkaasti päihtynyt tulee itse kohti ja hakee kontaktia, Niemi neuvoo suhtautumaan mahdollisimman neutraalisti.

– Ohittaminen ja reagoimatta jättäminen voivat aiheuttaa voimakkaamman reaktion kuin se, että kuuntelee häntä turvallisen etäisyyden päästä. Toki jokainen tilanne on erilainen riippuen päihtyneen puheen sisällöstä ja sävystä, Niemi jatkaa.

Hän toteaa, että vaikka päihtyneen jutut eivät kuulostaisi järjelliseltä, niin häntä voi kuunnella ja vaikka vain nyökkäillä.

– Missään nimessä ei kannata väittää vastaan, korjata epäkohtia eikä epäasiallista kieltä. Se on turhaa ja voi provosoida, jos päihtyneen tajunnantaso ei ole siinä hetkessä, Niemi sanoo.

Mikäli on syystä tai toisesta joutunut päihteiden käyttäjän kanssa väkivaltaiseen tilanteeseen, siitä pitää poistua keinolla millä hyvänsä. Poistumaan hän kehottaa niin, että ei käännä heti selkäänsä päihtyneelle ja sekavalle henkilölle.

– Häneen kannattaa pitää katsekontakti mahdollisimman pitkään, kunnes pääsee turvallisen etäisyyden päähän. Sitten voi soittaa hätäkeskukseen, ellei joku toinen ole sitä jo tehnyt, Niemi painottaa.

Mikäli tilanteesta ei pääse poistumaan, Niemi neuvoo huitomaan tai huutamaan lähellä oleville ja pyytämään apua. Suljetussa tilassa yleensä muutkin huomaavat tilanteen. Mikäli pystyy soittamaan itse hätäkeskukseen, se kannattaa tehdä.

Peukun ja päihteiden käyttäjä naapurina voi aiheuttaa jatkuvasti jännittäviä ja haastavia tilanteita. Heitä kohtaan ei kuitenkaan pidä lietsoa turhaa pelkoa itselle eikä muille.

– On hyvä muistaa, että he eivät ole joka kerta yhtä sekaisin. Mikäli edellisellä kohtaamisella on mennyt sukset ristiin, he eivät aina muista niitä, eivätkä silloin kanna myöskään kaunaa, Niemi neuvoo.

Jos ei koe turvalliseksi mennä heidän kanssaan samaan aikaan rappukäytävään tai hissiin, voi todeta heille, että minun pitääkin hakea posti tai muuta vastaavaa ja odottaa, että päihtynyt menee omaan asuntoonsa.

Merkittävä riski liittyy siihen, jos asunnossa valmistetaan huumeita. Lounais-Suomen poliisin huumerikosyksikkö paljasti heinäkuussa mittavan huumerikoskokonaisuuden, jossa useiden suomalaisten henkilöiden epäillään valmistaneen ja myyneen huomattavan suuria määriä alfa-PVP:tä, gammaa ja pienemmän määrän amfetamiinia.

Poliisin tiedotteessa varoitetaan, että huumausaineiden valmistamiseen käytettyjä laboratorioita löydettiin asuinkäytössä olevista huoneistoista. Erityisesti alfa-PVP:n valmistamiseen liittyy merkittäviä turvallisuusriskejä, koska siinä käytettävät lähtöaineet ovat happoisia, syövyttäviä, herkästi syttyviä ja höyrystyviä. Ne voivat aiheuttaa räjähdyksen.

– Ei kannata mennä soittelemaan ovikelloa eikä kommentoida suoraan mitään kyseisille henkilöille. Havaintoja voi tehdä huomaamatta. Mikäli pihaan tulee tiuhaan ajoneuvoja tai asunnossa käy jatkuvasti eri ihmisiä, se voi viitata esimerkiksi huumausaineiden myyntiin, Kiiskinen toteaa.

Peukun polttamisesta ja valmistamisesta tulee voimakas pistävä tuoksu, hiukan samanlainen kuin kissan pissan haju. Kiiskinen kehottaa lähettämään oman alueen poliisilaitoksen vihjesähköpostiin viestin, jos epäilee, että tietyssä asunnossa käytetään, valmistetaan tai myydään huumeita.

Huumausaineiden valmistaminen ja käyttö on kriminalisoitu.

– Edes kannabista ei ole laillista polttaa asunnossa, Kiiskinen teroittaa.

Kiiskinen on oppinut 20-vuotisen virkauransa aikana, että huumehöyryissä sekavasti ja aggressiivisesti käyttäytyvä hyökkää harvoin sivullisten päälle.

– He voivat olla esimerkiksi psykoositilassa eivätkä ymmärrä omaa käytöstään, kenen kanssa ovat tai ympäristöään. Heidän kanssaan tulee eteen monenlaisia tilanteita, joissa pitää toimia eri tavoin. Siksi sivullisten on parempi olla puuttumatta niihin, Kiiskinen kertoo.

Kiiskinen muistuttaa myös, että koskaan ei voi tietää, mitä päihteitä henkilö on käyttänyt ja onko hänellä mahdollisesti jotain liitännäissairauksia, kuten epilepsiaa tai diabetesta. Esimerkiksi epilepsiakohtaus aiheuttaa sekavuutta ja matala verensokeri voi aiheuttaa lisäksi aggressiivisuutta.

– Silloinkin on tärkeää soittaa hätäkeskukseen ja pyytää heille apua. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi lähteekö tehtävälle poliisi vai ambulanssi tai jossain tilanteessa jopa molemmat, Kiiskinen kertoo.

Peukussa on muihin päihteisiin verrattuna erona se, että se vie todella nopeasti erittäin huonoon kuntoon sekä fyysisesti että psyykkisesti.

– Suomessa ei ole ollut vastaavia huumeita käytössä. Siksi olemme uuden edessä. Ennen peukkua käytössä olivat miedot ja vahvat opioidit, muita synteettisiä päihteitä ja amfetamiini, eikä niillä ole täysin vastaavia vaikutuksia, Niemi sanoo.

Hän jatkaa, että peukussa on myös se arvaamaton tekijä, että kukaan ei käytön aloittaessaan tiedä, miten se kehenkin vaikuttaa.

– Nykyisin on todennäköisempää, että peukku on se ensimmäinen huume, jota kokeillaan. Aiemmin se oli esimerkiksi kannabis tai ekstaasi. Siinä on tapahtunut selkeä muutos. Siksi voi tulla tahattomia ylilyöntejä. Meidän työntekijämme ovat varpaillaan, samoin sitä käyttävät, Niemi tietää.

Sekä Niemi että Kiiskinen toivovat, että päihteitä käyttäviä kohtaan ei lietsota pelkoa. Olisi tärkeää nähdä heissä myös ihmisyys ja avun tarve. He ovat jonkun lapsia tai vanhempia.

– Päihteitä käyttänyt voi olla myös aggressiivinen siksi, että hän itse pelkää. Toivon, että jokainen on inhimillinen heitä kohtaan, Niemi toivoo.