
Muusikko Stig: "Ostin yhden bitcoinin vuonna 2015, enkä laittanut salasanaa talteen"
"Teininä otin VHS-videolla kuvia Jimi Hendrixin soitosta ja yritin katsoa, miten ne sormet menivät otelaudalla. Hendrix oli vasenkätinen ja soitti niin kuin peilikuvana, joten siinä oli vähän haasteita." Näin Stig jatkaa lauseita.
Lapsuuteni sitkein haave oli soittaa sähkökitaraa. Näin ihan unia sähkökitarasta, ja varhaisteini-ikäisenä sen sitten sain. Se oli Vester-merkkinen, ja kaikkein halvin kitara, joka kaupassa oli käytettynä myynnissä. Fingerin pikku vahvistin siihen myös ostettiin kylkeen. Sillä sitten soitin esimerkiksi Masokistit-nimisessä orkesterissa hardcorepunkkia.
Kateellisena katson skeittareita kesäisin. Itsekin skeittasin nuorena poikana, mutta en ikinä oppinut sitä kunnolla. Se on jäänyt vähän harmittamaan. Näen välillä uniakin, joissa skeittaan sulavasti ja teen makeita temppuja. Nyt on kiva, kun omat pojat skuuttaavat potkulaudalla. Se vähän lievittää harmitusta, kun näen, että pojat osaavat.
"Näen välillä uniakin, joissa skeittaan sulavasti ja teen makeita temppuja."
Teini-iässä ihailin erityisesti Jimi Hendrixiä. Sähkökitara oli tärkeä asia. Otin VHS-videolla kuvia hänen soitostaan ja yritin katsoa, miten ne sormet menivät otelaudalla. Jimi Hendrix oli vasenkätinen ja soitti niin kuin peilikuvana, joten siinä oli vähän haasteita.
Hermoni menevät usein aamuisin melkein mistä vain asiasta, kun en ole aamuihminen. Myös hyllyjen ja huonekalujen kokoamisessa saattaa joskus hermo mennä. Viimeistään ovet ja saranat ovat vaikeita.
"Ostin kellosepän tarvikkeita ja purin halvan kirpputorikellon osiin. Tarkoitus oli huoltaa se kuntoon, mutta en ole saanut sitä vieläkään kasaan."
Yrityksistäni huolimatta en ole oppinut mekaanisen rannekellon korjaamista. Ostin kellosepän tarvikkeita ja purin halvan kirpputorikellon osiin. Tarkoitus oli huoltaa se kuntoon, mutta en ole saanut sitä vieläkään kasaan. Se osoittautui sata kertaa vaikeammaksi kuin mikään elektroniikka.
Sen päivän haluaisin nähdä, kun tekisin jonkin biisin, joka koskettaisi ihmisiä. Olen tehnyt aika paljon kaikenlaista humoristista hommaa, kuten Jope Ruonansuukin. Mutta sitten Jope teki hyvän biisin nimeltä Enkeleitä toisillemme. Olisi hienoa, jos omastakin tuotannosta löytyisi sellainen helmi.
Kadun yhä sitä, kun ostin yhden bitcoinin vuonna 2015, enkä laittanut salasanaa talteen. En ole vieläkään muistanut sitä. Mutta ei se maailmaa kaada. Uskon, että vielä jonain päivänä sen muistan. Kadun myös sitä, etten opetellut puhumaan ranskaa. Ruoka on Ranskassa hyvää ja ihmisetkin lopulta sydämellistä jengiä, vaikka taksikeskuksessa lyödäänkin luuri korvaan, jos et osaa ranskaa.
"Liikutun yleensä kyyneliin, kun näen John Travoltan tähdittämän Ihmeiden aika -elokuvan."
Ilahdun aina, kun näen iloisia kasvoja keikoilla, varsinkin koronavuoden jälkeen. Aiemmin olen enemmän viihtynyt studiossa kuin keikoilla. Kun on ollut pidempi tauko, jaksan ilahtua ihmisistä ja tehdä keikkoja.
Aion vielä opetella soittamaan pianoa. Se oli ensimmäinen instrumenttini, mutta jäi pois joskus teini-iässä. Nyt olen alkanut harjoitella uudelleen, soittelen pikkuisen päivittäin.
Join pääni täyteen, kun täytin 30 vuotta. En muista paljon niistä synttäreistä. Vissiin hauskaa oli ollut. Minulla ei pää mene täyteen ihan helpolla.
Liikutun yleensä kyyneliin, kun näen John Travoltan tähdittämän Ihmeiden aika -elokuvan. Viimeistään siinä kohdassa liikutun, kun hän luopuu ihmevoimistaan ja haluaa olla vain tavallinen ihminen. Hän oppii ymmärtämään, että rakkaus on tärkeintä.
