Apu

Muistisairauden varhainen hoito hyödyttää aina – 12 tärkeää huomiota vanhukselle ja omaisille


Muistiongelmainen on syytä houkutella tutkimuksiin. Hoito voi jopa parantaa sairauden, ja etenevässäkin sairaudessa varhainen hoito auttaa pärjäämään kotona pidempään.
Kuvat Fotolia

1. Muistihäiriö ei kuulu terveeseen ikääntymiseen

Muisti muuttuu iän myötä, mutta terveen tiedot ja taidot eivät häviä. Asiat palautuvat mieleen etenkin vihjein. Tiedonkäsittely ja uuden oppiminen onnistuvat, joskin hidastuvat. Toimintakyky säilyy.

2. Muistisairauden diagnoosi viivästyy usein

Muistisairas ei usein tunnista muistinsa heikentymistä. Siksi läheisten huoli ja ehdotus muistitutkimuksista voivat olla loukkaus, eikä sairastunut suostu tutkimuksiin. Etenkin yksineläjän sairaus voi edetä huomaamatta pitkälle.

3. Muistisairas selittää oireensa parhain päin

Varsinkin sairauden edetessä oireiden vähättely ja peittely ovat yleistä. Moni ikäihminen pelkää muistisairautta ja voi erheellisesti yhdistää sen jopa hulluuteen. Kun etsit keinoja lähestyä muistisairasta, mieti hänen taustaansa ja persoonallisuuttaan. Kuka ja millainen hän on? Mistä loukatut tunteet kertovat?

4. Pätkivä muisti on syytä ottaa tosissaan

Ei ole normaalia unohdella toistuvasti tapaamisia tai hukata avaimia tai lompakkoa ja löytää niitä oudoista paikoista. Ei myöskään kysyä samaa asiaa ja toistaa tarinoita tämän tästä. Muistisairas voi hakea usein sanoja tai käyttää niitä oudosti. Hän ei juuri opi uutta ja voi unohtaa, mihin ja miten tavaroita käytetään. Myös talousasioiden hoito vaikeutuu.

Dementiavaiheessa arkielämä, kuten kauppa-asiat, syöminen ja asiallinen pukeutuminen, eivät enää suju. Ajan- ja paikantaju häiriytyvät. Myös mielialanvaihtelut, harhaluulot, aggressiot, apatia tai muut käytösoireet ovat mahdollisia. Myös ne pitää tutkia, sillä esimerkiksi kipu tai sopimaton lääkitys voi häiritä käytöstä.

5. Osa muistiongelmista paranee lääkkein tai elintavoin

Laboratoriokokeet voivat paljastaa esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnan tai B12-vitamiinin puutteen. Myös neste-suolatasapainon häiriö voi etenkin helteillä sekoittaa ikäihmisen. Työn ylikuormitus tai muu vaikea elämäntilanne voi aiheuttaa masennusta, stressiä ja väsymystä, jotka häiritsevät muistia ja pitää hoitaa. Jos muistivaikeus säilyy asianmukaisesta hoidosta huolimatta, jatketaan muistitutkimuksia.

6. Varhainen lääkehoito voi hidastaa muistisairauden etenemistä

Alzheimerin taudissa varhainen lääkitys pitää yllä toimintakykyä ja auttaa pärjämään kotona pidempään. Lääkitys estää tai lieventää käytösoireita ja parantaa hoitomyöntyvyyttä. Alzheimerin tautia hoitavat lääkkeet hyödyttävät usein myös osassa muita muistisairauksia. Käytösoireissa lääkkeetön hoito on ensisijainen, mutta merkittävä masennus vaatii usein lääkehoidon. Psykoosilääkkeitä käytetään vain vaikeimpiin oireisiin.

7. Hyvät elintavat ovat aina tärkeitä

Varhaishoito elintavoin voi siirtää dementiavaihetta myöhemmäksi. Muistisairaanakin on hyvä harjoittaa muistia ja viettää aktiivista, virkeää elämää. Terveellinen ja monipuolinen ravinto, liikunta ja muiden sairauksien hyvä hoito ovat tärkeitä. Myös apteekista saatavaa ravintovalmistetta voi harkita. Muun muassa rasvahapoista ja vitamiineista koostuvan ravintoaineyhdistelmän on todettu voivan hidastaa varhaisen Alzheimerin taudin etenemistä. Sitä päivittäin käyttäneiden ajattelu- ja toimintakyky arjen tilanteissa heikkeni 45 prosenttia vähemmän kuin vertailuryhmällä, mutta kognitiivisen toimintakyvyn kokonaisuus ei kohentunut merkitsevästi. Souvenaid-nimellä myytävästä ravintovalmisteesta ei saa vielä Kela-korvausta.

8. Muistihoitajat ja lääkäri kartoittavat muistioireita ja voivat ohjata lisätutkimuksiin

Perusterveyden tai työterveyshuollon hoitaja, muistihoitaja tai -koordinaattori tai lääkäri voi käynnistää muistitutkimukset. Myös yksityisillä lääkäriasemilla on muistipalveluita. Alkuselvittelyissä käytetään yleensä CERAD-testistöä sekä potilaan ja omaisen muistikyselyjä (katso muistiliitto.fi) sekä otetaan laboratoriokokeet. Lääkäri haastattelee tutkittavan ja omaisen mieluiten yhdessä ja erikseen. Tarvittaessa potilas ohjataan muistipoliklinikalle tai erikoissairaanhoitoon, jossa tehdään lisätutkimuksia, kuten aivojen magneettikuvaus. Ikääntyneillä tutkimuksia johtaa tavallisesti geriatri, työikäisillä neurologi.

9. Ehdota terveystarkastusta

Jos muisti pätkii eikä ihminen itse halua tutkimuksiin, painostus lisää usein vastarintaa. Puhu vaikkapa terveys- tai ikäkartoituksesta, joka voidaan antaa lahjana tai tehdä porukalla. Ikäihmisille suositellaan muutoinkin niin sanottua geriatrista kokonaisvaltaista arviointia. Arvio selvittelee esimerkiksi mahdollisia kehon ja mielen sairauksia, oireita, riskitekijöitä, ravitsemusta, kokonaislääkitystä sekä kotioloja ja tukiverkostoa. Kerro lääkärille etukäteen tilanteesta ja varmista, että melko laaja CERAD-testi tehdään. Myös näkö ja kuulo pitää tutkia.

10. Tulevaisuus on hyvä rakentaa ajoissa

Hoitotahto, elämänlaatutestamentti, edunvalvontavaltuutus ja mahdollinen omaisuutta koskeva testamentti kannattaa tehdä varhain – viimeistään, kun muistisairaus on lievä. Näin ihminen voi varmistaa, että toiveet tiedetään, vaikka hän ei pysty niitä kertomaan.

11. Hoito- ja kuntoutussuunnitelma voi parantaa elämänlaatua

Muistisairaan omaisen on hyvä varmistaa, että hoito- ja kuntoutussuunnitelma on tehty. Kun muistisairas, läheinen ja terveydenhuollon ammattilainen tekevät sen yhdessä, tiedetään varmasti, miten seuranta ja kuntoutus jatkuvat ja mitä tehdään, jos potilaan kunto heikkenee. Muistihoitaja tai -koordinaattori neuvoo myös lääkehoidossa, etuuksien hakemisessa sekä tukipalvelujen, kuten omais- ja kotihoidon järjestelyissä.

12. Ohjausta saa esimerkiksi Muistiliiton Muistineuvo-tukipuhelimesta

Lääkärin luona kaikkea ei osata eikä ehditä kysyä, ja osa tiedosta menee ohi. Etenkin Muistiliiton paikallisissa jäsenyhdistyksissä, muistiluotsiasiantuntijakeskuksissa, on tarjolla tietoa, ryhmätoimintaa sekä vertaistukea sairastuneille ja omaisille.

Asiantuntijat: lääketieteen tohtori, neurologi, tutkimusjohtaja Merja Hallikainen, Itä- Suomen yliopisto ja projektikoordinaattori Mailis Heiskanen, Muistiliitto.

Lähteet: Merja Hallikainen ym. (toim.) Muistisairaan kuntouttava hoito (Duodecim 2014), Itä-Suomen yli­opisto, Muistisairaudet Käypä hoito 2017, muistiliitto.fi

Julkaistu: 16.9.2018