Moni kokee painetta tehdä töitä sairaana – etätyö ja esihenkilöiden esimerkki hämärtävät rajoja

Moni kokee painetta tehdä töitä myös sairaana, eikä esihenkilöiden esimerkki ainakaan vähennä paineen tuntua. Tällainen kuva piirtyy kyselystä, johon vastanneista 79,3 % kertoo kokeneensa odotusta työntekoon sairaana. Kysely toteutettiin 25.–27.1.2026 Avun verkkosivuilla.

Useimmin mainitut alat olivat asiantuntija- ja toimistotyö sekä palveluala.

Moni kertoo, että puolikuntoisena työpaikalle mennään nykyään harvemmin, mutta joillakin etätyö on lisännyt vaadetta töiden tekemiseen myös sairastaessa. Etätyö koskee asiantuntijatehtäviä, jotka korostuivat vastauksissa. Kokemukset odotuksista työnteolle vaihtelevat palaverien seuraamisesta aina fyysisiin suorituksiin.

Normaalia it-alalla. Vähän pitää etänä tehdä aina.

Olin ollut leikkauksessa (syöpäepäily) ja työnantaja olisi halunnut minun kotoa käsin tekevän ajanvarauksia asiakkaille.

Olin töissä hitsaajana konepajalla, joka tekee raskaita teräsrakenteita, joten työ oli erittäin raskasta! Aamulla mittasin kuumeen ja soitin pomolle, vastaus oli että "Tule töihin, me ei olla sun elättäjiä!"

Yksityisyrittäjän ainoana työntekijänä pitää välillä venyä, että liike pysyy auki.

Vastaajissa oli myös niitä, jotka kertoivat, ettei töiden tekemistä sairaana odoteta. Silti voi tuntua pahalta olla pois töistä.

Itse siis ehkä vaadin itseltäni tai jossain kytee sellainen suorittamisen eetos.

Ei ole odotettu, enkä ole kuullut tällaisesta kulttuurista. Meillä saa sairastaa kipeänä, esihenkilö sanoo, että voinnin mukaan sitten töihin.

Avun kyselyyn vastanneet kokevat, että sairaana työskentely pitkittää sairautta sekä vaikuttaa fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin – ja työn laatuun.

Flunssa pitkittyy, virheet yleistyy työtehtävissä.

Suoriutuminen surkeaa. Keskittyminen huonoa.

Toipuminen on venynyt.

Vastauksissa kuvataan myös rajanvedon vaikeutta. Mikä on ”tarpeeksi” sairas, jotta voi vain sairastaa ja unohtaa työt? Hiljaiset odotukset siitä, että töitä tehdään osin myös kipeänä ovat entisestään vaikeuttaneet rajan vetämistä.

Kyselyyn vastanneista moni pohtii myös sairaana töiden tekemisen vaikutuksia työyhteisölle tai asiakkaalle. Kipeänä tai puolikuntoisena ei haluta riskeerata esimerkiksi ikäihmisten terveyttä. Asiat halutaan saattaa valmiiksi.

Sairaana työskentelyyn liittyy usein pakko saada jokin työvaihe valmiiksi ja toipumisvapaan siirtäminen vaan vähän eteenpäin.

Nopeatempoisessa työssä koneiden keskellä pitää järki ja kroppa toimia, ettei tule vaaratilanteita.

Useimmiten se odotus syntyy omassa mielessä. Tehtäväni ovat usein sellaisia, että niitä on vaikea tai mahdoton siirtää kenellekään muulle ja niillä on deadline, josta myöhästyminen merkitsisi joskus isonkin liikevaihdon menetystä. Se nostaa omaa kynnystä jättää tehtäviä tekemättä pienestä flunssasta tai kuumeesta huolimatta.

Työterveyslääkäri: Kenenkään työkyky ei ole koskaan nolla tai sata

Työkyky ratkaistaan oireiden ja jaksamisen, ei kuumeen perusteella, sanoo Täsmä Työterveyden toimitusjohtaja, työterveyslääkäri Esa Halmesmäki. Yhtä yksiselitteistä kuumerajaa työkyvyttömyyden mittariksi ei ole.

– Ongelma on se, että osa mittailee kuumetta jatkuvasti ja fiksoituu pieniinkin lämpötilan muutoksiin. Ihan eri asia on, kun mennään korkeaan kuumeeseen, jolloin lepo kaikesta työstä on toki suotavaa.

Toinen ongelma liittyy Halmesmäen mukaan siihen, että työkyky ajatellaan usein joko–tai-kysymyksenä.

– Se on täysin väärä näkökulma. Kenenkään työkyky ei ole koskaan nolla tai sata.

Myös työn luonne ratkaisee. Nyrjähtänyt nilkka asiantuntijatyössä ei tarkoita useiden viikkojen työkyvyttömyyttä.

– Voi tehdä etätyötä, osaa tehtävistä, kevennettyä työtä.

Halmesmäen mukaan työpaikoissa, joissa kevennetty työ on juurrutettu arkeen, työntekijät itse kertovat pystyvänsä tekemään osan töistä ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Työnantajalle on etu, jos hän saa vaikka parinkymmenenkin prosentin työpanoksen sen sijaan, ettei saa yhtään mitään.

– Sairausloma ei ole hoitokeino, vaan juridinen järjestely silloin, kun ihminen on toimintakyvytön omaan työhönsä, Halmesmäki muistuttaa.

– Meillä on yhä ajatus, että sairauslomalla ei saa tehdä töitä, että vakuutukset ei ole voimassa. Se ei pidä paikkaansa.

Esihenkilö näyttää mallin – myös sairaana

Työpaikan kulttuurissa esihenkilöiden esimerkillä on iso rooli. Rajat hämärtyvät, kun sairaslomalta kommentoidaan työasioita.

Ovat päsmäröimässä, mutta eivät oikeasti läsnä. Todella hanurista.

Kun itse on sellainen supersankari, joka tulee töihin jopa keuhkokuumeessa, niin kyllä se sieltä rivien välistä loistaa, että muidenkin pitää pystyä siihen samaan.

Kyselyyn vastanneissa oli myös esihenkilöasemassa olevia.

Vältän sairaana töiden tekemistä. Haluan olla esimerkkinä henkilöstölleni, ettei sairaana tarvitse tehdä töitä.

Itse luotan työnantajana ihmisten omaan harkintaan. Jos huomaan, niin tarpeen mukaan käytän direktio-oikeutta ja käsken unohtamaan työt.