Mondo testasi: Yö Espoon uudessa Nolla-mökissä

”Noh, nähdään huomenna kello 13”, venekuski toteaa. Kaunis 1950-luvun puuvene kääntyy takaisin lähtösatamaan, ja me astelemme uudenkarheaa laituria kohti edessä kohoavaa saarta. Seuraavan vuorokauden olemme omillamme tällä pikkusaarella.

Olemme tulleet yhdeksi yöksi Espoon Tvijälpiin, jonne avattiin alkukesästä Nolla Cabins -yrityksen uusi majapaikka. Se koostuu seitsemästä puurakenteisesta pikkumökistä, joissa pyritään yhdistämään ympäristöystävällisyys ja laadukas majoitus.

Nolla-mökkien konsepti sai alkunsa vuonna 2018 osana Nesteen vastuullisuuskampanjaa. Robin Falckin suunnittelemista designmökeistä tuli saman tien suosittuja: maailman mediat tekivät niistä juttuja, ja ensimmäiset yöpymiset varattiin hetkessä loppuun. Pari vuotta myöhemmin konseptin ympärille perustettiin yhtiö, joka pyörittää tällä hetkellä majapaikkoja muutamassa eri paikassa. Uusin niistä on Espoon Tvijälp.

Talsimme mustikanvarpujen reunustamaa polkua ja nousemme kalliolle. Jostakin täältä pitäisi löytyä seuraavan yön majoitus. Palvelujen puolesta Nolla-majoitus muistuttaa enemmän omatoimista telttaleiriä luonnossa kuin hotelliyötä. Täällä ei ole vastaanottoa, kahvilaa, ravintolaa tai henkilökuntaa. Oikealla puolella näkyy grillikatos, jossa meidän on tarkoitus kokkailla iltaruoka. Mukanamme on vuorokauden ruuat sekä runsaasti juomavettä, sillä saarella ei ole myöskään juoksevaa vettä.

Sitten kalliolla näkyy joukko kolmion muotoisia rakennuksia. Tvijälpin Nolla-mökit ovat todella hienolla paikalla: edessä avautuu aava merimaisema pikkusaarineen. Ulapalla lipuu purjeveneitä ja kaukana iso risteilyalus matkalla kenties Tallinnaan. Hieno on myös ympäröivä kallioinen maasto, jossa kasvaa kauniita käkkyräisiä mäntyjä.

Löydämme oman mökkimme ja avaamme oven varauksen yhteydessä toimitetulla numerokoodilla. On helppo ymmärtää, miksi moni on viehtynyt näiden majapaikkojen tyyliin. Kolmion muotoinen päätyikkuna on kokonaan lasia ja kehystää edessä avautuvan maiseman. Paikka on kuin tehty Instagram-kuvien ottamista varten. Sängyillä on Marimekon Unikko-kuosiset peitot, ja muutkin kalusteet ovat laatudesignia. On Woodnotesin matto, Nikarin pikkupöytä, Marimekon lasimaljakko, tanskalaisen Andon lamppu… Vain S-ryhmän House-merkin pöytätuuletin poikkeaa joukosta.

Mökki on vain noin 10 neliömetrin kokoinen, mutta se tuntuu isommalta. Sängyt on aseteltu tilan laidoille, ja väliin jäävällä alueella mahtuu kävelemään hyvin. Tilaan on saatu mahtumaan myös keittiö, jossa on liesi kokkailua varten. Laukutkin mahtuvat hyvin "eteisen" puolelle.

Retkelle osuu kaunis aurinkoinen ilma, ja mökin sisälämpötila alkaa nousta. Ikkunan eteen voisi viritellä lämpenemistä hillitsevän kankaan, mutta se peittäisi maiseman, joten päätämme sietää kuumuutta. Illaksi lämpötila laskee, ja yöllä mökissä on jo mukavan viileää. Olisi silti hienoa, jos tilaan saisi jotenkin kunnon läpivedon tuuletusta varten. Pienet tuuletusaukot eivät kesehelteillä juuri auta asiaa.

Tvijälpin seitsemän Nolla-mökkiä on numeroitu, ja varatessa täytyy päättää, mihin niistä haluaa. Mökit 1-2 soveltuvat myös lemmikkien kanssa majoittuville, mutta ne sijaitsevat metsäisessä maastossa, saaren itäpuolella. Hienoimmat maisemat ovat eteläpuolen viidestä mökistä, ja meidän arviomme perusteella kaikkein parhaat näkymät ovat mökeistä 3, 4 ja 6. Vitosmökissä on hieman mäntyjä edessä, ja seiskassa taas saa katsella vastapäisen saaren rantaa. Siellä on toisaalta kaikkein eniten omaa rauhaa.

Tvijälp on periaatteessa kaikille avoin retkeilysaari, mutta visiittimme aikana ulkopuolisia ei näy. Saamme olla keskenämme, ja välillä tuntuu kuin olisi autiosaarella. Muun sivilisaation olemassaolosta muistuttavat vain satunnaisesti ohi lipuvat veneet ja joissakin kohtaa saarta kaukaisuudessa pilkahtavat tornitalot. Myös Länsiväylän autojen humina voi kantautua saareen tuulen suunnasta riippuen.

Tvijälpiin ei tule sähköä, mutta mökissä voi ladata puhelinta aurinkopaneelien tuoman sähkön avulla. Saaressa ei myöskään ole vesivessaa, vaan tarpeet toimitetaan kompostoivissa ulkokäymälöissä. Suihkuakaan ei löydy, joten tänne ei välttämättä kannata suunnitella päiväkausien reissua. Eikä se varmasti monelle ole taloudellisesti mahdollistakaan.

Yhden mökkiyön hinta kahdelta hengeltä on 197 euroa + 25 euroa venekyydistä. Jos ei halua tuoda omia liinavaatteita, lisämaksu on vielä 50 euroa. Tämä kaikki voi kuulostaa paljolta, mutta täällä ei toisaalta odota monien mökkien tapaan ikuinen työleiri, eikä paikka myöskään vaadi majoittujalta jatkuvaa taloudellista sitoutumista. 200 eurolla saa mantereelta monenlaista hotellimajoitusta, mutta se ei ole sama asia kuin tällaisen meriluonnon keskellä yöpyminen.

Ruuaksi saareen kannattaa ehdottomasti tuoda grillattavia herkkuja. Yhteisestä keittokatoksesta löytyy hyvä kaasugrilli, ja mökistä kierrätettäviä kertakäyttöastioita. Oman mökin liedellä pystyy lämmittämään vettä esimerkiksi murukahvia varten tai tekemään vaikkapa pussikeittoja, mutta niiden kanssa pitää olla suunnitelmallinen, sillä saaressa ei ole astianpesupaikkaa. Venekäyttöön suunniteltu liesi on myös hieman hidas käynnistymään ja sen toimintalogiikan opettelu vaatii aikaa.

Vierailemme Tvijälpissä paikan ensimetreillä, ja muutamat asiat ovat vielä työn alla. Mökkeihin on esimerkiksi tulossa painetut opaskansiot, joissa kerrotaan käytännön asioista. Samoin kierrätysohjeet ovat vielä meidän visiittimme aikaan epäselviä. Saarelle kaipaisi myös selkeitä ohjeita kävelyreittien suhteen, ettei kaunis luonto kärsi vierailijoiden vuoksi. Ne ovat oleellisia asioita, varsinkin kun Nolla Cabins on kertonut pyrkivänsä monin tavoin ekologisuuteen.

Kokonaisuutena yö Tvijälpissä on hauska elämys, ja jo pari tuntia siellä tekee ihmeitä. Mieli rauhoittuu, kun ympärillä ei ole liikaa virikkeitä. On vain tuulen humina, aaltoileva meri ja yli lentävät linnut. Elämä alkaa pian pyöriä syömisen, maisemien katselun ja päiväunien ympärillä. Harva majapaikka tarjoaa tällaista mahdollisuutta pysähtymiseen ja arkikuvioista irtaantumiseen.

Autottomalle ja mökittömälle helsinkiläispariskunnalle Nolla-mökki onkin hyvä tapa päästä kokemaan helposti yksinkertaista saarielämää. Tänne me palaamme vielä.