Profiili ja asetukset
Tili
Hallinnoi tiliä
Kirjaudu ulos
Majoitustesti

Mondo testasi: yö Aino ja Alvar Aallon suunnittelemassa Paimion parantolassa

Turun lähellä sijaitseva Paimion parantola on Suomen tunnetuimpia arkkitehtuurinähtävyyksiä. Nyt siellä voi myös majoittua entisessä potilashuoneessa.

22.7.2024 | Päivitetty 23.7.2024 | Mondo

Kesäisenä lauantaina Paimion parantolan pihamaalle valuu uteliasta yleisöä, ja ihmiset kiertelevät rakennusta kuvia ottaen. Opastetuilla sisätilakierroksilla näyttää olevan suorastaan tungosta.

Vanha tuberkuloosiparantola kiinnostaa edelleen ihmisiä, ja sitä tullaan katsomaan pitkien matkojen päästä. Rakennus valmistui vuonna 1933, ja se nosti aikoinaan Aino ja Alvar Aallon kansainväliseen kuuluisuuteen.

Sairaalatoiminta jatkui Paimiossa vuoteen 2015 asti, ja viime aikoina paikasta on alettu kehittää toden teolla matkailukohdetta. Parantolan pihapiirissä sijaitsevissa työntekijöiden asunnoissa on ollut jo aiemmin pienimuotoista majoitustoimintaa, ja kesän 2024 uutuutena myös päärakennukseen avattiin seitsemän huonetta yöpyjille.

Retriittihuoneiksi nimetyt askeettiset majoitukset ovat eräänlaisia prototyyppejä, joiden tarkoituksena on testata, millaista tulevaisuuden hotellitoiminta parantolassa voisi olla. Rakennukselle on kehitelty suuria tulevaisuudensuunnitelmia: siitä on tarkoitus tehdä uudenlainen paikka hyvinvointilomailuun. Päärakennukseen on esimerkiksi tarkoitus tulla yli sata majoitushuonetta ja sivurakennukseen saunoja.

Hanke on vielä suunnitelman asteella, mutta tänä kesänä ensimmäiset pääsevät jo testaamaan, miltä majoittuminen Paimion parantolassa tuntuu. Tarjolla on sekä yhden ja kahden hengen huoneita, joita voi varata viikonloppuisin syyskuun alkuun asti.

Retriittihuoneissa vanhan sairaalan puitteet kohtaavat tyylikkään designin.

Ensisilmäyksellä retriittihuone on omaperäisimpiä majoituksia suomessa. Entinen potilashuone on muutettu muutamilla sisustusesineillä designhenkiseksi majapaikaksi. Sänkyinä toimivat alkuperäiset metallirunkoiset sairaalasängyt, joissa on suomalaisen Villa ja Peite -yrityksen patjat ja vuodevaatteet.

Pöydillä on designlehtiä ja Verner Pantonin suunnittelema Flowerpot-valaisin. Seinällä roikkuu Paimion parantola -aiheinen juliste ja sängylle on levitetty Lapuan Kankureiden viltti.

Koska rakennus on vahvasti suojeltu, suuria muutostöitä ei ole mahdollista tehdä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että huoneisiin ei voi rakentaa omia kylpyhuoneita. Majoittujien käytössä onkin jaettu wc sekä suihkutilat käytävän päässä.

Designesineistä huolimatta varsinkin yleisissä tiloissa aistii, että ollaan entisessä sairaalassa. Kaappien ovissa näkyy edelleen ohjelappusia ja merkintöjä sairaala-ajoilta, samoin vesipisteet ja monet muut yksityiskohdat ovat sairaalamaisia.

Yöpöydälle on aseteltu Flowerpot-lamppu ja sängylle Lapuan Kankureiden viltti.

Vanhat potilassängyt ovat iloinen yllätys. Ne näyttävät kapeilta, kovilta ja korkeilta mutta ovat koekäytössä erinomaisia. Sänky painuu juuri sopivasti kuopalle ja muodostaa pienen ”pesän”, jossa on todella mukava nukkua. Asentoa ei yön aikana tarvitse vaihtaa, ja uni on syvää ja levollista.

Tätä edesauttaa myös paikan hiljaisuus. Kun parantola sulkeutuu päiväretkeläisiltä kello 18, talon saa melkeinpä itselleen. Muita majoittujia näkee harvakseltaan, ja ympäristössä on todella hiljaista. Jaettuihin wc- ja suihkutiloihinkaan ei tule ruuhkaa, kun majoitushuoneita on vain seitsemän.

Aamupala toimitetaan edellisenä iltana yhteistilassa olevaan jääkaappiin paperipussissa, josta löytyy täytetty sämpylä, mehua, jogurttia ja hedelmä. Kahvit täytyy keittää itse.

Parantolan kuvatuimpia kohteita on "paimionkeltainen" pääportaikko.

Tyyliä parantolaan tuo sisusesineiden lisäksi Aaltojen arkkitehtuuri, joka ihastuttaa vielä yli 90 vuotta paikan valmistumisen jälkeen. Rakennuksesta haluttiin tehdä parantava instrumentti, ja arkkitehdit hioivat jokaista yksityiskohtaa ihmisen hyvinvointi mielessään.

Tämä näkyy niin värimaailmassa kuin vaikkapa portaiden askelmien korkeudessa. Talo on myös ilo silmälle, ja puhelimen kamera räpsyy tuon tuosta. Paimiossa majoittuessa kannattaa osallistua opastetulle kierrokselle, jolla paikan hienoudet avautuvat. Sen jälkeen parantolaa tarkastelee uudella, ihastelevalle katseella.

Kierroksen aikana kerrotaan myös 1900-luvun alun tuberkuloosiepidemiasta, jonka hoitoon parantola alun perin syntyi. Vaikka tauti vaati aikoinaan vaati monen hengen, elämä täällä ei ollut pelkkää kärsimystä. Kuukausia kestäneiden hoitojaksojen aikana asukkaista muodostui tiivis yhteisö, ja he toimittivat muun muassa omaa lehteä sekä pitivät radiokanavaa. Oli elokuvanäytöksiä, kerhoja, kortinpeluuta ja retkiä läheiselle lummelammelle.

Parantolan kaupasta voi ostaa tuliaisiksi kirjoja, lehtiä ja designesineitä.

Nykypäivän ihminen saa Paimio-elämykseensä pientä luksuksen tunnetta ja hemmottelua asioimalla parantolan yhteydessä toimivassa Ravintola Toivossa, jossa voi nauttia muun muassa kahvilatuotteita, buffetlounasta ja juomia oluista viineihin.

Parasta antia ovat à la carte -listan herkut. Tarjolla on muutama alku-, pää- ja jälkiruoka, meidän vierailullamme muun muassa parsarisottoa, päivän kalaa ja jälkiruuaksi vaikkapa crème brûlée. Toivo näyttää hieman museon kahvilalta, mutta sen annokset ovat kuin paremmastakin ravintolasta. Palvelu on ystävällistä, ja viinilistalta löytyy huolella valittuja vaihtoehtoja.

Ravintolan ainoa miinus ovat aukioloajat. Se joutuu sulkemaan virallisesti kello 18, kun parantola menee kiinni päivävierailijoita. Täällä kannattaakin tähdätä aikaiseen iltaruokailuun, jotta pääsee maistelemaan Toivon herkkuja. Eikä ravintolasta lennä pihalle tasan kello kuusi, vaan tilatuista annoksista ja juomista voi nauttia rauhassa sen jälkeenkin.

Kesäisin Paimion parantolassa järjestetään taidenäyttelyitä. Kuvassa Eeva Lietosen maalauksia.

Kiva elämys on myös kiertely parantolaa ympäröivissä mäntymetsissä, jotka olivat suuri syy siihen, miksi rakennus aikoinaan tänne pystytettiin. Seudun hengitysilman uskottiin parantavan keuhkosairauksia. Matkailija voi kävellä vaikkapa vähän yli kaksi kilometriä pitkän Parantolan polun, jonka varrella olevissa opastauluissa kerrotaan paikan historiasta.

Lämpimänä kesäiltana on myös mukava istuskella parantolan takapihan pöytäryhmissä, paikan rauhaa ihastellessa. Eikä kannata unohtaa kesäaikaan avoinna olevia taidenäyttelyitä.

Askeettisista ja ajoittain koruttomista puitteista johtuen yöpymistä parantolassa ei voi suositella kaikkein mukavuudenhaluisimmille matkailijoille. Mutta rauhoittumista kaipaavalle arkkitehtuurin ja designin ystävälle se on kiva elämys. Jos jaksaa jättää puhelimen silmäilyn ja suorittamisen vähemmälle, vierailun jälkeen tuntee olleensa rentouttavassa retriitissä.

2 hengen majoitus retriittihuoneessa 195 euroa/yö, 1 hengen huone 175 euroa. Opastetuille parantolakierroksille mahtuu rajallinen määrä ihmisiä, ja niille kannattaa varata paikka etukäteen, paimiosanatorium.com

Seuraa Apu360:n WhatsApp-kanavaa

Koska jokaisella tarinalla on merkitystä.

Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirje tästä

Tulossa vain kiinnostavia, hauskoja ja tärkeitä viestejä.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt