Mitä hittoa teimme ennen älypuhelimia? Tästä syystä ennen ei ollut paremmin

Alkuperäisen englanninkielisen The Atlanticin jutun voit lukea tästä linkistä.

Vuonna 2000 hankin RIM 957:n, ensimmäisen BlackBerry-puhelimeni. Se vastaanotti reaaliajassa työsähköpostiini lähetettyjä viestejä. Sähköpostin saapuminen sai laitteen välkkymään ja surisemaan kuin hakulaite. Se surisi vähän väliä. Kun laite asetettiin juuri oikeaan asentoon työpöydälle, värähtely resonoi kiven ja puun läpi kuuluttaen koko huoneelle: sähköposti on saapunut!

Joskus voimme aistia tulevaisuuden varjon häilymässä nykyisyyden yllä – muodottomana, kylmänä, lovecraftilaisena. Juuri näin tapahtui BlackBerryn kanssa. Sen kyky ujuttaa digitaalisia tapahtumia tavalliseen maailmaan silloinkin, kun niitä ei kaivattu, käynnisti älypuhelimien aikakauden: ajan, jolloin olemme yhteydessä verkkoon aina ja kaikkialla. Mutta tuo aika ei ollut vielä koittanut. Tuohon aikaan uusi laite oli lähinnä johtajien käytössä, ja myös viranomaisten ja ihmisten, jotka pitivät itseään tärkeinä. (Minä kuuluin viimeksi mainittuihin; kehitin ohjelmistoja.) Työtoverini ja varsinkin vaimoni inhosivat ”CrackBerryä” ja sitä, miten takerruin siihen pakonomaisesti, kuin Klonkku sormukseensa.