Milloin kevät alkaa? Pälvi on sen takuuvarma merkki, jonka tuoksusta ei voi erehtyä
Kevättalvella ilmestyvät ensimmäiset pälvet etelän ja lounaan puoleisille rinteille ja metsänlaitoihin. Kun kevään ensimmäisistä pälvistä nousee sulan maan tuoksu, on kevät voiton puolella.
Maaliskuussa koittaa pälvien aika. Päivällä aurinko lämmittää, vaikka yöllä onkin pakkasta. Pieni paljastuma laajenee pälveksi auringon lämmittäessä tummaa maata.
Pälven olosuhteet vaihtelevat suuresti vuorokaudenaikojen ja säiden mukaan. Päivällä on mukavan lämmin, mutta yöllä voi olla useita asteita pakkasta. Jo varjon peittäessä pälven lämpö putoaa pakkasen puolelle.
Varhain saapuvat muuttolinnut viihtyvät pälvipaikoilla. Valkoinen lumi heijastaa suurimman osan auringon säteistä takaisin, mutta tummaan maahan ne imeytyvät ja lämmittävät. Lämpötila voi olla kymmenenkin astetta korkeampi kuin lumella. Pälvessä linnut myös sulautuvat maastoon paremmin kuin tasaisella lumipinnalla.
Saattaapa lintu löytää pälvestä suuhunpantavaa. Tarkkaan tutkien maasta löytyy siemeniä ja selkärangattomia. Monet linnut etsivät syötävää aktiivisesti kääntelemällä ja heittelemällä edellisvuoden lehtiä. Niiden alla talvehtii lukuisia hyönteisiä.
Kyyt nousevat pälville lämmittelemään jo varhain. Vaihtolämpöisenä kyy pysyy pälvellä lämpimänä ja notkeana, lumella se kangistuu. Jos pakkanen pääsee yllättämään sen lumelta, matkanteko tyssää kokonaan ja hengenlähtö on lähellä.
Kevään edetessä pälvet laajenevat. Lämpösäteily lisääntyy päivä päivältä ja lämpö pääsee tunkeutumaan syvemmälle maahan. Maa ei enää jäädy pakkasöinäkään ja pälven elämä alkaa vilkastua. Aurinkoisina päivinä pälvessä alkaa olla lähes kesäiset olot.
Kevään kukat ovat varautuneet nopeaan kasvuun valmistamalla kukka-aiheensa ja keräämällä vararavintoa jo edellisenä kesänä. Valon ja lämmön lisääntyessä kukat aukaisevat teriönsä nopeasti ja pääsevät hyötymään auringon säteistä puiden lehtien estämättä.
Kevätkasvien pitää selviytyä myös talven jäljiltä nälkäisistä kasvinsyöjistä. Hirville, hiirille, jäniksille ja myyrille kelpaa kaikki uusi vihreä. Monet kevätkasvit ovat kehittäneet myrkyllisiä torjunta-aineita, kuten kielo, vuokot, rentukka ja näsiä. Niitä ei ihmisenkään sovi maistella.
Pälvien kasvaessa ne lämmittävät myös yllään olevaa ilmaa ja lentotoiminta pääsee vauhtiin. Eräs ensimmäisiä on maanrajan varvikossa lumen alla aikuisena talvehtinut sitruunaperhonen, jonka lämpö saa nopeasti siivilleen.
Samoihin aikoihin lähtevät liikkeelle myös muut aikuistalvehtijat nokkosperhonen, herukkaperhonen, neitoperhonen ja suruvaippa. Yöllä perhoslajisto ja yksilörunsaus vielä kasvavat yöperhosten kiitäessä pajunkukalta toiselle.
Varhaisimmat kotelosta kuoriutuvat perhosetkin lähtevät liikkeelle. Yöperhosista saattaa päästä näkemään suurehkon kevätvillaselän, joka kuoriutuu lumen vielä täplittäessä maata.
