Fibromyalgiassa esiintyy kipuja eri puolilla kehoa sekä väsymystä ja muita oireita. Väestöstä noin 2–4 sadasta sairastaa sitä, mutta vain osalla oireet ovat niin voimakkaat, että tarvitaan lääkärin apua. Valtaosa potilaista on naisia. Tavallisimmin fibromyalgia todetaan 30–50 vuoden iässä.

Fibromyalgiapotilailla kivun kokeminen on poikkeavaa, mikä johtuu todennäköisesti keskushermoston häiriöstä. Sairauteen liittyy alentunut kipukynnys, jonka arvellaan liittyvän hermoston kipuratojen poikkeavaan toimintaan. Taudin määritelmään kuuluu, että kipua tuntuu molemmilla puolilla kehoa, sekä vyötärön ylä- että alapuolella.

Kivun paikka ja laatu voivat muuttua selittämättömästi. Kipu on usein kolottavaa, mutta tuntuu ajoittain repivänä, polttavana tai vihlovana. Sairauteen kuuluvat painoarat kohdat eri puolilla kehoa.

Sairauden perussyytä ei tunneta. Sen sijaan altistavia kuormitustekijöitä tunnetaan useita: krooniset kiputilat, heikkolaatuinen uni, ylipaino, vähäinen liikunta, henkinen stressi ja toivottomuus.

Melko usein kipu- ja uupumusoireet alkavat nopeasti. Oireiden taustalla on usein laukaisevia tekijöitä, esimerkiksi vakava sairastuminen, raskas työrupeama tai vaikea psyykkinen rasittuminen. Oireet voivat vaihdella ulkoisten tekijöiden, esimerkiksi säätilan, saunomisen tai stressin, vaikutuksesta.

Lisäksi voi esiintyä vaihtelevasti monia muita oireita, kuten turvotuksen tunnetta, puutumista ja pistelyä, päänsärkyä, vatsaoireita, sydänoireita, keskittymisvaikeutta ja masentuneisuutta.

Oireita voidaan vähentää huomattavasti liikunnalla, laihduttamalla ja parantamalla yöunta. Jos itsehoito ei tehoa riittävästi, voidaan käyttää masennuslääkkeisiin kuuluvaa amitriptyliiniä, jonka on todettu lievittävän fibromyalgian oireita. Myös uudemmat masennuslääkkeet saattavat auttaa.

Hankalassa fibromyalgiassa potilaalle laaditaan kuntoutusohjelma, johon kuuluu liikuntaa, rentoutusta, mahdollisesti psykoterapiaa ja tarvittaessa lääkehoitoa.

Lähde: Lääkärikirja Duodecim (2017).