Miljonääri antoi 250 000 euron lainan maalausta vastaan, sitten teos paljastui väärennökseksi – Tämän taulun historia on kuin agenttitarinasta
Taulu tunnetaan nimellä Myrskyävä meri. Sen historiaan liittyy väärennetyn taiteen kauppiaita, kolmen euron ”aitoustodistus”, pieleen mennyt elokuvahanke ja miljonäärirahoittaja. Mikä lopulta paljasti väärennöksen?
Meri myrskyää villeinä vaahtopäinä. Erään aallon harjalla, kaukana, liki horisontissa, keikkuu pieni purjealus. Sen mastoissa on kaksi punaista lippua. Maalausta reunustavat paksut kultaiset kehykset.
Taulu näyttää maallikon silmissä erittäin hienolta. Se on kehyksineen lähes puolitoista metriä leveä, ja korkeuttakin sillä on pitkälle toista metriä. Kun keskusrikospoliisin tutkintaryhmä takavarikoi taulun maaliskuussa 2013, sen siirtämiseen tarvittiin kaksi raavasta miestä.
Taulu tunnetaan nimellä Myrskyävä meri. Sen historia on kuin agenttitarinasta.
Maalauksessa on tunnetun venäläisen merimaalarin Ivan Aivazovskin signeeraus, ja sen on kerrottu olevan tämän tekemä. Taiteilija Aivazovski syntyi Feodosijassa Krimin niemimaalla vuonna 1817 ja kuoli vuonna 1900. Feodosijas on nykyisin Venäjän miehittämää aluetta. Aivazovski oli tuottelias taiteilija, joka käytti vaurauttaan kotikaupunkinsa kehittämiseen. Hänen on laskettu maalanneen noin 6 000 teosta elämänsä aikana
Myrskyävän meren aihe muistuttaa kovasti Aivazovskin yhden tärkeimmän teoksen, vuonna 1875 valmistuneen Myrsky Aian niemellä aihetta. Myrskyävä meri on kuitenkin väärennös.
Tämä juttu perustuu keskusrikospoliisin tutkiman laajan rikossarjan esitutkintapöytäkirjoihin ja pöytäkirjojen liitteisiin. Keskusrikospoliisi antoi tutkinnalle nimeksi Operaatio Fake. Jutun päätutkijana toimi hiljattain eläköitynyt rikosylikonstaapeli Kimmo Nokkonen.
Kuluneen kymmenen vuoden aikana keskusrikospoliisi on takavarikoinut noin 600 maalausta, jotka on todettu väärennetyksi Kansallisgallerian tutkimuksissa. Taidemarkkinoilla on yleisesti tiedossa Aivazovskin tuotantoon liittyvä erittäin suuri väärennösriski.
– Keskusrikospoliisi on takavarikoinut viimeisen kymmenen vuoden aikana kymmeniä Aivazovskin nimiin signeerattuja maalauksia. Kaikki takavarikoidut teokset ovat osoittautuneet Kansallisgallerian tutkimuksissa väärennetyiksi, Nokkonen sanoo.
Myrskyävä meri on yksi näistä väärennöksistä. Se liikkui Suomessa aitona Aivazovskin tauluna ja sai paikkansa niin huijareiden kuin taidetta ostavien miljonäärienkin seinillä.
Virolainen taidekauppias aloitti kaupanteon
Suomessa taulun tunnettu tarina alkaa vuonna 2005, jolloin virolainen Rein Töniste oli saanut sen kaupattavaksi. Hän tiesi, että teos oli väärennös.
Töniste oli tunnettu taidekauppias, joka toimi vuosikymmenten ajan Suomen väärennetyn taiteen markkinoilla. Hän asui Helsingissä ja myi suomalaisille väärennetyn taiteen kauppiaille lukuisia varsin korkealaatuisia taideväärennöksiä.
Töniste kuului siihen virolaiseen joukkoon, joka suojeli Raivo Roosnaa ja Alex Lepajoea, kun nämä tekivät vuonna huhtikuussa 1985 Suomen rikoshistoriaa ryöstämällä Tillanderin jalokiviliikkeen ja Käpylän HOP:n pankkikonttorin.
(Juttu jatkuu kuvien jälkeen.)
Vuonna 2015 Rein Töniste kertoi poliisin kuulusteluissa aloittaneensa väärennetyn taiteen myynnin jo vuonna 1967. Hän kuvasi ostaneensa kaikenlaista taidetta ainakin Pietarista, Länsi-Berliinistä, Ranskasta, Belgiasta ja Englannista.
Kuulustelija: Mihin seikkoihin olet kiinnittänyt huomiota taidehankinnoissa eli mitkä seikat ovat ratkaisseet hankintapäätöksen?
Töniste: Taiteilija, historia, laatu ja sitten taulun pitää olla myyvän näköinen. Eli silmällä pitää katsoa tauluja.
Kuulustelija: Onko sinulla ollut vakituisia hankintakanavia, joista olet hankkinut tai ottanut välitettäväksi taideteoksia?
Töniste: Aikoinaan Berliinissä oli joitakin vakiokontakteja. Muutoin ostin aika lailla vaihtelevasti eri paikoista. (Poliisin esitutkintapöytäkirja)
Töniste kertoi tehneensä lukuisia taidekauppoja Ivan Aivazovskin nimiin signeeratuilla maalauksilla 1970-luvulta lähtien, eikä hän uskonut, että yksikään tauluista olisi ollut aito.
Tönistellä oli taideväärennösten kauppaamisen kannalta kullanarvoinen kontakti. Hänen tuttaviinsa kuului Viron kansallisgallerian Eesti Kunstimuuseumin entinen yli-intendentti Mai Levin.
Levin kirjoitti uskottavia aitoustodistuksia Eesti Kunstmuuseumin lomakepohjalle. Myrskyävästä merestä hän totesi näin:
”Teos on taiteellisesti erittäin korkeata luokkaa, eikä anna edes pienintäkään mahdollisuutta epäilylle aitouden suhteen.”
– Tämän kaltaiset sanamuodot ja vakuuttelut ovat kokemukseni mukaan tyypillisiä juuri harhaanjohtaville ja kokonaan väärennetyille aitoustodistuksille, Kimmo Nokkonen sanoo.
Tästä ”aitoustodistuksesta” on veloitettu 50 Viron kruunua. Se vastaa noin kolmea euroa. Todistuksella taululle saatiin arvostetun ja tunnetun asiantuntijan lausunto, joka oli tärkeä osa tulevaa petosta silmällä pitäen.
”Arvotaulu” tarvitsi uskottavan taustatarinan
Taululle tarvittiin vielä uskottava provenienssi eli omistushistoria. Ilman uskottavaa taustatarinaa arvotaulua olisi melko hankala myydä.
Rein Töniste päätti itse kehittää taululle hienon tarinan. Hän laati asiakirjan, jossa kertoi olleensa tulkkina Pietarissa vuonna 1980, kun eräs henkilö oli myynyt Eremitaasin museon taidevarastosta suomalaiselle keräilijälle kolme isokokoista Ivan Aivazovskin maalausta. Yksi olisi ollut tämä myrskyävää merta kuvaava teos.
Tarina kuulostaa uskomattomalta, mutta ei täysin mahdottomalta, sillä Venäjän viranomaiset olivat kertoneet julkisuuteen 2000-luvun alussa museoissa tehdyistä inventaarioista, joissa museoista oli havaittu hävinneen mystisesti yli 160 000 erilaista esinettä.
Tönisten kannalta asiassa ei ollut huolta. Hän saattoi hyvin allekirjoittaa tällaisen lausunnon, sillä myyjä oli kuollut jo aikapäiviä sitten eikä keräilijän henkilöllisyys käynyt lausunnosta ilmi. Rikoskin oli tapahtunut 1980-luvulla Neuvostoliitossa, maassa, jota ei enää ollut. Lisäksi rikoksesta oli kulunut jo niin pitkä aika, että syyteoikeuskin oli varmuudella vanhentunut.
Varmuutta siitä, mistä Töniste oli oikeasti taulun saanut, ei koskaan saatu. Myöhemmissä kuulusteluissa hän väitti saaneensa sen eräältä jo edesmenneeltä väärennetyn taiteen välittäjältä. Poliisi ei löytänyt esitutkinnassa todistetta, joka olisi vahvistanut kertomusta.
(Juttu jatkuu kuvien jälkeen.)
Taulu siirtyi suomalaiselle liikemiehelle elokuvabisnekseen
Vuonna 2005 Rein Tönistellä oli käytössä Viroon rekisteröity yhtiö AS Maritre. Suomalainen taidekauppias Pekka Pirttiniemi teki samaan aikaan taidekauppoja Ocar Trade Oy:n nimissä. Tönisten yhtiö myi Myrskyävä meren Pirttiniemen yhtiölle 150 000 eurolla loppuvuonna 2005.
Kuitin mukaan kauppa on tehty samana päivänä, kun Töniste oli kirjoittanut taulun alkuperää koskevan lausunnon.
Näin väärennetty taulu siirtyi Pekka Pirttiniemelle, joka oli poliisin esitutkinnan mukaan yksi keskeisempiä väärennetyn taiteen välittäjiä Suomessa 2000-luvun alussa. Pirttiniemi siirtyi samoihin aikoihin elokuvatuottajaksi ilman mitään aiempaan kokemusta. Hän alkoi tehdä hindumytologiasta ammentavaa animaatioelokuvaa Kuningas Nalin tarinaa.
Helsingin Sanomat julkaisi Pirttiniemen elokuvahankkeesta laajan artikkelin joulukuussa 2012. Siinä kuvaillaan Pirttiniemen toimistoa, jonka ”seinällä on valtava merimaalaus, Aivazovskia”. Jutussa Pirttiniemi kertoo, että kyseessä on Suomen kansainvälisin elokuvahanke, jonka budjetti on 11,5 miljoonaa euroa. Hän kertoo maksavansa elokuvasta puolet yhtiöidensä pussista. Jutun mukaan ainakin Suomen elokuvasäätiö on uskonut hankkeeseen, sillä se on myöntänyt Kuningas Nalille 800 000 euron tuen.
Elokuva ei koskaan valmistunut, mutta Aivazovskin maalaamaksi väitetyn taulun tarina jatkui. Pirttiniemen toimiston seinällä oleva teos oli nimittäin pantattu 250 000 euron suuruisen lainan vakuudeksi. Lainan oli antanut Keski-Suomessa asuva miljonääri. Laina jäi maksamatta. Miljonääri oli kuitenkin jättänyt taulun Pirttiniemen haltuun, koska oli ollut tarkoitus, että tämä myy taulun ja maksaa velkansa pois.
Poliisi pääsi Myrskyävän meren ja useiden muiden väärennettyjen taulujen jäljille, kun miljonäärin isä otti yhteyttä poliisiin joulun alla 2012. Miljonäärin isä oli teollisuusneuvos ja myös intohimoinen taidekeräilijä.
Poliisin tutkimuksissa kävi ilmi, että teollisuusneuvokselle oli myyty koko 2000-luvun alun ajan väärennettyä taidetta useilla miljoonilla euroilla. Keskusrikospoliisi käynnisti Operaatio Faken, joka laajeni lopulta koskemaan useita muitakin asianomistajia.
Asiantuntija arvioi, ettei maalaustekniikka vastaa aitoa Aivazovskia
Elokuvahankkeen puuhamies Pirttiniemi ei myöskään mainitse Helsingin Sanomien jutussa, että toimiston seinällä ollut maalaus oli väärennös. Tunnettu venäläisen taiteen asiantuntija ja Tretjakovin gallerian maalaustaiteen osaston entinen johtaja Galina Tsurak oli nimittäin tutkinut Myrskyävän meren jo huhtikuussa 2010 ja todennut sen väärennökseksi.
Tsurak vieraili 2000-luvulla useita kertoja Operaatio Faken kohteena olevien taidekauppiaiden luona tekemässä myynnissä oleville teoksille aitoustutkimuksia. Tsurak tosin erehtyi antamaan useamman kerran aitoustodistuksen myös tauluille, jotka todettiin myöhemmin väärennetyiksi.
Tsurak toteaa lausunnossaan, ettei Myrskyävä meri -taululla ole taiteellista arvoa eikä se varmuudella ole Aivazovskin maalaama.
”Mikään tarkastetun teoksen yksityiskohdista ei vastaa Aivazovskin tapaa ja tekniikkaa maalata: aallonharjanteiden vaahdon Aivazovski toteuttaa siveltimen kärjellä, veden pinnalla pakenevat ja kohoavat aallot Aivazovski maalaa kevyin, nopein siveltimenvedoin. Tuntematon taiteilija ei ole pystynyt toteuttamaan näitä Aivazovskin maalausten tärkeitä yksityiskohtia.”
Maaliskuussa 2013 poliisi lähetti Myrskyävän meren Kansallisgallerian tutkimuksiin. Taulu todettiin näissäkin tutkimuksissa väärennetyksi. Poliisi toimitti Operaatio Faken esitutkintapöytäkirjat syyttäjille ja juttu eteni oikeuteen. Oikeudessa asiasta todisti Kansallisgallerian johtava konservaattori Kirsi Hiltunen.
Lopulta Helsingin hovioikeus totesi 26.2.2021 antamassa ja lainvoimaiseksi jääneessä tuomiossa, että taulu on väärennös.
Teoksesta oli löytynyt titaanivalkoista väriainetta, jota ei ollut käytössä Ivan Aivazovskin elinaikana. Lisäksi kadmiuminpunainen ja kobolttispektraali olivat tulleet Venäjän markkinoille vasta teoksen ilmoitetun valmistumisajankohdan jälkeen. Tutkimusten mukaan taitelijan signeeraus oli tehty halkeilleen maalikerroksen päälle.
”Hovioikeus katsoo Hiltusen kertoman ja Tsurakin lausunnon perusteella näytetyksi, että kyseinen Aivazovskin nimellä signeerattu teos on väärennös”, tuomiossa todettiin.
Rein Töniste kuoli ennen Helsingin hovioikeuden pääkäsittelyä. Vuonna 2018 Helsingin käräjäoikeus oli tuominnut Tönisten useista väärennetyn taiteen kauppaan liittyneistä rikoksista yhden vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen.
Pekka Pirttiniemi vapautui syytteistä tämän Aivazovskin nimiin signeeratun maalauksen osalta. Helsingin hovioikeus katsoi, että teokseen liitetyn Eesti Kunstimuuseumin yli-intendentin Mai Levinin lausunnon perusteella Pirttiniemi on voinut pitää maalausta aitona. Hovioikeus tuomitsi kuitenkin Pirttiniemen muista taidekauppaan liittyvistä rikoksista yhden vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen.
Kuka sitten maalasi Myrskyävän meren? Se on jäänyt mysteeriksi. Teoksen on kuitenkin arveltu olevan opinnäytetyö, koska kautta aikain kuvataiteilijoiden koulutukseen on kuulunut tunnettujen maalareiden kopiointi.
Väärennettyjä Aivazovskin nimellä signeerattuja tauluja on tällä hetkellä esillä Poliisimuseon näyttelyssä Väritetty totuus – Taiderikoksia Suomessa. Myrskyävä meri ei kuitenkaan päätynyt mukaan näyttelyyn, vaan se on esillä Poliisiammattikorkeakoulun aulan vitriinissä. Sieltä muiden väärennösten takaa pilkottaa merta kyntävä purjealus punaisine lippuineen.
Väritetty totuus – Taiderikoksia Suomessa -näyttely on esillä Poliisimuseossa Tampereella 16.12.2023 asti.
Satoja väärennettyjä tauluja
Suomessa on väärennetty taidetta ammattimaisesti ainakin sadan vuoden ajan. Suomen taidemarkkinoilla liikkuu tälläkin hetkellä lukuisia hyvin tai vähemmän hyvin tehtyjä väärennöksiä, joista osa on saattanut olla saman suvun hallussa jo vuosikymmeniä.
Suomen johtavana taiderikostutkijana toiminut rikosylikonstaapeli Kimmo Nokkonen on nähnyt tapauksia, jossa aitona pidetyistä tauluista on maksettu perintöverot mutta kun tauluja on yritetty myydä eteenpäin, ne ovatkin paljastuneet väärennetyiksi.
– Perillisten välille voi syntyä tuollaisessa tapauksessa ymmärrettävästi riita, jos toinen on saanut esimerkiksi perinnöksi asunnon ja toinen väärennetyn taulun, Nokkonen kertoo.
Poliisilla ei ole erillistä yksikköä taiderikosten tutkimista varten. Yleensä rikoksen tutkii poliisilaitos, jonka alueella epäilty rikos on tapahtunut.
Jos epäilee arvotaulua väärennökseksi, voi olla yhteydessä Kansallisgalleriaan tai luotettavaan huutokauppaan, kertoa aitousepäilyistä ja kysyä, onko heillä mahdollisuutta arvioida teosta.
Poliisi tutkii asiaa vain, jos siihen liittyy rikos, esimerkiksi petos. Väärennetty teos pitää luovuttaa poliisille.
Lähde: Poliisimuseo
Rikoskirjeenvaihtajalta
- Nico surmattiin raa’asti sellissä – Äiti ihmettelee, miten vankilassa voidaan kiduttaa vankia kaksi päivää ilman, että kukaan huomaa mitään
- Soittaja esittäytyi poliisiksi, mutta puhelun lopuksi uhri oli menettänyt rahansa – Kuuntele, miltä huijauspuhelu kuulostaa
- Helena menetti huijarille yli 60 000 euroa – Kaikki alkoi, kun hän sai kohteliaan viestin öljynporauslautalta
