Miksi paraurheilijoille ei uskalleta antaa kritiikkiä, vaikka he itse sitä toivovat?
Jos paraurheilua halutaan todella arvostaa, sitä pidetään huippu-urheiluna ja siihen kuuluu myös esimerkiksi Leo-Pekka Tähden peräänkuuluttama kritiikki. Kyse ei paraurheilun kohdalla ole kuitenkaan edes siitä, että rima on liian matalalla – vaan siitä, että rimaa ei ole ollenkaan.
Hienoa voittaa tuollanen Suomessa hyvin arvostettu palkinto. Mä oon aina tehnyt sitä, mitä mä oon halunnut ja voinut tehdä, ja oon tehnyt sitä ammatikseni.
Näin kommentoi Leo-Pekka Tähti vuonna 2017, voitettuaan juuri Vuoden urheilija -palkinnon. Viimeistään tuossa hetkessä oli koko kansalle selvää, että myös paraurheilu pitää sisällään huippu-urheilijoita.
Huippu-urheilijoille opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myöntää vuosittain urheilija apurahoja, turvatakseen urheilijan taloutta. Tänä vuonna apurahaa jaettiin 169 kesälajien urheilijalle, jotta heillä on mahdollisuus ammattimaiselle tai päätoimiselle valmentautumiselle. Suurimman 20 000 euron apurahan sai 20 urheilijaa, joista 12 on yleisurheilijoita.
Suurimman apurahan saivat muun muassa Wilma Murto, Lassi Etelätalo, sekä Silja Kosonen, jotka eivät Pariisin olympialaisista mitalia Suomeen pystyneet tuomaan. Kritiikki suomalaista urheilua koskien räjähti mediassa.
Kahdentoista yleisurheilijan joukossa, 20 000 euron apurahan saivat myös viisi paraurheilijaa: Leo-Pekka Tähti, Amanda Kotaja, Toni Piispanen, Teijo Kööpikkä, sekä Marjaana Heikkinen.
Toni Piispanen kelasi paralympialaisten miesten 200 metrin pyörätuolikelauksen T51-luokan finaalissa hopealle ajalla 38,55. Suomalainen urheilumedia oli innoissaan: Suomen mitalitili Pariisissa vihdoinkin auki, hienoa Toni.
Mitali on aina mitali, mutta Piispasen kohdalla aikamoinen pettymys on mitalin väri. Kisaennätys paralympialaisissa T51-luokassa 200 metrillä on 36,81, jonka kelasi Piispanen Tokiossa voitettuaan kultaa. Piispasen tekemä maailmanennätys matkalla on 36,35.
20 000 euroa apurahaa saava huippu-urheilija jää 200 metrin matkalla yli kaksi sekuntia ennätyksestään. Suomessa se uutisoidaan hienona asiana. Kuinka paljon näitä urheilijoita aliarvioidaan? Hienoa on toki ollut Piispasen toipuminen kevään rajusta loukkaantumisesta, mutta tuloksellisesti suoritus jäi kauaksi urheilijan huipputasosta.
Pyörätuolikelauksen T54-luokan 100 metriä on paraurheilun kuninkuuslaji. Siinä kilpaillaan, kuka on maailman nopein ratakelaaja ja menestyä voi vain ammattilaiset.
Huipputuloksessa jokaisen työnnön, eli lyönnin, on osuttava kohdalleen ja välineiden yksityiskohdat ovat tarkkaan harkittuja. Leo-Pekka Tähti ja Amanda Kotaja kilpailevat molemmat tässä luokassa ja molemmat urheilijat saivat Pariisissa pronssia kyseiseltä matkalta.
Leo-Pekka Tähti voitti pronssia! kertoo suomalaisen urheilun vallan vahtikoira.
Tähti on viisinkertainen paralympiavoittaja, neljä mitaleista on juuri 100 metrin matkalta. Hän on myös matkan hallitseva maailmanmestari. Jos Tähti olisi ollut siinä kunnossa missä hän muutama kuukausi sitten MM-kisoissa oli, mahdollisuudet kuudenteen paralympiakultaan olisivat olleet realistiset. Jokin valmistautumisessa petti, huippunopeus oli vain varjo entisestä ja Tähti hävisi pronssia.
Amanda Kotaja lähti ennakkosuosikkina naisten 100 metrin finaaliin, maailman ranking-ykkösenä. Kotajan ennätys on viime vuonna kelattu 15,36. Kotaja on kertonut lähteneensä Pariisiin hakemaan kultaa. Kulta irtosi ajalla 15,50 ja Kotajan pronssiaika oli 15,77.
Tähti ja Kotaja ovat huippu-urheilijoita, joiden valmistautuminen H-hetkeen ei syystä tai toisesta onnistunut. Mitali on kiva, mutta heidän tasonsa on korkeampi, mitä he Pariisissa pystyivät esittämään, ainakin Kotajan. Tähdellä voi iän tuomat palautumisen haasteet jo näkyä suorituksessa.
”He ovat urheilijoina ansainneet myös kriittisen arvioinnin. Miksi emme sitä heille anna?”
Julkisesti näitä suorituksia on kuitenkin kritisoinut vain kaksi ihmistä: Tähti ja Kotaja itse.
Tähti kertoi haastattelussa, ettei se ihan nappiin mennyt. Kotaja oli kisansa jälkeen pettynyt ja kyynelissä. Hän kertoi tulleensa hakemaan kultaa ja sitä ei tullut. Nämä urheilijat tietävät tasonsa ja heidän hyvyytensä on monien vuosien kovan työn tulosta. He ovat urheilijoina ansainneet myös kriittisen arvioinnin. Miksi emme sitä heille anna?
Elääkö kritiikin mukana pelko leimatuksi tulemisesta, sydämettömyydestä ja syrjinnästä?
Eikö epäoikeudenmukaisempaa ole se, ettei näitä urheilijoita käsitellä tasavertaisesti? Kun ammattiurheilija ei tärkeimmissä kisoissaan pääse omalle tasolleen ja se uutisoidaan myönteisenä tuloksena, voi vain kuvitella kuinka vähättelevältä se näistä urheilijoista tuntuu. Ja jos tämä hyssyttely jatkuu, Suomi putoaa kelkasta. Kilpailu on tässä lajissa jo niin kovaa ja mukaan on tullut paljon uusia maita, jotka panostavat paraurheiluun.
Paraurheilun näkyvyys ja arvostus on hienosti kasvanut viime vuosina ja vuosikymmeninä. Mutta yhdenvertaisuuden toteutumiseen kilpaurheilussa on vielä matkaa.
Leo-Pekka Tähti on saanut keskittyä täysipäiväisesti uraansa 20 vuoden ajan ja on tehnyt sen näyttävästi maailman parhaana pyörätuolikelaajana. Hän on kertonut kokevansa olevansa etuoikeutettu saadessaan tehdä ammatikseen sitä, mitä hän kaikkein mieluiten tekee. Hän on huippu-urheilija, joka on toiminut roolimallina eri ikäisille ihmisille, niin monella eri tavalla, pitkän uransa aikana.
Hänen toiveensa STT:n haastattelussa oli seuraava:
– Toivon näkyvyyden lisäksi puhdasta huippu-urheilunäkökulmaa mediassa. Sitä, että katsottaisiin paralympialaisiakin kriittisesti. Ollaan aika arkoja kritisoimaan paraurheilijoita, jos kisat menee penkin alle. Vammattomien puolella se ruoska taas heiluu aika armottomasti, Tähti totesi.
Tästä nousee kaikille urheilijoille muistutus siitä, että median kritiikki ei ehkä olekaan aina negatiivinen asia. Se on kunnianosoitus, että urheilija on tehnyt jotakin niin hyvin, että hänen tuloksistaan ylipäätään kirjoitetaan ja niitä pidetään merkityksellisinä.
Olisiko nyt aika antaa ansaittu arvostus myös paraurheilijoille ja syventyä lajeihin, jotta niitä ylipäätään edes pystytään tarkastelemaan ihan niin kuin mitä tahansa urheilua?
Korjaus 8. syyskuuta kello 11.43: Jutussa väitettiin virheellisesti Leo-Pekka Tähden antaneen kommenttinsa Helsingin Sanomien haastattelussa. Tähti on antanut kommenttinsa STT:lle.
