Miesten napit ovat oikealla ja naisten vasemmalla – Nykyään siinä ei ole järkeä, mutta ehkä joskus oli
Milloin ja miksi miesten ja naisten napituksista tuli toisilleen vastakkainen? Apu360 on Jännän äärellä ja vastaa tähänkin kysymykseen.
Miksi ihmeessä miesten paidassa ja takissa napit ovat oikeassa liepeessä ja naisten vastaavissa vaatekappaleissa vasemmassa?
Kysymykseen on yllättävän vaikea saada vastausta, kun ottaa huomioon, että vähän jokaisella on omakohtainen näppituntuma asiasta.
Menneisyydestä tätäkin asiaa on lähdettävä selvittämään, eikä aivan läheltä. Nappi on nimittäin vanha juttu.
Alun perin nappi vaikuttaa olleen ensi sijassa koriste, ei kiinnitysväline. Tuhansia vuosia vanhoja koristenappeja on löytynyt Indus-joen laaksosta, Skotlannista ja Kiinasta.
Suomessa nappeja ei juuri käytetty vielä rautakauden lopulla, eli noin tuhat vuotta sitten, kertoo Krista M. Wright, tutkijatohtori Helsingin yliopistosta. Tuhannen vuoden takaiset esisuomalaiset kiinnittivät asunsa soljilla ja nauha- ja nahkavöillä.
Poikkeus olivat ylimysten hihansuut. Mahtimiesten hihoissa kimaltelivat kullatut hakasnapit. Niiden komea kupu näkyi ulospäin, mutta kankaan alapuolella oli piilossa hakaslevy, joka toiseen vastaavaan levyyn.
Vähän kuin neppari, mutta hienompi.
Wright kertoo, että Suomesta tällaisia hakasnappeja on löytynyt ylimyshaudoista ehkä tusinan verran. Lisäksi muinaisia nappilöytöjä on – kirjaimellisesti – kourallinen. Itä-Suomesta on löydetty kaksi mahdollista nappia, luisia molemmat, vuoden 1100 tienoilta. Länsi-Suomesta taas muutama mahdollinen tinanapin jäänne. Nämä voisivat olla peräisin miehen takista.
Takavuosisatoina rahvas teki vaatteensa yleensä itse. Se ohjasi melko väljiin ja yksinkertaisiin vaatteisiin, sillä mitä vartalonmyötäisempää vaatetta tehdään, sitä vaikeampaa valmistaminen on. Sama pätee nappikiinnityksiin.
Tavallisen kansan elämä oli siis melko vähänappista.
Siksikin napeilla oli mahdollista osoittaa, että täältä muuten löytyy rahaa ja valtaa. Keskiajalla nappeja alkoikin esiintyä ainakin varakkaiden vaatteissa. Ja joskus noihin aikoihin luultavasti jo syntyi jako miesten ja naisten napitukseen, arvelee arkeologi Wright.
Selkeää syytä sukupuolia noudattelevalla nappijaolle ei ole löytynyt.
Vahva oletus on, että miesten napitus tulisi sotilaselämän vaatimuksista. Suurin osa ihmisistä on oikeakätisiä. Oikeakätisen on helpompi vetää ase vasemmalta sivulta, jos takin vasemman liepeen voi nostaa näppärästi tieltä. Näinhän on asia, jos vasen lieve on päällä ja oikea, napillinen lieve alla.
Asesyyllä on yritetty ratkoa jo aiempaa pukeutumisarvoitusta, eli sitä, kummalla olkapäällä rautakaudella on pidetty viitan solkea. Se vaikuttaa siihen, miten viitan avoin kohta sijoittuu. Avoimesta kohdasta miekan saa helposti esille, miksei lyhyemmänkin teräaseen.
Kovin laajaa kansanryhmää aseiden näppärä esiin saaminen tuskin on sotakenttien ulkopuolella koskenut, ja miekka oli pitkään ylemmän luokan miesten ase. Lisäksi piirroksissa ja maalauksissa sotilaiden miekka tai pistooli on vyötetty takin päälle, niin kuin järkevimmältä tuntuukin.
Ehkä tärkeämpi sotilaselämän vaikutus onkin, että yläluokkaisetkin miehet saattoivat joutua karuissa kenttäoloissa napittamaan paitansa ja takkinsa itse. Tämäkin ehkä ohjasi napituksen puolen sellaiseksi, että siitä oikeakätinen selviää yksinkin helposti, kenties jopa aatelinenkin.
Oikeakätisyyden tuloa taistelukentiltä dressmaneihin puoltaa sekin, että sotilaiden pukeutuminen on vaikuttanut miesten muotiin paljon. Esimerkiksi nykyinen kolmiosainen miesten puku – housut, liivi, takki – muotoutui 1800-luvun mittaan Napoleonin ajan univormuista.
Entä naiset? Yhdeksi syyksi on ehdoteltu sitä, että oikeakätisen olisi helpompi imettää, kun paidan napit ovat vasemmalla. Mutta kuten moni ei-imettänytkin tietää, rintaa kannattaa vaihtaa välillä.
Syy naisten napitukseenkin saattaa tulla keskiajalta, Krista M. Wright kertoo. Nappeja siis käytti yläluokka ja vallasnaisen puki yleensä joku muu kuin nainen itse. Toista pukiessa oikeakätisen onkin helpompi napittaa vasempaan liepeeseen ommeltu napitus.
Napituksen arvoitus tuskin ratkeaa täysin. Kyseessä on eräänlainen tyylifossiili, joka vaikuttaa päivittäin ainakin satojen miljoonien ihmisten elämään.
Ehkä joskus tulevaisuudessa paitoja ja takkeja ei myydäkään enää naisten ja miesten napituksilla, vaan vasen- ja oikeakätisille.
Jutun lähteinä lisäksi: Yliopistonopettaja Arja Turunen, Jyväskylän yliopisto, Britannica: button, Esquire: The Epic History of Military Style
Mikä sinua askarruttaa? Mihin jännään kysymykseen tarvitset vastauksen? Laita sähköpostia osoitteeseen sammeli.heikkinen@a-lehdet.fi ja yritämme auttaa.
