Linnun pesää suojaa laki – Miksi metsää hakataan miljoonia kuutioita parhaaseen pesimäaikaan?

Jos mustarastas tekee pesänsä polkupyörän koriin, sillä pyörällä ei ajeta sen puolentoista tai parin kuukauden aikana, jotka rastas muniaan hautoo ja poikasiaan hoivaa.

Mustarastaan pesäpyörä merkitään paperilapulla ja sen ympärillä liikutaan melkein hengittämättä. Kun poikaset lähtevät liikkeelle, tuntuu kuin ne olisivat omia.

Laki turvaa mustarastaan pesimärauhan. Paitsi jos rastas sattuu pesimään metsän puolelle, viidenkymmenen metrin päähän polkupyörästä. Koko metsä voidaan hakata kesällä, lintujen pesimäaikaan.

Suomessa lintujen pesät ovat rauhoitettuja eikä pesintää saa häiritä. Tämän takaavat luonnonsuojelulaki ja EU:n lintudirektiivi.

Siitä huolimatta Suomen metsiä on hakattu touko–heinäkuussa viime vuosina keskimäärin kymmenen miljoonaa kuutiota joka kesä. Lintujen parhaaseen pesimäaikaan. Pelkästään viime vuoden kesäkuussa Suomen metsistä kaadettiin teollisuuden käyttöön puuta noin neljä miljoonaa kuutiota.

Puiden mukana kaatuu väistämättä lintujen ja muiden eläinten pesiä. Meteli häiritsee pesintöjä hakkuualuetta laajemmin.

Miten paljon poikasia kesähakkuissa kuolee? Varmaa vastausta ei tiedä kukaan, sillä asiaa on tutkittu vähän.

Ainoa lukuarvio on ilmeisesti peräisin vuoden 1999 opinnäytetyöstä, jossa arvioidaan, että vuosina 1988–1997 touko–heinäkuussa tehdyissä hakkuissa tuhoutui keskimäärin 35 000 lintujen pesintää vuodessa.

Lintujärjestö Birdlife arvioi, että nykyään pesiä voi tuhoutua enemmän, sillä kesähakkuitakin tehdään enemmän kuin takavuosikymmeninä.

Toisaalta kesähakkuiden tekijöille on nyt selvästi enemmän ohjeistusta kuin aiemmin. Esimerkiksi puunhankinnan kehittämisyhtiö Metsäteho on laatinut opastuksen siihen, missä hakkuita kannattaa kesäisin tehdä, jotta vahingot linnuille jäävät mahdollisimman pieniksi.

Myös metsäyhtiöt ovat itse rajoittaneet hakkuita rehevimmissä metsissä lintujen pesimäaikoina.

Laajat kesähakkuut tappavat linnunpoikasia ja häiritsevät pesiviä lintuja. Luonnonsuojelulaissa ei ole mitään sellaista poikkeusta, joka oikeuttaisi tällaisen toiminnan.

Suomessa kansallista ja EU-lainsäädäntöä tulkitaan kuitenkin niin, että jos kyse ei ole tahallisesta tuhoamisesta tai häirinnästä, ja pesätuhoja yritetään välttää, kesähakkuita voidaan jatkaa. Kesähakkuiden ei myöskään katsota merkittävästi vaarantavan lintukantoja.

Tämä näkemys on parhaillaan puntarissa EU-tuomioistuimessa. Viro on pyytänyt kesähakkuista ja lintujen pesinnästä ratkaisua, joka voi vaikuttaa myös Suomen tulkintaan pesimärauhasta. Päätös voi tulla syksyn aikana.

Miksi metsää pitää hakata myös pesimäaikaan? Rahan takia.

Puutavaraa voisi ostaa teollisuuden varastoon muina vuodenaikoina, mutta se lisäisi kustannuksia. Vuosituhannen alussa asetettu kesähakkuutyöryhmä arvioi, että varastointi lisäisi puunkorjuun kustannuksia jopa kymmenellä prosentilla.

Ja jos suomalaisen puun käyttö ja siten myös metsien kaataminen halutaan pitää nykyisellä tasolla, puuta pitäisi kaataa nykyistä enemmän muina kuin kesäkuukausina.

Kesähakkuiden kieltoa on vaadittu silloin tällöin. Vaatimukset eivät ole johtaneet mihinkään. Tuskinpa lähivuosina johtavatkaan. Hallitus kertoi juuri ennen kesäkuun puoliväliä suojelupaketista, jolla se aikoo lunastaa lupauksensa valtionmaiden vanhojen metsien suojelusta.

Siinä vanhojen metsien määritelmä on viritetty niin korkealle, ettei suojeltavia metsiä juuri löydy kuin satukirjojen sivuilta.

Jos luonnon suojelun lähtökohtana on suojella niin vähän luontoa kuin mahdollista ja jättää mahdollisimman paljon talouskäyttöön, linnunpoikasten henki tuskin paljon painaa.