Koronapandemia ja Sanna Marin löivät alkutahdit KAJ’n Ruotsin valloitukselle: ”Se kumosi kaikki oletukset, mitä ruotsalaisilla oli Suomesta”
Suomesta tuli ensin Ruotsissa cool ja sitten KAJ räjäytti pankin Melodifestivalenissa. Ruotsinsuomalaisten äänenä toimivan Sveriges Radio Finskan kanavapäällikkö Helena Huhta Hermans on nähnyt merkittävän muutoksen siinä, miten Suomeen jo Ruotsissa suhtaudutaan.
Ruotsinsuomalaisten äänenä toimivan Sveriges Radio Finskan kanavapäällikkö Helena Huhta Hermans oli toissa viikonloppuna lastensa kautta Tukholman suurimman voimisteluseuran kevätjuhlissa – ja sielläkin pärähti soimaan KAJ’n Bara bada bastu.
– Kaikki lapset ja tanssijat lauloivat KAJ’n tähtiin, Huhta Hermans kertoo.
Lasten innostaminen on ollut osa vöyriläisen huumoriryhmän Ruotsin valloittamisen taitavuutta. Huhta Hermans alleviivaa, miten tärkeitä lapsiperheet Ruotsin ”euroviisukarsinnoissa” Melodifestivalenissa menestymiselle ovat.
Lapsiin vetoavan tarttuvan poljennon lisäksi on suomalaisyhtyeen Ruotsin euroviisuhittiin koodattu paljon pieniä yksittäisiä viittauksia, jotka avautuvat paremmin ruotsalaisin kuin suomalaisin korvin.
Tavoitteena kun oli osua KAJ’n perinteisen suomenruotsalaisen yleisön sijaan ruotsalaisten hermoon.
– Nyt oli yhtäkkiä isompi yleisö ja tavoitteena saada koko Ruotsi mukaan. Ihan tavallinen tallaaja Ruotsista, joka ei tiedä suomenruotsalaisuudesta mitään, Huhta Hermans miettii.
Kappaleesta löytyy palanen suomen kielen ja suomalaisuuden historiaa Ruotsissa lähtien toki länsinaapurissamme suureen asemaan päässeestä Arja Saijonmaasta.
Sen lisäksi laulussa on hauskasti niitä suomenkielisiä ilmaisuja, joita ruotsalaiset aina toistelevat suomesta osaavansa; ”yksi, kaksi, kolme”, ”sauna”, ”perkele” ja tietenkin myös ”ei saa peittää”, joka on ruotsalaisille tuttu varoitusteksti lämpöpattereista.
– Ne ovat ne fraasit, jotka jokainen ruotsalainen tietää, Huhta Hermans sanoo.
Menestyksekkäänä lopputuloksena oli 4,3 miljoonaa ääntä Melodifestivalenin finaalissa ja kunniatehtävä Ruotsin viisuedustajana.
Tukholmasta käsin toimitettava Sveriges Radio Finska toimii mielenkiintoisesti kahden maan ja kulttuurin rajapinnassa. Sen kohderyhmää ovat ennen kaikkea Ruotsissa asuvat suomalaistaustaiset, joita on laskettu olevan yli 700 000.
Aikaisemmin Sisuradiona tunnettu Sveriges Radio Finska toimii nimensä mukaisesti Ruotsin radion suomenkielisenä toimituksena, vaikka mukaan mahtuu myös ruotsinkielistä uutis- ja dokumenttisisältöä.
Ruotsinsuomalaiset muodostavat jo hyvin kirjavan joukon eri-ikäisiä ja erilaisten taustan omaavia ihmisiä, mutta se, mikä heitä tuntuu Huhta Hermansin mukaan nyt yhdistävän, on KAJ-innostus.
– Kaikki ,mikä liittyy KAJ’hin, menee kuin kuumille kiville, hän kertoo.
Huumorikolmikon paraatimarssi miljoonien ruotsalaissilmien eteen on tarjonnut ruotsinsuomalaiselle toimitukselle paljon käsiteltävää muun muassa kielestä ja identiteetistä. Yhtye on myös ollut useampaan kertaan vieraana radiokanavalla.
Sveriges Radio Finska sattui jopa olemaan ensimmäinen Ruotsissa toimiva media, joka nosti esiin sen, että KAJ:n kappaleen kielenä oli poikkeuksellisesti ruotsi, ainoana Melodifestivalenin finalistina.
Kilpailun artistit pyrkivät usein hanakasti kansainvälisille markkinoille, jolloin englanti on asemoitunut kisailukieleksi. Poikkeuksen kaavaan toikin sitten ruotsinkielinen yhtye Suomesta.
– Se aiheutti tosi paljon keskustelua ja sellaista ahaa, että tähän meillä on menty. Se myös johti siihen, että katse kääntyi Suomeen. Miten on mahdollista, että Suomesta tulee ruotsinkielinen Melodifestivalenin edustaja, Huhta Hermans kertoo.
Moni asia KAJ:n tarinassa yllätti. Sliipattujen maailmalle pyrkineiden ruotsalaisartistien porukan sijaan löytyi voittajaksi suomalainen huumoriryhmä.
Olisiko KAJ-ilmiö voinut toteutua Ruotsissa jo paljon aiemminkin, jo vaikka 15 vuotta takaperin, jos joku olisi vain kokeillut osallistua Melodifestivaleniin tällä tavalla? Vai onko ruotsalainen asenneilmasto muuttunut vasta hiljattain, jonka myötä tie oli vasta nyt auki Suomesta tulevalle Bara bada bastun kaltaiselle kappaleelle?
Huhta Hermansilla on siihen selkeä vastaus. Ei, tätä ei olisi voitu nähdä vielä 15 vuotta sitten, eikä todennäköisesti edes viisi vuotta takaperin.
”Ruotsin tietoisuus ja asenne Suomea kohtaan on muuttunut aika suurestikin. Väitän, että viimeisen viiden vuoden aikana.”
Huhta Hermansin mukaan muutos alkoi koronapandemiasta. Ruotsalaiset ihmettelivät, miten hyvin Suomi oli varautunut poikkeustilanteeseen. Silloinen pääministeri Sanna Marinkin herätti positiivista huomiota Ruotsissa.
– Hän kiinnosti ruotsalaisia äärimmäisen paljon. Maailman nuorin pääministeri, joka oli nainen ja jolla oli tämä ministeriviisikko. Se kumosi kaikki oletukset ja ajatukset, mitä ruotsalaisilla oli Suomesta, ja suomalaisista politiikoista ja näkyvistä henkilöistä.
Nato-prosessissakin Suomi otti Ruotsia tehokkaammin ohjat käsiinsä.
– Silloin oli kirjoituksia, että nyt pikkuveljestä on tullut isoveli.
Kulttuurin puolella tarjosi massat liikkeelle saanut, ruotsalaista Loreenia vastaan kisannut Käärijä jatkumoa Suomi-kuvan muutokseen.
Kaikki edellä mainittu oli Huhta Hermansin mukaan pedannut KAJ’lle otollista asemaa tyhjentää pöytä Melodifestivalenilla.
– Plus maailmantilanne. On kriisiä, sotaa ja epävarmuutta, ja sitten tulee tällainen kaikkia yhdistävä kappale, joka saa ihmiset nousemaan ylös ja tanssimaan, hän näkee.
KAJ’n luoman huuman vaikutus on ollut Huhta Hermansin mukaan merkittävä. Se on entisestään avannut ruotsalaisten silmiä Suomesta ja suomalaisuudesta.
– Ruotsissa on ollut hyvin vähän tietoa siitä, että Suomi on kaksikielinen maa ja että siellä on vähemmistö, joka puhuu ruotsia äidinkielenään. Tai että suomenruotsalaisia murteita on kymmeniä ja kymmeniä. Sekin on ihan uutta informaatioita lukuisille ruotsalaisille, Huhta Hermans kertoo.
Ruotsinsuomalaisten keskuudessa on menestys puolestaan herättänyt hänen mukaansa erilaista positiivista keskustelua kielestä ja identiteetistä. Sveriges Radio Finskakin on jo järjestänyt aiheesta monenlaisia paneelikeskusteluja.
KAJ on ennen kaikkea tuonut erilaisia kansanryhmiä yhteen.
– Ruotsinsuomalaiset Ruotsissa ja suomenruotsalaiset Suomessa ovat kokeneet, että olemme yhdessä ylpeitä näistä pojista, Huhta Hermans miettii.
”Samalla Suomen ja Ruotsin valtaväestöt ovat kokeneet, että meidän yhteiset pojat lähetetään Eurooppaan.”
Aiemmin mainittuun noin viiden vuoden aikaikkunaan on mahtunut paljon muutoksia myös ruotsinsuomalaisten suhtautumisessa juuriinsa.
Huhta Hermans, 39, on itse lähtöisin Vaasasta. Hän kasvoi suomenkielisessä perheessä ja muutti 20-vuotiaana opiskelemaan Ruotsin Uppsalaan. Hän on nyt siis itse ensimmäisen polven ruotsinsuomalainen, kun taas hänen lapsensa edustavat toista polvea.
Kovaa tehdastyötä tekemään tulleet ja betonilähiöissä asuneet 1960- ja 1970-luvun suomalaismaahanmuuttajat edustavat enää ruotsinsuomalaisten vähemmistöä. Heidän lapsensa ovat jo noin viisikymppisiä ja lapsenlapsensa kolmikymppisiä. Nuoremmille polville ei ole enää ollut tarjolla yhtä paljon suomenkielistä opetusta kuin vielä 1980-luvulla.
”Aika moni ymmärtää suomea, mutta tosi moni on kadottanut kielensä.”
– Paljon on kuitenkin nähty tässä viiden vuoden aikana, että ruotsinsuomalaisten kiinnostus suomenkielisiin juuriin on kasvanut, vaikka he eivät olisi Suomessa ikinä asuneetkaan. Moni haluaa yrittää opetella suomea, Huhta Hermans kertoo.
Ja sitten astuivat vielä Vöyrin saunapojatkin estradille.
– Uskon, että KAJ-ilmiö voi nostattaa monelle pintaan ajatuksia omasta taustastaan.
