Apu

Miksi hiukset lähtevät?

Miksi hiukset lähtevät?

Hiustenlähtö on useimmiten harmitonta ja tilapäistä, mutta joskus kyse voi olla pälvikaljusta tai jonkin muun sairauden oireesta.
Teksti Apu-toimitus
Mainos

1. Hiustenlähtöön kannattaa aina suhtautua merkkinä mahdollisesta sairaudesta.

Usein hiustenlähtö on harmitonta ja ohimenevää. Hiuksia voi lähteä tilapäisistä syistä, kuten synnytyksen jälkeen, e-pillereiden aloituksen tai lopetuksen yhteydessä, kovan henkisen tai fyysisen stressin seurauksena, huonon ravitsemustilan tai lääkkeiden sivuvaikutuksena tai pelkästään ikääntymisen vuoksi. Varsin yleinen ja täysin normaali hiustenlähdön syy on androgeeninen eli mies- ja naistyyppinen hiustenlähtö. Miestyyppisessä hiustenlähdössä hiukset harvenevat ja lähtevät ensin ohimoilta ja/tai päälaelta. Naistyyppisessä hiustenlähdössä hiuksia häviää samoilta alueilta mutta vähemmän, eikä päälaki tule koskaan täysin kaljuksi. Jos päänahkaan muodostuu kaljuja tai lähes kaljuja läikkiä, kyse on sairaudesta nimeltä pälvikalju. Joskus hiustenlähtö voi olla oire muusta sairaudesta, kuten kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminnasta, diabeteksesta, päänahan tali-ihottumasta tai atooppisesta ekseemasta.

2. Hiuksia lähtee tasaisesti ympäri vuoden.

Joskus kuulee väitettävän, että syyskesällä hiuksia lähtisi enemmän kuin muulloin. Tämä on kuitenkin enemmän sanonta kuin tutkittua tietoa.

3. Tukistustestillä voi selvittää, lähteekö hiuksia.

Kun ottaa pienen nipun hiuksia, noin 30–40, sormiensa väliin ja vetää tasaisesti, normaalisti hiuksia irtoaa alle viisi. Testi kannattaa tehdä useasta kohtaa. Tukistustestistä ei ole hyötyä pälvikaljussa, jossa hiuksia lähtee paikoitellen enemmän. Miestyyppisessä hiustenlähdössäkään testillä ei ole merkitystä, koska se on vaivihkaisempaa ja sen huomaa muutenkin.

4. Perimä määrää hiustemme laadun.

Perimä vaikuttaa paitsi hiusten väriin myös niiden määrään ja kasvuun. Mies- ja naistyyppiseen hiustenlähtöön vaikuttavat useat geenit. Esimerkiksi miestyyppinen hiustenlähtö on täysin mahdollista, vaikka isällä olisikin vahva tukka, koska geenit voivat periytyä myös äidin suvusta. Myös monipuolinen ruokavalio vaikuttaa jonkin verran hiusten kuntoon.

5. Tiheällä pesulla voi ehkäistä hiustenlähtöä.

Hiusten pesutiheys ei vaikuta hiusten määrään. Sen sijaan päivittäisestä pesusta on hyötyä, jos kärsii seborrooisesta ihottumasta. Siinä päänahan iho punottaa ja muodostuu kellertävää tahmaista hilsettä.

6. Hiustenlähtö alle kaksikymppisellä on poikkeuksellista.

Hiustenlähtö jo varhain teini-iässä on harvinaista, joskin esimerkiksi miestyyppinen hiustenlähtö voi geenien määräämänä alkaa jo alle parikymppisellä. Useimmiten teini-ikäisen hiustenlähdön syynä on kuitenkin sairaus, kuten pälvikalju tai anoreksia.

7. Ravintolisät estävät hiustenlähtöä.

Pääsääntöisesti ravintolisistä ei ole hyötyä, jos muuten syö monipuolisesti. Suomessa on kuitenkin syytä syödä D-vitamiinia 10 mikrogrammaa lokakuun alusta maaliskuun loppuun. Jotkut saattavat hyötyä myös biotiinista 2–4 kuukauden kuurina.

8. Lääkäriin on hyvä mennä pian, jos hiuksia lähtee tavallista enemmän.

Jos hiuksia lähtee tasaisesti eri puolilta, tilanne usein rauhoittuu itsestään parissa kuukaudessa. Jos hiustenlähtö on erittäin voimakasta, päänahkaan alkaa tulla kaljuja kohtia tai siinä on ihottumaa, lääkäriin kannattaa mennä jo aikaisemmin. Joskus harvoin hiustenlähtö voi johtua lääkkeistä, kuten epilepsialääkkeestä, jolloin hiuksia alkaa lähteä 2–4 kuukautta käytön aloittamisen jälkeen. Silloin on syytä keskustella lääkityksen vaihdosta.

9. Pälvikalju uusiutuu herkästi.

Tutkimuksissa on todettu, että 30–50 prosentilla potilaista pälvikalju uusiutuu viiden vuoden kuluessa, ja sairaus voi uusia sen jälkeenkin. Pälvikaljun aktiivivaiheet ilmenevät usein kuukausien tai vuosien välein. Hoitoon käytetään kortisonia joko sisäisesti tai ulkoisesti. Se rauhoittaa tulehdusta päänahassa ja lopettaa hiustenlähdön, mutta kuurin loputtua sairaus usein etenee jälleen. Vaihtelevia tuloksia on saatu itsehoitolääke minoksidiilista. Aiemmin käytettiin PUVA-valohoitoa. Joskus voidaan kokeilla, auttaako niin sanottu herkistyshoito. Noin 70 prosentilla pälvikaljupotilaista hiukset kasvavat vuoden kuluessa kokonaan tai suureksi osaksi takaisin.

10. Hiustenlähdön syy saadaan yleensä aina selville.

Suurimmassa osassa tapauksia hiustenlähdölle ei löydy selkeää syytä. Potilas ei ehkä hakeudu tutkimuksiin, koska hiustenlähtö loppuu ilman hoitoa, tai syytä ei löydy tutkimallakaan. Jos hiustenlähtö jatkuu pitkään tai on voimakasta ja häiritsevää, syytä kannattaa alkaa selvittää joko yleis- tai ihotautilääkärin vastaanotolla. ◆

Asiantuntija: ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Laura Rehn.

Teksti Tea Malms

Julkaistu: 9.3.2016