Miksi elimistö hyökkää itseään vastaan? – Tulevaisuudessa autoimmuunisairauksiinkin voidaan ehkä siedättää
Autoimmuunitaudit ovat erikoinen joukko sairauksia, jotka oireilevat eri tavoin mutta joilla on yhteinen tausta. Tulevaisuudessa osaa niistä voidaan kenties hoitaa siedätyshoidolla, samaan tapaan kuin allergioita.
Mitä yhteistä on tyypin 1 diabeteksella, kilpirauhasen vajaatoiminnalla, nivelreumalla, MS-taudilla ja keliakialla? Moni sanoisi, ettei yhtään mitään – sairaudethan poikkeavat toisistaan täysin. Kaikki kuuluvat kuitenkin autoimmuunitauteihin.
Ihmisen elimistössä on oma puolustus- eli immuunijärjestelmä, jonka tehtävä on suojella meitä haitoilta, esimerkiksi bakteereilta ja viruksilta.
– Autoimmuunitaudeissa immuunijärjestelmä hyökkää omia kudoksia vastaan. Siitä seuraa kudostuhoa aiheuttava tulehdusreaktio, kertoo immunologian professori Seppo Meri Helsingin yliopistosta.
Hyökkäys voi kohdistua mihin hyvänsä elimeen, ihoonkin. Siksi autoimmuunitautien kirjo on niin laaja ja oireet moninaisia. Yhteensä niitä on satakunta.
Esimerkiksi nivelreumassa autoimmuunitulehdus vaurioittaa nivelten rakenteita, mistä seuraa nivelten kipua, jäykkyyttä ja turvotusta. MS-taudissa oireet johtuvat aivojen, selkäytimen ja näköhermon paikallisista tulehdusmuutoksista. Oireita ovat esimerkiksi näön hämärtyminen toisessa silmässä, tasapainovaikeudet ja puhehäiriöt. Keliakiassa tulehdus on ohutsuolen limakalvolla, ja tauti oirehtii vatsavaivoina.
– Autoimmuunisairauksiin sairastuminen on monen tekijän summa. Osalla ihmisistä on niihin perinnöllinen alttius.
Erilaiset infektiot voivat vaikuttaa
Sairastuminen voi olla myös seurausta elimistön luonnollisen toleranssin eli sietokyvyn murtumisesta. Toleranssi voi olla vajavainen jo lapsuudesta. Silloin immuunijärjestelmän kypsyminen saattaa häiriintyä. Tämän vuoksi immuunisolut ovat alttiimpia suuntaamaan toimintansa virheellisesti omia kudoksia vastaan.
– Elimistön rakenteet voivat muuttua niin ikään virus- ja bakteeri-infektioiden sekä elintapojen seurauksena. Esimerkiksi tupakointi altistaa nivelreumalle, Seppo Meri sanoo.
”Naisilla useimmat autoimmuunitaudit ovat yleisempiä kuin miehillä.”
Ravitsemuksellakin lienee vaikutusta. Runsaasti energiaa mutta vähän ravintoaineita, kuten kuituja, sisältävä ruokavalio voi muuttaa suoliston mikrobiomia, mikä vaikuttaa moniin elimistön toimintoihin.
– Naisilla useimmat autoimmuunitaudit ovat selvästi yleisempiä kuin miehillä. Ei tiedetä varmasti, miksi näin on. Todennäköisesti taustalla on se, että naishormoni estrogeeni altistaisi sairastumiselle, mutta kyse voi olla myös johonkin miesten Y-kromosomiin liittyvästä tekijästä, Seppo Meri sanoo.
Lapsilla nämä sairaudet ovat harvinaisia. Nuoruudessa sairastutaan lähinnä tyypin 1 diabetekseen. Iän myötä elimistön sietokyky hiipuu, mikä voi altistaa jonkin autoimmuunitaudin puhkeamiselle.
– Tyypillisesti autoimmuunisairaudet ilmaantuvat vasta keski-iässä tai myöhemmin. Tähän vaikuttaa myös se, että niiden kehittyminen vie vuosia.
Esimerkiksi kilpirauhasen tulehdukset ja Sjögrenin syndrooma alkavat lisääntyä keski-iässä. Viimeksi mainittu on tulehduksellinen reumasairaus, jonka oireita ovat suun ja silmien limakalvojen kuivuminen, lihassäryt ja väsymisherkkyys.
– Molemmat ovat ennen kaikkea vaihdevuosi-ikäisten naisten sairauksia.
Yksi vai monta tautia yhtä aikaa?
Suomessa ja muissa länsimaissa autoimmuunisairauksia on diagnosoitu noin viidellä prosentilla väestöstä. Määrä on ollut 2000-luvulla kasvussa, mutta viime vuosina sairastuneiden kokonaislukumäärä on pysynyt aika vakiona.
– Vain tulehduksellisten suolistosairauksien, kuten Crohnin taudin ja colitis ulcerosan eli haavaisen paksusuolitulehduksen, esiintyvyys on tällä hetkellä selkeässä kasvussa. Nämä taudit eivät kuitenkaan ole puhtaasti autoimmuunisairauksia, vaan niiden synnyssä ruokavaliolla, ympäristötekijöillä ja jopa stressillä on selkeästi merkitystä, Meri sanoo.
Joskus väitetään, että yksi autoimmuunitauti altistaa toisillekin. Se ei ihan pidä paikkaansa, sillä pääsääntöisesti ihmisellä on vain yksi autoimmuunisairaus. Tyypin 1 diabetekseen kuitenkin liittyy jonkin verran suurempi riski muihinkin autoimmuunitauteihin. Tavallisin yhdistelmä on tyypin 1 diabetes ja keliakia.
Monia samanaikaisesti ilmaantuvia autoimmuunisairauksia on lähinnä vain suomalaiseen tautiperimään kuuluvassa APECED-oireyhtymässä.
– Sille on ominaista muun muassa lisäkilpirauhasen ja -munuaisen sekä sukurauhasten vajaatoiminta, alttius hiivainfektioihin ja joskus myös tyypin 1 diabetes. Tauti on onneksi harvinainen: vain noin sata suomalaista sairastaa sitä.
Joskus tauti vaimenee vanhetessa
Autoimmuunitaudin diagnoosi tehdään tavallisesti oireiden ja verikokeiden pohjalta. Verestä tutkitaan muun muassa epäiltyyn sairauteen liittyviä vasta-aineita. Joskus diagnoosin varmistamiseksi on otettava kudospalanäyte jostain elimestä.
Autoimmuunisairauksia ei voida parantaa, mutta valtaosalla ne saadaan pidettyä kurissa hyvällä hoidolla. Tyypin 1 diabeteksessa ja kilpirauhasen vajaatoiminnassa käytetään korvaushoitoa, tarkemmin sanottuna insuliinia ja tyroksiinia. Lääkkeillä siis korvataan autoimmuunitulehduksen tuhoaman elimen oma hormonituotanto. Hoito on elinikäistä.
Gluteenille siedätyskyvyn palauttavaa lääkettä testataan parhaillaan.
Muissa taudeissa autoimmuunitulehdusta hoidetaan erilaisilla tulehdusta hillitsevillä lääkkeillä.
– Tarvittaessa käytetään niin sanottuja biologisia lääkkeitä ja joskus jopa kantasolusiirtoja. Joissakin sairauksissa tarvitaan yhtäaikaisesti monia lääkkeitä, jos oireita on useissa elimissä tai ne ovat voimakkaita, Seppo Meri sanoo.
Joskus autoimmuunireaktio alkaa vaimeta vanhetessa.
– Jos reaktio hiipuu, lääkitystä voidaan purkaa. Sitä voidaan vähentää myös, jos tautiin kuuluu remissiovaiheita, jolloin se voi olla jonkin aikaa lähes oireeton.
Tulevaisuudessa joitain autoimmuunitauteja voidaan kenties hoitaa siedätyshoidolla, samaan tapaan kuin allergioita. Tutkimukset ovat pisimmällä keliakiassa. Gluteenille siedätyskyvyn palauttavaa lääkettä testataan parhaillaan ensimmäisessä lääketutkimusvaiheessa.
– On mahdollista, että tulevaisuudessa tyypin 1 diabetestakin vastaan voitaisiin siedättää lapsia, jotka ovat perinnöllisistä syistä suuressa riskissä sairastua. Tämä vaatii kuitenkin sitä, että diabetekseen johtava prosessi pystytään toteamaan jo paljon ennen taudin puhkeamista.
Voiko niitä ehkäistä?
Varsinaista ehkäisyä autoimmuunitauteihin ei tunneta, eikä niiden syntyyn voi paljoakaan vaikuttaa elintavoilla.
Tupakoinnin lopettamisesta ja terveellisestä, monipuolisesta ruokavaliosta voi kuitenkin olla hyötyä joidenkin tautien kohdalla.
Jos sinulle ilmaantuu epämääräisiä oireita, joille ei löydy selitystä, mene lääkäriin. Mitä pikemmin autoimmuunisairaus todetaan, sitä paremmin sitä voidaan hoitaa ja samalla estää laajat kudostuhot.
