”Kyse on pitkälti henkilökohtaisesta kostosta” – Tästä syystä Donald Trump hyökkäsi Volodymyr Zelenskyin kimppuun, ja tämä siitä seuraa

Siirtyikö Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kokonaan Venäjän ja Vladimir Putinin leiriin? Tällaisiakin arvioita on esitetty sen jälkeen, kun Trump hyökkäsi keskiviikkona sosiaalisessa mediassa julkaisemassaan viestissä rajusti Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä vastaan, haukkuen tätä diktaattoriksi jolla ei ole takanaan kansan tukea. Ennen tätä Yhdysvaltojen ja Venäjän ulkoministerit keskustelivat ilman Ukrainan tai Euroopan maiden edustajia keinoista sodan lopettamiseksi Ukrainassa – ilman Ukrainaa.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes, mitä ajattelit kuultuasi, mitä Trump sanoi Zelenskyistä?

Ajattelin tämän olevan tyypillistä Trumpia. Hän on henkilö, joka ei kestä lainkaan ihmisiä, jotka ovat hänen kanssaan eri mieltä.

Trumpin ulostulolle oli kolme syytä: Zelenskyi kieltäytyi allekirjoittamasta uuskolonialistista sopimusta, jossa olisi luvattu 50% Ukrainan mineraalivarojen tuloista Yhdysvalloille epämääräisiä turvallisuustakuita vastaan. Toisekseen Zelenskyi sanoi, ettei hyväksy Yhdysvaltojen ja Venäjän keskenään tekemiä sopimuksia, jonka vuoksi hän siirsi matkaansa Saudi-Arabiaan. Kolmas syy oli Zelenskyi Münchenin turvallisuuskonferenssissa pitämä provokatiivinen puhe, jossa hän kritisoi myös Yhdysvaltoja.

Trump vaikuttaa nyt valinneen puolensa, vaikka en usko hänellä olevan mitään todellista pidemmän aikavälin suunnitelmaa. Hän yrittää esittää toteuttavansa vaalilupaustaan rauhan saamiseksi Ukrainaan, ja presidentti Zelenskyi on hänen tiellään. Trump pelkää ja päätti siksi hyökätä häntä vastaan.

Trumpin katkeruus Zelenskyiä kohtaan juontaa juurensa jo vuoteen 2016, jolloin hän toivoi saavansa Ukrainalta raskauttavaa aineistoa Joe Bidenin pojasta Hunter Bidenista, ja Ukraina kieltäytyi. Kuitenkin presidenttinä Trump antoi Ukrainalle Javelin-panssarintorjuntaohjuksia, joita ilman se tuskin olisi kyennyt torjumaan Venäjän hyökkäystä keväällä 2022. Näitä asioita ei ole unohdettu Yhdysvalloissa eikä Ukrainassa, mutta ei myöskään Kremlissä. Mutta nyt Trumpin toiminnassa on pitkälti kyse kostosta ja hänen narsistisesta luonteestaan.

Mitä seuraavaksi tapahtuu? Onko mahdollista, että Zelenskyi joutuu eroamaan Trumpin ja Yhdysvaltojen painostuksen vuoksi?

En usko, että hän eroaa. Zelenskyi sanoo toimivansa oman maansa puolesta, ja Ukrainan kansa vaikuttaa edelleen tukevan häntä, vaikka pitävää tietoa tästä ei ole. Trump väitti Zelenskyin kannatuksen olevan 4 prosenttia, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Luotettavan mielipidemittauksen tekeminen on kuitenkin vaikeaa, kun niin suuri osa väestöstä asuu ulkomailla tai muuten saavuttamattomissa. Zelenskyiä ei kiinnosta Trumpin vaan ukrainalaisten tuki päätöksilleen.

Mahdolliseen rauhansopimukseen liittyen Ukrainan laki on todella monimutkainen. Perustuslain mukaan presidentillä ei ole oikeutta allekirjoittaa sopimusta alueiden luovuttamisesta toiselle valtiolle, vaan päätökseen tarvitaan kansanäänestys. Toisaalta laki sanoo, ettei kansanäänestystä voida järjestää, jos maa on sotatilassa.

Trumpin Ukraina-erityislähettilään Keith Kelloggin on kerrottu olevan Ukrainassa ja aikovan tavata presidentti Zelenskyin lähiaikoina. Onko mahdollista, että Trumpin ulostulojen takana käydään asiallisempia neuvotteluja?

Näkemässäni haastattelussa Keith Kellogg ei vaikuttanut lainkaan vakuuttavalta, sillä kaikki tietävät, ettei hän ole päässyt itse neuvottelemaan ”isojen poikien” mukana venäläisten kanssa. Tästä syystä hänen sanomisillaan ei ole suurta painoarvoa.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa Euroopan ja Ukrainan sotilaallisen tukemisen kannalta?

Tulen itse lääkäriperheestä ja tiedän, että oikean lääkkeen lisäksi myös annostuksen täytyy olla oikea. Euroopan maiden tähänastiset ponnistelut Ukrainan hyväksi eivät ole olleet läheskään riittäviä. Euroopassa ajateltiin Trumpin ensimmäisen kauden jälkeen, että voimme palata Krimin valtausta edeltäneeseen aikaan, jossa ei tarvitse tehdä mitään. Kolmessa vuodessa Euroopalla olisi ollut aikaa saada oma puolustusteollisuutensa käyntiin, mutta poliitikot eivät ole halunneet myöntää siihen rahaa.

Eurooppalaiset haluaisivat takaisin siihen mukavaan tilanteeseen, jossa voidaan miettiä lomamatkoja eikä ajatus sodasta ei edes käy heidän mielessään. Tällaiseen maailmaan ei enää ole paluuta. Ikävä kyllä monet poliitikot edelleen toivovat, että olisi.

Vuosi sitten kirjoittamani artikkelin otsikossa kysyttiin, tarvitseeko Eurooppa uuden shokin alkaakseen toimia päättäväisesti. Nyt se shokki on tullut. Lääketieteessä shokki voi saada elimistön toimimaan, mutta se voi myös tappaa. Emme vielä tietä, mikä Euroopan reaktio tulee olemaan.

Yksi mahdollisuus on, että Euroopan maat tekevät oman diilin Venäjän kanssa. Tämä tarkoittaisi loppua koko tuntemallemme lännelle ja kylmän sodan jälkeiselle geostrategiselle tilanteelle Euroopassa. Lännen yhtenäisyys ja strateginen transatlanttinen yhteys ovat jo mennyttä.

Entä mitä tilanteesta seuraa Suomelle? Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja ulkoministeri Elina Valtonen ovat edelleen korostaneet malttia Trumpin puheiden tulkitsemisessa. Mitä mieltä olet Suomen ulkopoliittisen johdon reaktioista?

Mielestäni presidentin ja Suomen muun johdon rauhalliset ulostulot ovat olleet oikeanlaisia. Pidän myös toivottavana, että Suomi pysyy mukana Ukrainaa tukevassa koalitiossa, vaikka sen tukemiseen jo käytetty 2,5 miljardia euroa on iso raha nykyisessä taloustilanteessa. Lupauksensa pitäviä kyllä arvostetaan muualla.

Päätöstä itärajan kiinnipitämisestä voisi olla syytä harkita lähiaikoina. Matkustamisen estäminen nöyryyttää Suomen omia kansalaisia, kun samaan aikaan Pietariin ja Moskovaan voi matkustaa varsin vapaasti toisten maiden kautta. Päätöksestä pitää itäraja pysyvästi kiinni saatava hyöty on varsin vähäinen, mutta haitta monille suuri.

Suomella saattaa olla edessään entistä vaikeammat ajat, sillä Venäjä ja Putin saattavat tulevaisuudessa nähdä Suomen näytöksellisenä kohteena. Putinin ajattelussa ihmisiä ja maita on kolmenlaisia: ystävät, viholliset ja petturit. Vihollisten kanssa Venäjä kykenee toimimaan kylmäverisesti, mutta Suomi ei aiemmin kuulunut sen vihollisiin, ennemminkin ystäviin. Suomen Nato-jäsenyys on varmasti suututtanut Putinin. Joten nyt Suomi tullaan lukemaan pettureiden joukkoon, ja siitä saattaa tulla keskeinen kohde painostamisessa. Ei ole väärin toistaa yhä uudelleen, että Suomen kannattaa varautua nykyisessä tilanteessa erityisen hyvin.

Rauhanneuvotteluissa Venäjän edustajat tulevat vaatimaan mahdollisimman suuria myönnytyksiä, eivätkä amerikkalaiset voi antaa periksi kaikessa. On vielä vaikeaa sanoa, mitä niissä tapahtuu. Jos neuvottelut jatkuvat ilman edistystä kuukasia, Trump alkaa saada painetta oman maansa päättäjiltä. Silloin reaktio voi olla jotain yhtä hysteeristä kuin nyt Zelenskyin kanssa.