Benita Heiskanen istui Yhdysvalloissa ravintolan pöytään ja ymmärsi, miksi amerikkalaiset haluavat Donald Trumpin takaisin
Presidentiksi palaavan Donald Trumpin kampanjapuheisiin kannattaa suhtautua vakavasti, sanoo Yhdysvaltoihin erikoistunut professori Benita Heiskanen.
It's the economy, stupid. Lentävää lausetta on tavattu toistella vaalien aikaan Yhdysvalloissa pohdittaessa, mikä lopulta ratkaisee äänestyksen. Sen viesti on, että talous ratkaisee lopulta aina.
Näin näyttää käyneen ainakin vuoden 2024 presidentinvaaleissa, arvioi Turun yliopiston John Morton -keskuksen professori Benita Heiskanen. Niissä republikaanien Donald Trump otti lopulta varsin helpon voiton demokraattien Kamala Harrisista.
Heiskanen on jo kauan sitten huomannut, kuinka merkittävä kysymys talous on amerikkalaisille äänestäjille.
– Olin itse juuri kuukauden Yhdysvalloissa ja totesin itsekin, että hinnat ovat taivaissa. Ravintoloissa on Suomen hinnat plus tippi ja verot. Kaikki on ennenkuulumattoman kallista, mutta palkat eivät ole nousseet samassa suhteessa. Myös asuntojen vuokrat ovat kohtuuttoman korkeita.
Yhdysvalloissa Heiskanen teki myös kiinnostavan havainnon siitä, kuinka Trumpin kannattajat suhtautuvat ehdokkaan rajuihin puheisiin.
– He korostivat toistuvasti, etteivät välitä siitä, mitä hän sanoo tai minkälaista kieltä hän käyttää, vaan ainoastaan siitä, mitä hän tekee. Ja he ovat sitä mieltä, että talous oli paremmassa kunnossa silloin kun Trump oli presidentti.
Demokraattileirissä eläteltiin vielä vaalipäivänä toiveita, että Trumpin maahanmuuttajavastaiset puheet olisivat saaneet esimerkiksi latinoväestön äänestämään Harrisia. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan Trumpin latinoäänestäjien osuus vain kasvoi.
– Latinot ovat valtavan monenkirjava joukko, ja tämä talous on keskeinen kysymys heilläkin, Heiskanen huomauttaa.
Hän arvioi Harrisin epäonnistuneen ylipäänsä siinä, ettei hän onnistunut sanoittamaan omaa sanomaansa selkeästi.
– Iso ongelma liittyi hänen Israel-politiikkaansa ja ei-valkoisiin äänestäjiin. Esimerkiksi Michiganissa iso joukko heitä päätyi äänestämään vihreiden Jill Steinia.
Trump taas onnistui yrityksissään kosiskella äänestäjiksi nuoria miehiä, joista ehdokkaat eivät aiemmissa vaaleissa ole olleet kiinnostuneita. Kampanjassa Trump onnistuttiin myös esittämään rauhantuojana, joka ei johtaisi Yhdysvaltoja enää sotiin ja selkkauksiin ulkomailla.
Suomessa ja muualla Euroopassa huolta ovat herättäneet Trumpin kriittiset Nato-puheet ja lupaukset päättä Ukrainan konflikti nopeasti. Trumpin epäillään voivan yrittää jonkinlaisen Ukraina-diilin tekemistä Venäjän johtajan Vladimir Putinin kanssa.
– Jos otetaan todesta hänen lupauksensa ratkaista Ukrainan sota, niin mitä ne ehdot sitten ovat? Heiskanen kysyy.
Trumpin omien puheiden perusteella voidaan Heiskasen mukaan odottaa, että joitain muutoksia Yhdysvaltojen politiikkaan olisi tulossa. Heiskanen sanoo uskovansa Trumpia, joka kertoo kampanjasivuillaankin aikovansa jatkossa hoitaa ulkopolitiikkaa eri maiden asetettavien tullimaksujen kautta.
– Kaikki, mitä vaalikampanjan aikana on sanottu, on syytä ottaa ihan vakavasti. Sitten katsotaan, toteutuvatko ne asiat.
Onko Yhdysvaltojen demokratiasta syytä olla huolissaan Trumpin voiton myötä?
– Minä olen sitä mieltä, että jos henkilö voittaa vaalit, niin silloin demokratia on toteutunut. Näiden vaalien perusteella ei voida puhua mistään demokratian kriisistä.
