Apu

Miksi Ahvenanmaalla on Venäjän konsulaatti? Jukka Tarkka: ”Suomen yksi alue on Venäjän federaation valvonnassa”

Kun Itämeren turvallisuustilanne muuttuu, myös saari sen keskellä on keskellä muutosta. Pitkän linjan tutkija, valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka muistuttaa kirjassaan, ettei Ahvenanmaan puolueettomuus ja aseettomuus ole kriisitilanteessa itsestäänselvyys – pikemmin päinvastoin.
Kuvat All Over Press

Ahvenanmaan autonomia, puolueettomuus ja aseettomuus ovat useimmille nykypolville niin totuttu asia, että siitä ei juuri keskustella. Jukka Tarkka toteaa viime perjantaina julkistetun kirjansa Ahvenanmaa – Itämeren voimapolitiikan pelinappula (Docendo) esipuheessa, että tekstissä ei ole varsinaisesti mitään uutta.

Miksi aihe on sitten relevantti?

– Siksi, ettei Ahvenanmaan strateginen asema ole muuttunut: se on yhä keskellä Itämerta ja tärkeä niin Suomelle, Ruotsille kuin Venäjälle sekä lähimaiden Nato-puolustukselle. Aiempi tutkimus Ahvenanmaasta on ollut sirpaleista ja erillistä. Toivon, että historiallisen kokonaiskuvan arviointi auttaa ymmärtämään nykyhetkeä ja ehkä tulevaakin, Tarkka vastaa Avulle.

Tarkka muistuttaa, että 1800-luvun puolivälin jälkeen Ahvenanmaalla on toiminut kuuden valtion asevoimia sekä Suomen sisällissodan joukkoja molemmin puolin. Määrä on melkoinen ensi kerran jo Krimin sodan (1853-1856) jälkeen demilitarisoidulle vyöhykkeelle. Saaresta ovat historian saatossa olleet kiinnostuneita Suomen lisäksi Venäjä, Saksa, Britannia ja Ruotsi.

Viime mainitulle Ahvenanmaan (ja Suomen) menetys Venäjälle vuosien 1808-09 sodan jälkeen oli kova paikka. Tarkan mukaan Ruotsissa pelättiin kylmän sodan loppuun asti, että saarelle tulee suoraan Ruotsia uhkaava venäläinen tai neuvostoliittolainen sotavoima.

– Yksi iso linjanmuutos tapahtui vuonna 1945, kun Ruotsi antoi virallisen lausuman aiheesta. Sen sisältö oli tiivistettynä, että Ruotsi on pyrkinyt tiiviimpään yhteyteen Ahvenanmaan kanssa, mutta ei tee niin enää, koska kunnioittaa sekä turvallisuuspoliittista tilannetta että Suomea valtiona.

”Ei intressejä horjuttaa tilannetta”

Arkiajattelussa ja nykyhetkessä Ahvenanmaan yhteyttä Ruotsiin pidetään eniten henkisenä kielen, mediakulutuksen ja maantieteellisen läheisyyden vuoksi. Jukka Tarkka ei usko, että esimerkiksi Katalonian tai Skotlannin kaltaiset itsenäisyyspyrkimykset ovat saarelaisten intresseissä.

– He ovat järjestäneet asiansa hyvin: saarella on laaja autonomia ja heille tärkeä ruotsin kielen asema on turvattu. Tätä ei kyseenalaisteta Manner-Suomessakaan, muutamia poliittisia protestiääniä lukuun ottamatta.

Myös Suomen tiivistyvä sotilaallinen yhteistyö Ruotsin kanssa on laajalti hyväksyttyä, ja muun muassa presidentti Sauli Niinistön lempilapsia.

Turvallisuuspoliittisesti itänaapurin vaikutusvallasta on yhä jäljellä talvisodan jälkeen solmitun sopimuksen mukainen Neuvostoliiton eli nykyisin Venäjän Maarianhaminan konsulaatti, joka perustettiin ”valvomaan alueen aseistautumattomuutta”.

Tarkan mukaan sillä ei ole käytännön merkitystä, mutta periaatteellinen kyllä:

– Suomen yksi alue on näin Venäjän federaation valvonnassa. Venäjällä ei ole mitään järkiperäistä syytä ottaa riskiä ryhtymällä sotilasoperaatioihin Itämerellä, mutta Maarianhaminan konsulaatinkin tehtävä on muistuttaa maan suurvalta-asemasta: että me olemme täällä ettekä te voi sille mitään.

Julkaistu: 16.3.2020
Kommentoi »