Mikko Kekäläinen: ”Kahden oluen jälkeen alan vääntää savon murretta”

”Nuoruudenmaisemani on vahvasti Pieksämäen keskustassa, vanhan ala-asteeni vieressä. Siinä kulmauksessa on vanha omakotitalo, joka oli aivan hirveässä kunnossa.

Se oli minulle tärkeä paikka, sillä aloitteleva rokkibändimme harjoitteli talolla. Talolla harjoitteli muitakin bändejä, vaikka siellä ei ollut edes toimivia sisävessoja. Muutenkin paikan kunto oli sellainen, että pelkäsimme vain sitä, että se määrätään purettavaksi ja meidät häädetään.

Näin ei onneksi käynyt. Rokki soi, ja siellä tuli harjoiteltua rock’n’roll-maailmaan ja nuoruuteen liittyviä asioita.

En kokenut Pieksämäellä kotiseutuahdistusta, vaikka se onkin pienempi kaupunki. Sain hyvän kasvualustan.

Elämä oli hyvin liikkuvaa. Jos halusi tietää, voiko kaveri olla, otettiin pyörä ja ajettiin kysymään. Pyöräilimme joka paikkaan. Valinnanvaraa Pieksämäellä oli riittävästi, mutta sopivan vähän. Olen miettinyt, että jos koko maailma on saatavilla, sekin voi aiheuttaa nuoressa ihmisessä ahdistusta.

Ehkä kotioloista ja kasvuympäristöstä syntyikin perusturvallisuuden tunne, joka on kantanut näihin päiviin.

Lähdin välivuoden jälkeen opiskelemaan Jyväskylään. En yleensä jäänyt viikonlopuksi opiskelijabileisiin, vaan lähdin Pieksämäelle. Minne sitä ihminen muualle kuin kotiinsa?

Käyn Pieksämäellä tapaamassa isää, isoveljeä ja äidin puolen sukua. Lapsuuden mökkimme periytyi äidin kuoleman jälkeen minulle ja veljelleni. Kun veljeni halusi luopua puolikkaastaan, lunastin sen itselleni. Nyt se on oman perheeni mökki, jossa vietämme kesäisin pitkiäkin aikoja.

Lapsuuden kesistä muistan väläyksiä vielä uudesta mökistä. Mökki on vanhentunut samaa tahtia kanssani ja kaipaisi remonttia.

Pieksämäellä savon murre ei ole voimakkainta, mutta kahden viikon mökillä olemisen tai kahden oluen jälkeen alan minäkin sitä vääntämään. Juuri ennen lähetystä sanoin, että pitää hakkee silimälasit, mikä huvitti haastateltavaa.

Tänä kesänä vietämme aikaa perheen kanssa mökillä. Suosittelen käymään Pieksämäen torilla, jossa on kesällä kuhinaa ja kahviloita. Suosittelen matkailijoille myös Iso-Pappilaa, jota ympäröi Sylvi Kekkosen puisto.”