Apu

Mikä sähkön jakelussa maksaa? Asiantuntijatkaan eivät ole varmoja

Mikä sähkön jakelussa maksaa? Asiantuntijatkaan eivät ole varmoja
Sähkönjakelumaksujen suuruus on osin arvoitus asiantuntijoille. Suurempi maksu ei välttämättä tuo parempaa toimitusvarmuutta.

Sähkön jakelun kalleus nousi julkisuuteen, kun sähkönsiirtoyhtiö Carunan hintojen korotus hermostutti kansalaiset viime vuosikymmenellä. Aihe närästää yhä, sillä Caruna ja muut yhtiöt ovat korottaneet hintojaan edelleen.

Usein maksukorotusten kerrotaan johtuvan sähköverkon parannustöistä, joiden ansiosta sähköä tulee koteihin varmemmin. Maksujen suuruuden määräytyminen ja niiden liittyminen laatuun ovat silti osaksi arvoituksia asiantuntijoillekin.

– Tyhjentävää vastausta meillä ei ole hintaerojen kasvuun. Osittain jakelumaksujen suuruus ja niiden alueelliset erot johtuvat liiketoimialan luonteesta. Yritykset joutuvat tekemään investointeja, joiden vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin, Energiaviraston Taloudellisen valvonnan tiimin johtava asiantuntija Tiina Karppinen sanoo.

Sähköjakelu kallistunut neljä prosenttia vuodessa

Energiaviraston mukaan jakelumaksujaan eniten vuosina 2013–2019 korottivat Caruna, Kokemäen Sähkö ja Nykarleby Kraftverk. Niiden jakeluhinnat olivat yli kaksi senttiä kilowattitunnilta suurempia kuin Suomessa keskimäärin.

Vuonna 2013 uudistetun sähkömarkkinalain mukaan hinnankorotukset saisivat olla vuosittain peräti 15 prosenttia. Myönteisenä uutisena voitaneen pitää sitä, että korotukset ovat olleet nyt vuosittain keskimäärin neljä prosenttia.

Energiaviraston maaliskuussa julkaisema selvitys jätti asiantuntijat ymmälleen. Yleensä korkealla jakeluhinnalla saa sähköverkon toimivuutta, mutta Suomessa joillakin alueilla saa vähemmällä rahalla parempaa laatua.

–Jos yhtiö on investoinut paljon, sen jakelumaksu on suurempi, Karppinen yksinkertaistaa.

– Raportissamme emme pystyneet arvioimaan sähköverkkojen toiminnan laadukkuutta, mutta vuoden 2013 laki määrittelee, etteivät sähkönkeskeytykset saa kestää myrsky- ja lumikuormatilanteissa asemakaava-alueilla yli kuutta tuntia eivätkä asemakaavan ulkopuolella yli 36:ta tuntia. Se toteutuu nyt puolella sähkönkäyttäjistä, Karppinen sanoo.

Uudistusta valmistellaan

Harvaanasutun maamme pitkät välimatkat ovat yksi syy hintoihin. Monilla alueilla asukkaita on vähän, mutta sähköverkkoa on ylläpidettävä ja asiakkaille tarjottava samat palvelut kuin muualla.

– Euroopan unionin ajama uudistus sähkömarkkinalakeihin voi lämmittää kuluttajaa hiukan. Uudistus pyrkii hillitsemään sähkönjakelun kuluttajahintojen nousua, vaikka se ei muuta sähköyhtiöiden kustannusrakennetta. Jos teemme hinnankorotuksiin pienemmän ylärajan, yhtiöt vain pidentävät aikaa, joilla ne perivät kustannuksensa asiakkaalta lopulta. Mutta uusilla joustoratkaisuilla, esimerkiksi sähkövarastoilla, yhtiöt välttyisivät tai voisivat lykätä investointejaan. Karppinen kertoo.

Lakiesitys on työ- ja elinkeinoministeriössä valmistelussa.

Julkaistu: 15.6.2020
3 kommenttia