Apu

Mika Pesonen sairastui parantumattomaan rintasyöpään: "Diagnoosi järkytti"

Mika Pesonen sairastui parantumattomaan rintasyöpään: "Diagnoosi järkytti"

Miehille harvinaista tautia sairastava Mika Pesonen sai saattohoitopäätöksen. Loppuajan hän haluaa viettää mahdollisimman normaalia elämää läheistensä ja harrastusten parissa.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat Vesa Ranta
Mainos

Pudasjärvisellä saattohoitopotilas Mika Pesosella, 53, on elinaikaa kenties muutama kuukausi. Hän ei pelkää tulevaa kuolemaa. Hän ei ole katkera, vaikka monta suunnitelmaa jää toteuttamatta, esimerkiksi loma perheen kanssa Amerikan mantereella: USA:n ja Kanadan näkeminen.

Surullinen Mika on. On sanottava jäähyväiset rakkaimmille: Salme-vaimolle sekä 14- ja 19-vuotiaille tyttärille Johannalle ja Tuuli-Maarialle, sukulaisille ja ystäville.

Kun Mika haastattelun aikana puhkeaa kyyneliin, hän pyytää anteeksi ja sanoo, että silmiin meni hiekkaa. Huumori on selviytymiskeino. Välillä hän herkistyy, ja taas pian laskee leikkiä ja nauraa.

Mika sairastaa miehille harvinaista rintasyöpää, joka on levinnyt keuhkoihin, kaulalle, luustoon ja iholle. Muutama viikko sitten saatu saattohoitopäätös oli helpotus. Vuosia kestänyt kamppailu toivon ja epätoivon välillä sai ratkaisun. Se ei ollut mieluisa, mutta ratkaisu kuitenkin.

Rintasyöpädiagnoosin Mika Pesonen sai neljä vuotta sitten. Tultuaan eräänä iltana saunasta rinnassa tuntui painetta. Koetellessaan vasenta rintaansa hän tunsi siinä kovan kyhmyn. Se oli keskikokoisen tomaatin kokoinen.

Samoihin aikoihin hänellä sattui olemaan vuositarkastus työterveyslääkärille, joka passitti miehen lisätutkimuksiin. Ne osoittivat kasvaimen olevan pahanlaatuinen. Rinta ja imusolmukkeet leikattiin pois. Annettiin sytostaatteja ja sädehoitoja yhä uudelleen, mutta ärhäkkä syöpä levisi.

Diagnoosi oli kuitenkin yllätys.

– Suvussamme ei ole rintasyöpää. Sain pienoisen lottovoiton, hän heittää.

Mika teetätti dna-testin, jonka mukaan syöpä ei ole perinnöllistä laatua. Jos näin olisi ollut, tyttäret olisivat voineet ennakoida riskin, kun asiasta on tieto.

Tilanteeseensa nähden reippaasti touhuava Mika puhuu kahvipöydässä politiikkaa. Seuraavana päivänä hän on menossa kaupunginvaltuuston kokoukseen. Golfiakin on tullut pelattua vielä viime aikoina, vaikka kivut vaikeuttavat pelaamista.

Nykylääketiede mahdollistaa monen syöpäpotilaan toimintakyvyn säilymisen pitkään.

Se tuntuu hyvältä. Toiminta vie ajatukset pois sairauden ympäriltä.

– Ei pidä lopettaa elämistä, vaikka on vakavasti sairas. Haluan elää täyttä elämää niin pitkään kuin kykenen. Kuolemaa ei jaksa vatvoa kaiken aikaa, Mika sanoo.

Sairaus muistuttaa itsestään arjessa tarpeeksi muutoinkin. Yöunet jäävät lyhyiksi, kun keuhkoihin kertyvän nesteen takia on nukuttava istuma-asennossa. Mikan lempipaikka on olohuoneen keinuva nojatuoli.

Ääni ei ole enää itselle tuttu. Kaula on turvonnut, samoin käsivarret, joita hän kutsuu Kippari-Kallen käsiksi. Turvotusta lievittävät tiukat tukihansikkaat, jotka Johanna-tytär pukee aamuisin isän käsiin.

– Huonomminkin voisi olla, mies kuitenkin sanoo ja kiittää sydämellisesti saamastaan hyvästä hoidosta Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja Pudasjärven terveyskeskuksessa.

Henkilökunta on ollut ystävällistä, ja monet ihmiset siellä ovat tulleet tutuiksi. Paikasta on tullut kuin toinen koti.

Miesten rintasyöpä on pulmallinen, sillä harvinaisuutensa vuoksi vertaistukea on vaikea saada. Kerran Mika Pesonen kävi naisten tukiryhmässä ”vierailevana tähtenä”. Kokemus oli hyvä. Toista kertaa ei kuitenkaan tullut mentyä.

Oulun yliopistollisesta sairaalasta hän sai miesten rintasyövässä kymmenen vuotta tukihenkilönä toimineen miehen puhelinnumeron.

Mika oli vasta toinen henkilö, joka hänelle soitti.

– Miehet eivät puhu, sillä monet häpeävät rintasyöpädiagnoosiaan. Ajatellaan, että sehän on naisten tauti. Itsekin olen välillä kokenut niin.

Hän päätti kuitenkin olla rohkea ja kertoa tarinansa.

– Jos tästä olisi vaikka apua jollekin, hän pohtii.

Mikaa harmittaa, että Roosa-nauha on vaaleanpunainen. Se ei sovi miehiseen maailmaan.

Lähi- ja tuttavapiirissään Mika on kertonut sairaudestaan avoimesti ja saanut runsaasti tukea työtovereiltaan, ystäviltä ja metsästyskavereilta.

Mika jäi sairauslomalle tämän vuoden huhtikuussa. Hän on koulutukseltaan rakennusmestari ja toiminut rakennuseristeitä markkinoivan kansainvälisen yrityksen aluepäällikkönä. Salme Pesonen on erityisopettaja.

Mika toivoo, että saisi lähteä saappaat jalassa kesken normaalin puuhastelun. Se on todennäköistä, sillä rintalastan kohdalla olevat kasvaimet painavat sydämeen johtavia pääverisuonia. Hoitotestamentissa on elvytyskielto.

– Virta katkeaa nopeasti, kun suonet menevät tukkoon. En haluaisi jäädä kenenkään passattavaksi, hän sanoo.

Mikan elinikäisiä harrastuksia ovat olleet urheilu, kalastus, metsästys ja eränkäynti.

Johanna-tytär on kulkenut isänsä mukana vuosia metsällä ja suorittanut metsästyskortin.

– Vasta kävimme sorsajahdissa. Saalista emme saaneet, sillä tärkeintä olivat nuotiomakkara ja yhdessäolo. Onneksi ehdin opettaa tyttöä, sillä hän on eräjutuista kiinnostunut. Hän voi jatkaa, vaikka minua ei enää ole.

Tuuli-Maaria oli vastikään au pairina vastikään Australiassa ja alkaa opiskella syksyllä avoimessa yliopistossa Oulussa. Hänen kanssaan Mika kävi Sotšin olympialaisissa ja Helsingin MM-kisoissa, Johannan kanssa jääkiekon MM-kisoissa Helsingissä, Ostravassa ja Pietarissa.

– Reissut ovat olleet yhteistä laatuaikaa. Haluan, että tytöille jää yhdessäolostamme hyviä muistoja. Kannustan heitä opiskelun ja liikunnan tärkeyteen.

Hautakivi käydään katsomassa vaimon kanssa. Yhdessä on myös käyty läpi asioita, jotka ovat olleet talossa miehen vastuulla. Ilmanvaihtolaitteiden säädön ja muut tärkeät ohjeet Mika on kirjannut paksuun vihkoon.

– Vielä on paljon asioita järjesteltävänä, mutta Salmen ja tyttärien kanssa olemme keskustelleet asiat selviksi.

Kavereiden ja asiakkaiden kanssa Mika aikoo järjestää saunaillan.

Salme-vaimo on pyytänyt, että mies olisi kotona loppuun saakka, mikäli mahdollista. Mikasta tuntuu, että viimeiset päivät hän haluaisi olla sairaalassa.

– En osaa selittää syytä siihen, hän sanoo.

Ehkä hän suojelee perhettään.

Mika ja Salme Pesonen ovat olleet naimisissa 33 vuotta. Kesällä he tekivät lasten ja appivanhempien kanssa lomamatkan Ruotsiin Salmen sukulaisten luo.

Sen jälkeen tuli päätös saattohoidosta, mikä järkytti puolisoa kovasti.

– Perheessämme on aina ollut tiivis yhteys. Olin ajatellut, että vanhenemme yhdessä, mutta nyt jäämme tyttöjen kanssa keskenämme. Ei sinun paikkaasi voi täyttää kukaan, Salme katsoo miestään.

– Älä laita sitä hiekkaa silmiin, miehen ääni sortuu.

Työhuoneen seinällä on suuri maailmankartta, johon on merkitty erivärisillä nastoilla paikat, joissa perhe on matkustanut yhdessä ja erikseen. Mika on työskennellyt jopa Siperiassa asti, Tšetšenian rajalla. Alueella syttynyt sota lopetti työkomennuksen.

– USA nyt sitten jäi – mutta ehkä toisessa elämässä, Mika Pesonen katsoo etäisyyteen.

Miestenkin rintasyöpä yleistyy

Miesten rintasyöpä on hyvin samanlainen kuin naisten rintasyöpä. Miesten rintasyöpä huomataan usein myöhemmässä vaiheessa kuin naisten, koska sen ei ajatella tulevan miehille. Naisten osalta erityisesti seulontatutkimukset löytävät varhaisvaiheen syöpää enemmän.

Hoito on samanlaista kuin naisten rintasyövässä. Hoito määräytyy rintasyöpätyypin mukaan, sekä sen perusteella, missä vaiheessa tauti on, kun se todetaan.

Leikkaus poikkeaa siten, että rinta poistetaan suoraan, koska miehillä

ei pyritä säästämään rinnan muotoa. Kainalo tutkitaan vartijasolmuketutkimuksella samaan tapaan kuin naisten rintasyövässä.

Miesten rintasyöpä on harvinainen. Sen esiintyvyys on 0,2 prosenttia kaikista syövistä. Sairastumisvaara 75 ikävuoteen mennessä on 0,1 prosenttia. Vuonna 2009 Suomessa sairastui 26 miestä rintasyöpään. Elossa olevia miesrintasyöpäpotilaita Pohjoismaat mukaan lukien oli vuoden 2015 alkaessa 1 189, kun taas naisrintasyöpäpotilaita oli 274 145.

Rintasyövän hoito on intensiivisen tutkimuksen alaisena. Lisätutkimusta tarvitaan, sillä huolimatta hyvästä hoidosta taudin esiintyvyys kasvaa

ja siirtyy yhä nuorempiin ikäluokkiin. Uusia lääkkeitä ja taudin periytyvyyttä sekä hormonaalista yhteyttä tutkitaan. Tutkimus hyödyttää sekä miesten että naisten rintasyövän hoitoa. Hoitovaihtoehtoja ei ole riittävästi, koska kaikkia ei pystytä parantamaan.

Rintasyövän esiintyvyys on jyrkässä nousussa, eikä näkyvissä ole sen hidastumista. Vaikka miesten osuus naisten rintasyövästä onkin pieni, 0,6 prosenttia, myös miesten rintasyöpään sairastuneiden kokonaismäärä kasvaa hiljalleen. Syyt miesten rintasyövän lisääntymiseen ovat samat kuin naisilla: hormonaaliset syyt, elintaso ja elämän­tavat.

Teksti: Jaana Skyttä

Asiantuntija: Helena Puonti, plastiikkakirurgi, plastiikkakirurgian ja rintasyövän hoidon erikoislääkäri, Terveystalo.

Julkaistu: 22.9.2016