Pinja Potasev sai yläkoulussa ”luuserin leiman” ja haluaa nyt erottua tyylillään – Kolme suomalaisnaista kertovat, mikä Korean ja Japanin kulttuureissa inspiroi
Itä-Aasian kulttuureissa söpöys ei kuulu vain lapsille. Kolme suomalaisnaista kertoo, miten kulttuurien inspiroima tyyli on muodostunut osaksi arkea ja identiteettiä.
Pinja Potasevilla on aina jotain pinkkiä yllään – myös arkena. Tavallisena päivänä hän saattaa pukeutua kokonaan vaaleanpunaiseen asuun, jota koristavat laukusta roikkuva pehmolelu, näyttävät asusteet sekä pitkät kynnet, joihin on liimattu pastellinvärisiä koristeita.
Potasev erottuu massasta. Harmaassa katukuvassa pitkät hiukset, erottuva tyyli sekä näyttävä meikki tuovat hänen persoonansa esiin. Miten hänen tyylinsä muotoutui juuri tällaiseksi?
Kiinnostus itäaasialaiseen estetiikkaan alkoi jo ala-asteen loppupuolella mangan ja animen eli japanilaisten sarjakuvien sekä piirrosanimaatioiden kautta. Pian mukaan tuli japanilainen pop-musiikki, J-pop, jonka visuaalisesti näyttävä artistikulttuuri teki häneen vaikutuksen. Myöhemmin kiinnostus laajeni myös eteläkorealaiseen pop-musiikkiin, K-popiin, ja sitä kautta korealaiseen kulttuuriin.
Potasevin tyyli ei mukaile vain yhtä tyylisuuntausta. Hänen tavassaan pukeutua näkyy muun muassa vuosia kiinnostanut japanilainen gyaru-tyyli, jossa tyypillistä voimakas meikki ja koristeellinen pukeutuminen.
Japanilaisesta ja korealaisesta kulttuurista kiinnostuminen ja vaikutteiden ottaminen esimerkiksi pukeutumiseen ovat Suomessa melko pienen piirin juttuja. Moni kuitenkin kokee suomalaisesta peruspukeutumisesta erovan estetiikan vapauttavana. Samalla tyyli yhdistää.
Potasev, Veera Bogdanoff ja Nelli Pyykkö kertovat kaikki, että estetiikan ympärille on muodostunut yhteisö, josta on löytynyt ystäviä.
Pieneltä paikkakunnalta kotoisin oleva Potasev kertoo, että yläasteella hänen tyylinsä herätti kummastusta ja toi mukanaan ”luuserin leiman”.
Se ei häntä kuitenkaan saanut häntä muuttumaan.
– Se miten pukeudun ja miltä näytän, vahvistavat itsetuntoani ja identiteettiäni, Potasev kertoo.
Korealaisessa, kiinalaisessa ja japanilaisessa kulttuurissa söpöys ei kuulu vain lapsille. Asiat, joita länsimaissa saatetaan pitää feminiinisinä tai lapsenomaisina, voivat Itä-Aasiassa olla osa kaikkien itseilmaisua – iästä tai sukupuolesta riippumatta.
Potasevin, Pyykön ja Bogdanoffin tyyliä yhdistävät pienet yksityiskohdat: laukkukorut, hempeät värit, meikkaaminen ja korealainen kosmetiikka. Eikä ihme, sillä kaikki heistä mainitsevat yhteisöllisyyden, joka estetiikan ympärille muodostuu.
Irc-gallerian kautta Potasev löysi aikoinaan yhteisöjä ja ystäviä, joilla oli samanlaisia kiinnostuksenkohteita kuin hänellä.
Nykyään Potasev tuottaa sisältöä Tiktokiin sekä Instagramiin, joissa näkyy hänen rakkautensa kosmetiikkaan ja tyyliin. Päivityksissään hän kertoo meikkivinkkejä, jakaa asukuviaan sekä arkeaan. Tällä hetkellä hän myös kirjoittaa meikkaamisesta kirjaa ystävänsä Valtteri Sandbergin kanssa.
Asiat, joita länsimaissa saatetaan pitää feminiinisinä tai lapsenomaisina, voivat Itä-Aasiassa olla osa kaikkien itseilmaisua – iästä tai sukupuolesta riippumatta.
Veera Bogdanoff tutustui vaihto-opiskelunsa aikana Etelä-Koreassa paikallisiin tapoihin ja alkoi kuunnella K-popia. Bogdanoffin mukaan kiinnostus korealaiseen kulttuuriin on länsimaissa edelleen melko pienen piirin juttu.
Bogdanoffia viehättää korealaisessa kulttuurissa pehmeys ja feminiinisyys, mutta hän suhtautuu ilmiöihin sekä vallitseviin kauneusihanteisiin myös kriittisesti.
– Koreassa kauneus on yhteisöllisempi asia. Ulkonäköön liittyy vahvoja odotuksia, ja kauneusklinikkakäynnit ovat yleisiä. Ikääntymistä myös pelätään enemmän kuin länsimaissa.
Bogdanoff seuraa kulttuuria aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, etenkin Instagramissa ja TikTokissa. Hän jakaa kiinnostavia havaintoja sekä uusimpia kosmetiikkatrendejä myös omassa sosiaalisessa mediassaan.
”Koreassa kauneus on yhteisöllisempi asia. Ulkonäköön liittyy vahvoja odotuksia, ja kauneusklinikkakäynnit ovat yleisiä. Ikääntymistä myös pelätään enemmän kuin länsimaissa.”
Korealaiset kauneusihanteet – kuten virheetön ”lasi-iho”, vaalea iho ja sirot piirteet – ovat Bogdanoffin mukaan monin tavoin vastakohta suomalaiselle kauneuskäsitykselle, jossa rusketus ja luonnollisuus korostuvat.
Koreassa monet käyvät jopa kuukausittain kauneusklinikoilla istuakseen ihanteeseen. Ei ole myöskään harvinaista, että tuntemattomatkin ehdottavat toimenpiteitä tai huomauttavat ”virheistä”.
Bogdanoff huomasi, että ulkomaalaisten ulkonäköön suhtaudutaan usein lempeämmin kuin paikallisten.
Netissä korealaisen kulttuurin ihailu voi saada myös ikäviä sävyjä. Siellä käytetty termi korean boo kuvaa ihmistä, joka ihannoi korealaista estetiikkaa ymmärtämättä sen kulttuurista taustaa.
– On tärkeää erottaa estetiikan ja kulttuurin inspiroiva vaikutus kulttuurisesta omimisesta. Pinnallinen ihailu ilman kulttuurista ymmärrystä voi olla haitallista, Bogdanoff sanoo.
Kiinnostuksenkohteiden luoma yhteisöllisyys on kuitenkin hänen mielestään korvaamatonta. Keväällä 2026 hän järjestää someyhteisönsä kanssa yhteisen ”seuraajamatkan” Etelä-Koreaan.
– Mielestäni on ihanaa, että kiinnostuksenkohteet voivat yhdistää ihmisiä.
Myös Nelli Pyykkö tunnistaa korean boo -ilmiön. Hän ylläpitää Instagram- sekä Tiktok-tiliä, joissa hän testaa eri tuotteita sekä jakaa arvosteluita niistä. Pyykkö myös opiskelee vapaa-ajallaan kosmetiikasta ja sen eri raaka-aineista.
Hän on itsekin saanut palautetta, jossa hänen on väitetty esittävän korealaista ja omivan kulttuuria. Pyykkö kertoo kuitenkin olevansa hyvin kiinnostunut ja tietoinen eri kulttuureista, eikä näe asiaa yksioikoisena.
– Se, että tykkää pinkistä ja korealaisesta meikistä, ei tarkoita, että yrittäisi olla jokin muu. Mutta kyllä sen ymmärtää, että jos joku täysin unohtaa kulttuuriset erot tai ylikorostaa tiettyjä piirteitä, se voi olla ongelmallista ja mennä jopa kulttuuriseen omimiseen, hän pohtii.
Kiinnostus japanilaiseen ja korealaiseen kulttuuriin on pysynyt hänen elämässään jo lapsesta asti, samoin kuin Pinja Potasevilla.
Pyykkö muistaa halunneensa opiskella japania kolmannella luokalla ja liittyneensä cosplay-piireihin, joissa pukeuduttiin animehahmoiksi ja käytiin tapahtumissa yhdessä.
– Sain sieltä sellaista yhteisöllisyyttä, jota ei koulusta löytynyt. Minulla oli etäystäviä, joiden luona vietin viikonloppuja, Pyykkö kertoo.
”Oli helppoa olla oma itsensä, kun tiesi, että ne omat ihmiset olivat jossain muualla”
Hän kertoo olleensa yläasteella täysin pihalla vallitsevasta ryhmäpaineesta.
– Oli helppoa olla oma itsensä, kun tiesi, että ne omat ihmiset olivat jossain muualla, hän pohtii.
Anime jäi vähitellen taka-alalle yläasteen jälkeen, mutta kiinnostus kulttuureihin ei sammunut. Myöhemmin hän alkoi kiinnostua K-popista sekä korealaisesta kosmetiikasta.
Monelle kyse ei ole pelkästä ulkokuoresta, vaan tavasta rakentaa itseään ja löytää oma paikkansa maailmassa. Vaikka ulospäin vahva tyyli voi joskus herättää väärinkäsityksiä, sen ympärille muodostuva yhteisö tarjoaa tilan, jossa voi olla aidosti oma itsensä. Potasevilla, Pyyköllä ja Bodanoffilla oma tyyli on kasvanut tärkeäksi osaksi arkea ja minäkuvaa.
