Robotti hymyilee ystävällisesti. Seuraavaksi kasvoina toimivalle näytölle ilmestyy mutrunaama ja laitteen kädet asettuvat puuskaan lantiolle. Tunteita robotilla ei ole, mutta sitäkin tarkemmat sensorit ja selkeämmät käytösmallit. Surkea ilme on reaktio vastapuolen näyttämään kuvaan, jossa on surullisen lapsen kasvot.

Näin toimii tunteita vuorovaikutteisesti autistilapsille opettava polvenkorkuinen QTrobot. Luxemburgissa kehitetty robotti oli esillä European Robotics Forum 2018 -tapahtumassa, kun Euroopan robottiosaajat kokoontuivat Tampereelle maaliskuun puolessavälissä.

Autismirobotti on vain yksi esimerkki siitä, kuinka robotit ovat tulossa osaksi yhteiskunnan toimintoja. Robotti voi esimerkiksi tehdä hoivatyötä vanhainkodissa tai toimia päiväkodissa lapsia rauhoittavana ryhmän jäsenenä.

Tampereella on alkamassa kokeilu, jossa robotit auttavat alakoulun oppilaita kielten ja matematiikan opiskelussa. Helsingissä robotteja on käytetty muun muassa maahanmuuttajien suomen kielen opetuksessa.

Robotteja on muodoltaan monenlaisia. Teollisuudessa käytettävät robotit näyttävät teknisiltä tehdaslaitteilta, kun taas QTrobotin kaltainen humanoidirobotti muistuttaa rakenteeltaan ihmistä.

Autoteollisuus on pitkään ollut teollisuusrobottien valtakuntaa, ja esimerkiksi Mercedes-Benzin uuden A-sarjan tuotanto nosti Uudenkaupungin autotehtaan hitsaamon automaatioasteen 95 prosenttiin. Se tarkoittaa, että ihmiskäsien sijaan melkein kaiken hitsaustyön tekevät metalliset käsivarret.

Logistiikassa automaatio on omiaan tehostamaan liiketoimintaa, ja maailman suurimman verkkokaupan varastohallissa puurtavat robotit. Ne liikuttelevat 500 kilon kuormia kevyesti ja tekevät 70 prosenttia kiinalaisen Alibaban varastotöistä. Kiina nousi vuonna 2016 maailman suurimmaksi teollisuusrobottien käyttäjäksi ohi Japanin.

Tampereen robottitapahtumassa esillä ollut Vex Robotics johdattaa lapset teollisuudesta tuttujen mekaanisten robottien maailmaan. Kyseessä on robotiikan oppimisympäristö, eräänlainen opetuskäyttöön suunnattu robotin rakennussarja, joka perehdyttää ohjelmoinnin, robotiikan ja automaation saloihin.

Ensin robotti suunnitellaan, sitten laite rakennetaan ja ohjelmoidaan, jonka jälkeen työ huipentuu toiminnallisuuksien testaamiseen eli rakennetun robotin varsinaiseen käyttöön. Tyypillisesti lopputuloksena on työkonetta muistuttava pienoislaite, joka on joko autonominen tai jonka toimintaa ohjataan kauko-ohjaimella.

Ohjelmointi tuli osaksi peruskoulun opetussuunnitelmaa vuonna 2016, ja Vex Robotics pyrkii yhdistämään ohjelmoinnin, ongelmanratkaisun ja ryhmätyön kilpailun keinoin. Eri maiden parhaat osaajat kohtaavatkin Vex Worlds -maailmanmestaruuskisoissa vuosittain. Viime vuosina mukana on ollut myös suomenmestarijoukkueita.

Maailmanmestaruuskisoissa hymy nähdään robottien sijaan osallistujien kasvoilla, sillä Vex-robotit ovat käytännönläheisiä työkaluja ilman ilmeitä ja eleitä. Oppilaat puolestaan eivät kilpaile toisiaan vastaan, vaan ratkovat tehtäviä yhdessä auttamalla ja tukemalla toistensa työtä.