Aki Kaurismäen elokuvassa riittää köyhien ystäviä ja hyvä antaa vähästäänkin
Mies vailla menneisyyttä kertoo maailmasta, jossa ihmiset auttavat toisiaan – myös tuntemattomia.
Mies vailla menneisyyttä (2002) oli pitkään Aki Kaurismäen suosituin elokuva (176 395 katsojaa), ennen kuin vuoden 2023 Kuolleet lehdet (Ylen ohjelmistossa syksyn aikana) miltei tuplasi katsojaluvut 310 030 katsojalla. Keskeinen Kaurismäki-teema heikomman auttamisesta on läsnä: pahoinpidellyn, muistinsa menettäneen miehen (Markku Peltola) nostavat jaloilleen tuntemattomat, joilla ei ole itselläkään paljon, mutta apua annetaan tarvitsevalle.
Kodiksi löytyy Erikssonilta (”jäätyi viime talvena”) vapaaksi jäänyt satamakontti, bonuksena tulee ilmainen sähkö ja jukeboksi. Puutetta on, mutta se on vain asennekysymys. Lause ”mennään ulos syömään” tarkoittaa Pelastusarmeijan soppajonoa mutta silti puku vedetään päälle.
Leffan replikointi on kautta linjan tuttua Kaurismäkeä:
”Haittaako jos tupakoin?”
”Sureeko koivu pudottamaansa lehteä?”
Ja kun halutaan juomaseuraa:
”Juotko oluen jos tarjoan? Loukkaannun ja muutun pahapäiseksi, jos kieltäydyt.”
Valoa miehen elämään tuo ihastuminen Pelastusarmeijan soppaa jakavaan Irmaan (Kati Outinen). Töitä ei virallista kautta saa, kun omaa nimeä ei muista, mutta tässäkin asiassa Pelastusarmeija tulee apuun.
Järjestön bändiä esittää Marko Haavisto & Poutahaukat, joka pääsee soittamaan klassikkonsa Paha vaanii. Solistiksi rytmillisempään suuntaan ohjatulle orkesterille saadaan järjestön pomo, jota esittää Annikki Tähti, joka tulkitsee ikivihreät Pieni sydän ja Muistatko Monrepos'n.
Mies vailla menneisyyttä, tiistai 3.9. klo 21.55 ja sunnuntai 8.9. klo 12.00 Yle Teema & Fem.
