Memphis Grizzliesin alkukausi on ollut kaksijakoinen – näkyykö hehkutetun Tuomas Iisalon kädenjälki joukkueen pelaamisessa?
NBA-seura Memphis Grizzliesin apuvalmentajaksi kesällä palkattu Tuomas Iisalo valmensi jo ensimmäisen pelinsä päävalmentajana maailman parhaassa koripalloliigassa. Iisalon kovimmat näytöt tällä kaudella ovat kuitenkin vasta tulossa.
NBA:ssa ei ole koskaan ollut yhtä paljon suomalaisseurattavaa kuin tällä kaudella. Lauri Markkasen edustaman Utah Jazzin lisäksi suurin mielenkiinto kohdistuu tänä vuonna Memphis Grizzliesiin. Seuraan, jonka alkukausi on vaikuttanut pelillisesti sekavalta, hieman vaikeaselkoiseltakin.
Suomalaismielenkiintoon saatiin lisää kierroksia, kun Tuomas Iisalo toimi viime viikolla joukkueen päävalmentajana voitto-ottelussa ikonista Los Angeles Lakersia vastaan. Päävalmentaja Taylor Jenkins oli sivussa perheessään sattuneen kuolemantapauksen takia.
Hurjaa jälkeä edellisvuosina Euroopassa päävalmentajana tehneen Iisalon varsinainen rooli joukkueen valmennusryhmässä on olla niin sanottu ykkösapuvalmentaja ja päävastuussa hyökkäyspelin valmentamisesta. Suomalaislasien läpi olisi helppo harmitella, että Iisalon kädenjälki on toistaiseksi näkynyt liian vähän läntisessä konferenssissa kuudentena olevan Memphisin pelaamisessa.
Näin ei kuitenkaan ole, jos huomioidaan realiteetit.
NBA-kautta on takana joukkueesta riippuen vasta noin kahdeksasosa. Pelillisesti otanta on edelleen ohut. Memphisille viime yön murskavoitto heikosta Portlandista oli sen kauden yhdestoista ottelu ja esimerkiksi vähiten pelannut Washington on pelannut vasta kahdeksan kamppailua. Memphis hävisi ensimmäisistä viidestä ottelustaan kolme ja voitoistakin toinen tuli sarjan huonoimmasta joukkueesta Utahista.
Pelaaminen ja roolitus näyttivät välillä pitkiäkin aikoja sotkuisilta. Juuri siltä kuin toistoja ja yhteisiä kokemuksia olisi alla liian vähän.
Seuraavista viidestä ottelusta joukkue voitti neljä. Näiden viiden ottelun ottelukohtainen plusmiinus-tilasto oli tuolla otannalla koko sarjan paras +15,8. Joukkue teki siis otteluissa keskiarvollisesti lähes 16 pistettä vastustajiaan enemmän. Roolitus loksahti paremmin kohdalleen ja hyökkäys tuotti lähes 122 pistettä per ottelu
Grizzliesin alkukauteen mahtui siis ennen Portland-murskajaisia kaksi hyvin erilaista viiden ottelun jaksoa.
Mitä näistä pitäisi päätellä? Ja suomalaisia tietysti kiinnostaa ennen kaikkea se, että mikä on Tuomas Iisalon rooli kokonaisuudessa?
”Toisin kuin Paris Basketball viime kaudella, Memphis ei ole vielä loistanut pallonriistoilla ja niistä luoduilla pisteillä.”
Memphis ponnisti tähän syksyyn surkean viime kauden jälkeen, jolloin heikoimmillaan jopa kaksi kolmasosaa joukkueen pelaajista oli poissa kokoonpanosta ja esimerkiksi supertähti Ja Morant pelasi eri syiden takia yhteensä vain yhdeksän ottelua. Kesällä valmennusryhmä uudistui lähes täysin, kun päävalmentaja Jenkinsin kahdeksasta apuvalmentajasta vaihtui kuusi.
Loukkaantumishuolet eivät jääneet viime kauteen, sillä syksyn aikana muun muassa elintärkeät tähtipelaajat Desmond Bane sekä Jaren Jackson Jr., ja viimeisimpänä myös Morant, ovat ehtineet olla loukkaantumisten takia sivussa otteluista.
Tällaisten myllerrysten jälkeen alkukauden hapuilu kuulostaa huolestuttavan sijaan loogiselta.
Iisalo on pyrkinyt tuomaan historiallisen tehokasta hyökkäyspelitapaansa NBA:han, mikä on näkynyt etenkin vahvimmilla hetkillä Memphisin pelaamisessa. Eurocupin voiton viime kaudella Pariisissa tuonut Iisalon pelitapa perustui yksinkertaistettuna hurjaan tempoon, todella aktiiviseen screenaamiseen sekä levypallopeliin, pallottomien pelaajien jatkuviin leikkauksiin sekä pyrkimykseen hyökätä kohti koria.
Memphis on halunnut pelata korkealla tempolla ja nopeasti. Datasivusto Inpredictablen mukaan ennen viime yön ottelua Memphis on ottanut keskiarvollisesti nopeimmin heiton omissa pallonhallinnoissaan, vain 10,5 sekunnin jälkeen. Esimerkiksi lokakuun lopun voitossa Milwaukee Bucksia vastaan Memphis hyödynsi toistuvasti Bucksin heikosti organisoitua puolustusta ja viimeisteli helppoja koreja jopa välittömästi Milwaukeen korien jälkeen.
NBA:n tilastopalvelun mukaan Memphis juoksee niin sanottuja siirtymähyökkäyksiä selvästi eniten koko liigassa. Joukkueen pallonhallinnoista näitä oli 26,2 prosenttia kymmenessä ensimmäisessä ottelussa. Luku on yli kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin tilastossa seuraavana olevalla Oklahoma Cityllä.
Grizzlies-pelaajat ovat siis omaksuneet Iisalon hyökkäyspelin perusajatuksen: halun juosta ja hyökätä korkealla tempolla.
Kymmenen ensimmäisen ottelun tilastot vaikuttavat lupaavilta. Tempo on vaikuttanut osaltaan myös siihen, että Memphisillä on ollut viidenneksi eniten pallonhallintoja ottelua kohden.
15,6 prosenttia joukkueen pisteistä on tullut niin sanotuista nopeista hyökkäyksistä. Luku on sarjan neljänneksi korkein. Joukkue on tehnyt näistä ottelua kohti 18,6 pistettä, joka on kolmanneksi eniten.
Toisin kuin Paris Basketball viime kaudella, Memphis ei ole vielä loistanut pallonriistoilla ja niistä luoduilla pisteillä. Pisteistä 15,1 prosenttia on tullut pallonriistojen jälkeen, mikä on sarjan 11. matalin lukema. Ottelua kohti Memphis on tehnyt pallonriistoista 18,1 pistettä, joka on 11. eniten.
Samalla Grizzliesin pallonmenetyksistä on tehty heitä vastaan 21,4 pistettä, joka on sarjan neljänneksi eniten. Joukkue on menettänyt pallon lähes 17 kertaa per ottelu. Tämä on luonnollista, kun uuden hyökkäyspelitavan sisäänajo on vielä kesken.
Iisalon ja valmennusjohdon prosessia on varmasti helpottanut, että pyrkimys pelata korkealla tempolla ja nopeasti ei ole joukkueen runkopelaajille uusi asia. Vahvoilla runkosarjakausilla 2021–22 ja -22–23 Memphis loisti Morantin johdolla nopeissa hyökkäyksissä ja kuului eniten nopeita hyökkäyksiä juosseisiin joukkueisiin.
Iisalon ranskalaisjoukkue rikkoi viime kaudella ennätyksiä hyökkäystehoillaan. Vastaavaan tasoon Memphisillä on vielä matkaa. Grizzliesin niin sanottu offensive rating -lukema, eli sen tekemät pisteet per 100 pallonhallintaa, on 116,3. Lukema on sarjan kuudenneksi paras. Vertailun vuoksi pariisilaisten vastaava oli viime kauden Eurocupissa 126,8.
Memphisin lukema on kuitenkin parempi kuin joukkueen vahvoilla runkosarjakausilla 21–22 ja 22–23. Tämä kertoo osin myös pelin evoluutiosta, sillä kausi kaudelta NBA-joukkueet rikkovat sarjan ennätyksiä hyökkäystehokkuudessa. Samalla on huomioitava, ettei Grizzlies ole kohdannut alkukaudella yhtäkään sarjan aivan kärkipään joukkueista.
Iisalon pelikirjan kulmakivistä myös pallottomat leikkaukset ja vahva levypallopelaaminen ovat olleet osa Memphisin alkukautta. Etenkään pallottoman liikkeen lisääminen ei ole NBA-ympäristössä välttämättä kivuton prosessi, kun peli on vuosikymmeniä perustunut eurooppalaista lajikulttuuria enemmän pallollisen pelaajan kykyyn voittaa vastustajansa ja yrittää korintekoa.
Memphis kuuluu sarjan eniten leikkaaviin joukkueisiin. Eniten leikkaavista joukkueista Grizzlies on myös kolmanneksi tehokkain, kun leikkaukset tuottavat keskimäärin 1,4 pistettä per pallonhallinta.
Iisalolta kysyttiin asiasta ennen Lakers-ottelua. Analyyttiseen tyyliinsä suomalaisvalmentaja kertoi leikkausten olevan yksi osa joukkueen jatkuvuuteen ja yhtenäisyyteen pyrkivää pelitapaa.
– Leikkauksilla avaamme tilaa, johon taitavat pelaajamme voivat hyökätä. Se myös sekoittaa puolustuksia, on auttanut esimerkiksi hyökkäyslevypallopelaamistamme ja sopii tempoomme, Iisalo analysoi.
Vain Houston ja Golden State ovat toistaiseksi napsineet määrällisesti Memphisiä enemmän levypalloja ottelua kohti. Urheilusivusto ESPN:n tilastojen mukaan Memphisin hyökkäyslevypalloprosentti on sarjan seitsemänneksi paras ja koko levypalloprosentti neljänneksi paras.
Memphisin otteluissa on nähty ajoittain Iisalon joukkueille tuttua aggressiivisuutta, kun jopa neljä pelaajaa on ollut vahvassa hyökkäyslevypalloasemassa korin läheisyydessä.
Joukkueen parhaimmillaan todella kookas takalinja luo vahvan selkänojan levypallopelaamiselle myös jatkossa. Valmennus on peluuttanut joukkueen pelaajistoa poikkeuksellisen tasaisesti, ja esimerkiksi 213-senttinen Santi Aldama on pelannut ajoittain pienenä laitahyökkääjänä. Toistaiseksi hän on myös pelannut ottelua kohti eniten, hieman yli 30 minuuttia.
Kun espanjalaisen rinnalla voi pelata esimerkiksi 224-senttinen tulokassentteri Zach Edey ja 208-senttinen väkivahva Jackson Jr., on Memphis valtava ja fyysinen joukkue.
”Iisalon kädenjälki näkyy joukkueessa jo, vaikka lähtökohdat ovat olleet kaikkea muuta kuin optimaaliset.”
Vaikean kauden jälkeen joukkue vaikuttaa itsevarmalta ja kunnianhimoiselta. Pelaajisto huokuu posiitivista energiaa ja Morantin itsevarmat eleet ovat jälleen tarttuneet joukkuekavereihin. Lakers-voitossa lajilegenda LeBron James sai osansa retostelusta niin Morantilta kuin ottelun jälkeen Desmond Baneltakin.
Isoimmat huolet Memphisin hyökkäyspelissä liittyvät heittotaitoon ja joukkueen terveystilanteeseen. Joukkue heittää noin 34 kolmen pisteen heittoa per ottelu, joka on lukemana sarjan häntäpäässä. Osumaprosentti on vajaat 36, joka on keskitasoa.
Liikkeeseen nojaava pelitapa tuottaa oletettavasti jatkossa yhä enemmän vapaita heittopaikkoja syöttöjen tai syöttöketjujen päätteeksi. Memphis-pelaajien heittotarkkuus suoraan syötöistä otetuissa heitoissa kuuluu sarjan alempaan keskikastiin.
Tilanne saattaa kuitenkin olla parempi kuin ennen kautta ajateltiin. Ensimmäisen kymmenen ottelun otannalla kahdeksan pelaajaa on heittänyt kolmoset yli 38-prosenttisesti, kun kaikki kentällä käyneet pelaajat otetaan huomioon. Esimerkiksi heittouhallaan tilaa luova sentteri Jay Huff ja toisen polven NBA-pelaaja Scottie Pippen Jr. ovat heittäneet todella hyvin.
Heittoprosenttien osalta otanta on niin pieni, että suurimpien johtopäätösten kannattaa vielä antaa odottaa itseään.
Terveystilanne sekoittaa tällä hetkellä kaikkein eniten Memphisin pelaamista. Lakers-ottelussa loukkaantunut Morant on sivussa toistaiseksi ja Banekin kärsii vatsalihasvammasta. Myös kokenut Marcus Smart kärsii nilkkavammasta, mutta hänen pelillinen panoksensa on ollut alkukaudella luvalla sanoen heikko.
Loukkaantumishuolien keskellä uskoa menestymiseen luo, että minuutit ovat alkukaudella jakautuneet ja useat pelaajat on saatu osallistettua pelitapaan. Silti pitkässä juoksussa etenkin Morantin olisi pysyttävä ehjänä. Räjähtävä, korille ahnaasti ajava takamies on Iisalon hyökkäyspelikirjan päähenkilö, eikä häntä voi korvata.
Seuraava viikko kertoo paljon joukkueen laajuudesta ja sopeutumiskyvystä, kun se kohtaa seuraavaksi ilman kirkkainta tähteään Lakersin, vahvasti kauden aloittaneen Golden Staten sekä kaksi kertaa Nikola Jokicin tähdittämän Denverin.
Pudotuspelejä ajatellen kaikkien avainpelaajien olisi tervehdyttävä ja pysyttävä pelikunnossa, jotta Memphis saa mahdollisimman paljon toistoja alle parhailla viisikoillaan. Vaikka alkukaudesta useat eri ryhmitykset ovat toimineet, keväällä vain parhaat viisikot ratkovat pelejä, kun marginaalit kaventuvat korkeimmalla huipulla seitin ohuiksi.
Ennen sitä Grizzlies ja Tuomas Iisalo ehtivät aiheuttaa pelillisellä raikkaudellaan vielä useita ilonaiheita suomalaisellekin koripalloyleisölle. Pelaajisto on lausunut haastatteluissa kauniita sanoja, mutta näyttänyt myös kentällä ostaneensa suomalaisvalmentajan ajatukset.
Jenkinsin kannattaa luottaa suomalaiseen jatkossakin, sillä Iisalon kädenjälki näkyy joukkueessa jo, vaikka lähtökohdat ovat olleet kaikkea muuta kuin optimaaliset.
Viime yön Portland-ottelua ei ole huomioitu jutussa käytetyissä tilastoissa.
