Meijeriala muutosten keskellä – kauran kulutus nousi vuodessa kilolla henkeä kohti

Meijereiden bisnes ­tulee yhä enemmän muusta kuin ­juotavasta maidosta, esimerkiksi juustosta ja muista jalosteista sekä kasvipohjaisista tuotteista.

Meijeriala on kokenut rajun murroksen. Meijereiden määrä on pienentynyt ja koko kasvanut. Osuuskuntien yhdistymisiäkin tapahtuu koko ajan.

Meijereiksi luokiteltavia yrityksiä tai osuuskuntia on Suomessa nelisenkymmentä. Valtaosa niistä kerää maitoa suomalaiselle Valiolle tai ruotsalaisen Arla-yhtiön Suomen ryhmälle.

Maassa on 17 sellaista meijerialan yritystä tai osuuskuntaa, jotka toi­mittavat itse ­jalostamiaan tuotteita omia myyntikanavia pitkin kulutta­jille. Tällaisia ovat ­Kaslink Foods Oy:n lisäksi mm. Unil­ever Oy:n Sipoon jäätelötehdas sekä Juustoportti Food Oy.

Vuonna 1917 Suomessa oli 492 meijeriä, vuonna 2016 enää 51. Vuonna 2014 Venäjän pakotteet myllersivät meijerialaa entisestään.

Suomessa käytetään maitotuotteita eniten maailmassa. Maan noin 6 500 maitotilasta yli 100 lehmän ­tiloja on noin 400 ja ­alle 30 lehmän tiloja noin 3 200. ­Tarvittavasta maidosta yli 100 lehmän tilat tuottavat neljänneksen.

Juotavan maidon kulutus vähenee

Tuotepuolella ala elää jatkuvaa myllerrystä. Juotavan maidon ­kulutus vähenee ja sitä jalostetaan yhä enemmän ennen kaikkea jugurteiksi ja juustoiksi. Luonnonvarakeskuksen tuoreimman tilaston mukaan maitoa juotiin vuonna 2017 keskimäärin 5 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Piimän ja viilin kulutus ­laski noin 6 prosenttia.

Samalla meijerit valmistavat yhä enemmän kasvipohjaisia tuotteita, esimerkiksi kauramaitoa. Kauraa ­kulutettiin Suomessa viime vuonna 7,3 kiloa henkeä kohti, kilo enemmän kuin edellisenä vuonna. Myös soijapohjaisia tuotteita on kauppojen maito­hyllyillä yhä enemmän.

– Tuotteiden saaminen kaupan hyllylle on alan yrityksille ja osuuskunnille yhä haasteellisempaa. Tuotekehittelyllä on yhä enemmän merkitystä, ­sanoo Pellervo-Instituutin toimitusjohtaja, varatuomari Jukka Suvitie.